UT:N SANHEDRIN OLI OIKEASSA HIRTTÄESSÄÄN JESHUAN ( Valmiista muokattu, korjattu, täydennetty, kirjoitettu sisään ) Jos oikeudenkäynti Sanhedrinin edessä oikeasti tapahtui ja UT:n kirjurit oikeasti viittasivat siihen, että Jeshua on Jumala, Suuri neuvosto Sanhedrin-korkein oikeus = maa hallitus = yliopisto oli oikeassa oman juutalaisen lain mukaan hirtättäessään Jeshuan Golgatan mäntyyn. Hän oli juuri sellainen harhaopettaja-hereetikko, villitsijä, eksyttäjä ja tunnustuksen vastainen, mistä pitkän ajan kuluessa koottu ja Mooseksen nimiin laitettu Toora varoittaa. Jeshuaa vihaavat pastorit, valtion virkamiehet, rikas ylimystö ja köyhän kansan am-ha-ares: in riistäjät olivat yhteiskunnan virallisen uskonnon ja laitosten perustuslakien mukaan oikeassa. Juutalaisen perinteen valossa poleemiset ja puolueelliset evankeliumien väsääjät ovat väärässä, kun tuomitsevat hirtosta viattomia ihmisiä. Juutalaisessa teologiassa annetaan paljonkin vaikutelmaa, että Jeshua hirtettiin. Se ilmaisu on paljon osuvampi ja kuvaavampi kuin kristittyjen kulunut fraasi ristiin naulaamisesta, joka sekään ei sano mitään meille Suomessa. Kun lukee VT:sta muinais-israelilaisten saapumisesta Luvattuun maahan, he ripustivat puuhun vihollisia sadoittain, tuhansittain joko koko ruumiina tai ruumiin osina. Välinein’ käytettiin naruja ja köysiä. UT:n puolueelliset kirjailijat vihaavat ja syyttävät roomalaisia, koska olivat heidän kiusaamina ja uskonnon takia pilkkaamina omassa Jahven antamassa maassa ha-ares. ”Kaikki, mitä minä käsken teille, teidän tulee tarkoin noudattaa. Älkää lisätkö siihen älkääkä ottako siitä pois. Jos teidän keskuudessanne nousee profeetta tai unennäkijä ja antaa teille merkin tai ihmeen, ja merkki tai ihme, jonka hän teille kertoo, toteutuu, ja jos hän sanoo: 'Menkäämme muiden jumalien perään', joita te ette tunne, 'ja palvelemme niitä', älkää kuunnelko tuon profeetan tai unennäkijän sanoja. Sillä Herra, teidän Jumalanne, koettelee teitä tietääkseen, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Vaeltakaa Herran, teidän Jumalanne, perässä ja pelätkää häntä ja pitäkää hänen käskynsä ja kuulkaa hänen ääntään, ja palvelkaa häntä ja pysykää hänessä kiinni. Mutta tuo profeetta tai unennäkijä on surmattava, koska hän on opettanut kapinaa Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan, joka toi teidät pois Egyptin maasta ja lunasti teidät orjuuden huoneesta, saadakseen teidät poistumaan tieltä, jolla Herra, teidän Jumalanne, käski teidän vaeltaa. Poistakaa siis paha keskuudestanne.” 5. MS:12:32-13:5 (ESV). -------------------------------------------------------------------------------------------- ------Siinä Kuopion tuomiokapitulille räkneemistä, kun ulostaa seuraavan papin Jeesus-tunnustuksellaan ------Jeshua on siis kuollut ainiaaksi eikä Paavalin keksimällä Jeesus-Kristuksella Riekkinenkään pitkälle pötki ------Jeshuan oma Israelin kansa katsoo tänäänkin olevansa totuudessa ja kirkkojen kristittyjen eksyttäjiä Outokummussa 15.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1693 blogia

SUOMEN LUT. KIRKON TUOMIOKAPITULI SUHTAUTUU PAPPIIN DIKTATORISEN SANELEVASTI VS. UT:N JUUTALAINEN JESHUA ( Tekoälystä suomennettu, korjattu, lyhennetty, kirjoitettu sisään ) Kirkon hallinto ja Kuopion tuomiokapitulin toimintatavat perustuvat kirkkolakiin ja viranhaltijajärjestelmään, mikä luo rakenteellisen eron UT:n Jeshuan johtamistyyliin. Kuopion tuomiokapituli ja hallinnollinen ote Se toimii hiippakunnan ylimpänä hallintoviranomaisena, jonka tehtävänä on valvoa papistoa ja seurakuntia. .Päätöksenteko on kollegiaalista:ja siihen osallistuvat piispa, tuomiorovasti, pappisasessorit, lakimiesasessori, hiippakuntadekaani ja maallikkojäsen. Kritiikkiä diktatorisesta otteesta on noussut esiin kurinpidollisissa tilanteissa: • Varoitukset ja rangaistukset: Kapituli on antanut kirjallisia varoituksia esim. sateenkaariparien vihkimisestä perustellen sitä sillä, että pappi on sitoutunut noudattamaan kirkon tunnustusta, lakia ja järjestystä. • Virkavelvollisuus: Kapituli korostaa, ettei pappi voi poiketa kirkon yhteisistä säännöistä omien näkemysten vuoksi ja on velvollinen noudattamaan työnantajan valvontamääräyksiä. • Kohtuullisuus: Joissakin tapauksissa kuten sateenkaarivihkimisasiassa kapituli on myöhemmin poistanut varoituksen katsottuaan "kohtuuden kannalta". Jeshuan johtajuus UT:ssa Se on lämpimän palvelualtista ja karismaattista, mikä eroaa Suomen valtiokirkon kovasta virkakoneistosta: • Jeshualle johtaja oli muiden palvelija. Kirkossa ”herra piispa” määräilee UT:n vastaisesti.. • Auktoriteetti vs.säädökset: Jeshua opetti "niin kuin se, jolla on valta", toisin kuin aikansa kirjanoppineet. Tänään he istuvat tuomiokapitulissa.kovina attaseoina. • Yhteys opetuksen ja elämän välillä: Jeshuan johtajuus perustui siihen, että hän eli kuten opetti, mikä teki hänestä esikuvan ilman hallinnollista pakkovaltaa. Tkli estää se kaikin keinoin. • Jännite instituution kanssa: Jeshua ajautui ristiriitaan aikansa uskonnollisten viranomaisten kanssa arvostellessaan heitä sääntöjen asettamisesta ihmisen edelle. Kirkolle sääntö on tärkein. Keskeiset erot Piirre Tuomiokapituli ( hallinto ) Jeshua ( UT ) Perusta Kirkkolaki, viranhaltija-asema Hengellinen auktoriteetti, rakkaus Ohjauskeinot Varoitukset, viraltapano, ohjeet Esimerkki, vertaukset, kutsu Tavoite Järjestyksen ja ykseyden ylläpito "Kristuksen ruumiin" rakentaminen Nykyisessä kirkkojärjestelmässä tuomiokapituli on velvoitettu toimimaan oikeusvaltion periaatteiden ja kirkkolain mukaan. Se luo jännitteen vapaamuotoisen jeshualaisen asenteen ja tiukkapipoisen valtio-kirkko-puljun institutionaalisen asenteen välille. Okussa 14.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1692 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN TYYLIÄ EI LUTER. KIRKOSSA 2. ( Tekoälystä muokattu, korjattu ja kirjoitettu sisään ). UT:n juutalaisen Jeshuan ( kreikankielisten kirjoitusten Jeesuksen ) "tyyli" – eli hän historian juutalaisena opettajana, kiertelevänä rabbina ja Tooran tulkitsijana – on aihe, josta käydään jatkuvaa keskustelua luterilaisessa kirkossa ja teologiassa. Vaikka kristinusko syntyi juutalaisuuden sisällä ja Jeshua oli juutalainen, vuosisatojen kuluessa kirkon perinteet ja opit etääntyivät alkujuuresta. Tässä on koottu keskeisiä syitä ja näkökulmia, miksi Jeshuan juutalainen tyyli puuttuu tai on vähäistä nykyisessä luterilaisessa kirkossa: 1. Historiallinen irtaantuminen juutalaisuudesta • Pakanakristillisyyden voitto: Kristinuskon levitessä Rooman valtakunnassa juutalaiskristittyjen osuus pieneni ja ei-juutalaisten pakanoiden määrä kasvoi. Tämä johti luontaisten yhteyksien vähenemiseen juutalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin. • Oppiristiriidat: Varhainen kirkko erosi juutalaisuudesta erityisesti Jeesuksen jumaluutta koskevien kysymysten ja lakia (Tooraa) koskevien tulkintojen vuoksi. 2. Luterilaisen teologian painotukset • Laki ja evankeliumi: Luterilaisuudessa korostetaan vastakkainasettelua "lain" ( Mooseksen laki ) ja "evankeliumin" ( armo ) välillä. Se on johtanut siihen, että Jeesuksen juutalainen kuuliaisuus Tooralle on jäänyt armon julistuksen varjoon ja kirkon antisemitistisen perinteen takia pois. • Kristus-keskeisyys: Luterilainen jumalanpalvelus ja opetus keskittyvät Jeesukseen ylösnousseena Herrana, Pelastajana, Lunastajana ja Vapahtajana, jne. Paavalin sanastolla kuin historiallisena juutalaisena hahmona. 3. Jeshua juutalaisena rabbina vs. kirkon Jeesus • Kiertävä rabbi: Historiallinen tutkimus painottaa Jeshuaa Nasaretilaisena, joka eli ja opetti juutalaisten puhtaus- ja ruokasäädösten ( košer ) keskellä. • Universaali Kristus: Kirkon perinteessä Jeesuksesta on tehty universaali hahmo, jonka juutalaisuus nähdään vain taustana, ei hänen identiteettinsä ydinosana. Arne Runebergin ”Jesu korsfästelse” -teoksessa näkyy, että luterilaisen kirkon Kristus ei ole sama kuin Paavalin luoma Kristus platonilaisen hellenismin sanastolla. 4. Nykypäivän keskustelu Vaikka perinteessä juutalaisuus on jäänyt taka-alalle, nykyteologiassa on vahva suuntaus palata "historialliseen Jeesukseen" ja ymmärtää häntä juutalaisessa kontekstissa. • Messiaaniset juutalaiset: Ryhmät, jotka uskovat Jeesukseen mutta säilyttävät juutalaisen elämäntavan, haastavat perinteistä jakoa. • Ekumenia ja vuoropuhelu: Luterilainen kirkko pyrkii nykyään aktiivisemmin ymmärtämään juutalaisia juuriaan ja irtaantumaan historiallisesta antisemitismistä, jota muun muassa Martin Lutherin tekstit edistivät. Okussa 14.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1691 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN TYYLIÄ EI LUTER. KIRKOSSA 1. ( Tekoälystä korjattu, muutettu ja kirjoitettu sisään ). UT:n juutalaisen Jeshuan ( kreikankielisten kirjoitusten Jeesuksen ) elämäntapa ja opetus eroavat luterilaisen kirkon nykyisistä käytännöistä, mikä johtuu kristinuskon kehittymisestä omaksi uskonnokseen juutalaisuuden piiristä. Keskeiset erot juutalaisen Jeshuan ja luterilaisen tyylin välillä: • Tooran ja lain noudattaminen: Jeshua oli juutalainen, joka noudatti Mooseksen lakia (Tooraa), kävi synagogassa ja vietti juutalaisia juhlia. Luterilainen kirkko korostaa oppia armosta eikä vaadi kristittyjä noudattamaan seremoniallisia juutalaisia lakeja kuten sapatin viettoa lauantaina tai kosher-ruokavaliota. Keskeinen kehityslinja armo-opissa on UT:n antisemitistinen Paavali – 300-luvun antisemitistinen kirkkoisä Augustinus – 1500-luvun antisemitistinen Martti Luther – siitä eteenpäin Suomeen tumpattu Ruotsin kuninkaitten kirkkopolitiikka ”puhtaasta opista” - esim. Paavo Ruotsalaisen ja kirkon pappien mielipiteet kirkon tunnustuksen rakentamiseksi pappien pelotteeksi. • Ruokavalio ja puhtaus: Jeshua söi juutalaisten ruokalakien ( kosher ) mukaisesti. Luterilainen kirkko ei noudata juutalaisia ruokavaliokieltoja esim. sianliha tai äyriäiset, joita pidetään kosher-sääntöjen vastaisina. Nämä ovat esimerkkejä, mutta kristinuskosta tuhansine kirkkokuntineen puuttuu täysin Jeshuan juutalainen henki kirkon antisemitististen teologi-pappi-piispojen työnä ja keisari Konstantinuksen perustettua Roomaan valtakuntaan valtiokirkkonsa ainoaksi oikeaksi tosi kirkoksi ilman juutalaisia ihmisiä. • Identiteetti ja teologia: Jeshua oli juutalainen opettaja-rabbi, kun taas luterilainen kirkko painottaa Paavalin kirjoitusten perinteen tyylillä Jeesusta maailman Vapahtajana, Pelastajana, Lunastajana, Kristuksena, Jumalan Poikana, jne., mikä on teologisesti aivan eri ja jopa vastakohtainen painotus kuin historiallisessa juutalaisessa kontekstissa. Vaikka kristinusko syntyi juutalaisuuden sisällä, varhainen kirkko erkaantui juutalaisista tavoista. Pakanakristityt Rooman imperiumin itä-osissa muodostivat enemmistön, mikä vähensi luontaisia yhteyksiä juutalaiseen perinteeseen. Jerusalemin alkuseurakunnan aikaan Jeshuan hirton v. 30 jälkeen uusi kristillinen lahko oli puhtaasti juutalainen mutta kehitys johti siihen, että kirkoksi alettiin kutsua imperiumiin leviäviä pakanoiden eli ei-juutalaisten yhteisöjä. Valtiokirkon ja valtakunnan kirkon aikaan 300-luvulla juutalainen ja juutalais-kristillinen perinne oli ollut ja mennyt – näillä näkymin – ainiaaksi. Ekumeenisella tasolla on ollut viime vuosikymmeniä juutalaisten ja kristittyjen keskusteluja yhteisestä perinnöstä. Esim. Kuopion tuomiokapitulin inkvisiittori Riekkinen on kirjoitellut utopistisesti aiheesta ja haikaillut ”menneitä hyviä aikoja”. Okussa 14.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1690 blogia

KUOPION TUOMIOKAPITULI EI OLE USKONNOLLINEN LAITOS ( Tekoälystä muokattu, korjattu, kirjoitettu sisään ). Väitteesi on mielenkiintoinen ja siinä on historiallista ja hallinnollista perää: Tuomiokapituli on ensisijaisesti hallintovirasto, vaikka se toimii osana kokonaiskirkkoa. Tässä perusteita:. • Historiallinen tausta valtion virastona: Suomen ev.- lut. kirkon tuomiokapitulit olivat valtion virastoja vuoteen 1997 saakka. Se maksoi piispojen ja muiden kapitulin virkamiesten palkat. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on maamme vanhin v 1276 alkaen.. • Hallinnollinen rooli: Nykyään tuomiokapituli on hiippakunnan hallintoelin, jonka tehtävä on hoitaa kirkollista hallintoa ja valvontaa. Sen toiminta perustuu kirkkolakiin ja hallintolakiin, ja se käsittelee esim. henkilöstöasioita ja valituksia. • Oikeudellinen luonne: Oikeudellisesti tuomiokapitulin päätöksenteko on viranomaistoimintaa. Esim. kirkollisissa oikeudenkäynneissä on todettu, että pappi toimittaessaan jumalanpalvelusta tekee sen kirkon viranhaltijana eikä henkilökohtaisena uskonnon harjoittajana. • Nimen alkuperä: ””Tuomiokapituli" tulee latinan sanoista domus capituli ( "lukukappaleen talo" ). Se viittaa Raamatun lukemiseen mutta kuvaa paikkaa, jossa kokoonnutaan hoitamaan yhteisiä asioita. Vaikka tuomiokapituli on nykyään osa laitoskirkon monimerkityksellistä uskonnon järjestelmää, sen rakenteessa ja historiassa on ollut ja on vahva viranomaisleima, joka erottaa sen puhtaasti hengellisestä toiminnasta. ---------------------------------------------------------------- -----Siinäpä tiivistä tekstiä, joka minulle 30 virkavuoden jälkeen maallikkona tuntuu osittain uudelta -----Tein 2. gradun papiksi vihkimisestä siirtymäriittiteoreettisesti ja siinä selvisi papin asema kirkossa -----Entisenä pappina huomaan nyt, miten byrokraattisessa virkamiesten firmassa virkamiehenä työskentelin -----Ordinaatiokoulutus kandidaateille v 1965 loi enemmän pelkoa kuin vilpitöntä perehdyttämistä 1. virkaan -----Miten lienee nyt, kun aika on toinen ja kirkon ja papin asema – ehkä aikaa vastaava -----Yllä oleva on ongelmatonta yleistasolla ja seurakuntalaisille, jotka eivät enää joudu tuomiokapitulin eteen -----Sen sijaan pappi kerran jouduttuaan muistaa käyntinsä koko iän -----Minä jouduin 16 kertaa, näin ja koin, miten ”kovin ottein” tuo piispavirka-inkvisitio-kyselijä toimii -----Kohtaamisissa koin ironiaa, ilkeyttä, pelottelua, harhautusta, suostuttelua, viettelemistä ja epäinhimillisyyttä Okussa 13.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1689 blogia

USKONNOSSA IHMINEN PALVOO ITSEÄÄN ( Tekoälystä muokattu, korjattu, lisätty, kirjoitettu sisään ). Ajatus, että ihminen palvoo uskonnossa itseään, on tarkastelun yleisfilosofinen ja -sosiologinen tulkinta, ei koskaan kirkkojen hallitseman kristinuskon oppi. Keskeisiä näkökulmia: • Ludwig Feuerbach ja uskonnon kritiikki: Hän esitti 1800-luvulla, että ihminen palvoo jumalassa omaa itseään ja inhimillisiä ominaisuuksiaan kuten rakkautta, viisautta ja voimaa, jotka hän on projisoinut itsensä ulkopuolelle. Siten Jumala on ihmisen luoma fiktio täydellisestä ihmisyydestä. • Émile Durkheim ja yhteisön palvonta: Sosiologina hän näki, että uskonnossa yhteisö palvoo itseään. Uskonnon funktio on ylläpitää yhteisön arvoja, kiinteyttää ryhmää ja luoda yhteistä identiteettiä yhteisöön. Palvonnan kohteena on yhteiskunta itse. • Kristillinen näkökulma globaalissa kentässä: Joissakin harvoissa kirkon torjumissa alkuaikojen tulkinnoissa nähdään, että ihminen palvoo omaa viisautta ja tahtoa persoonallisessa Jumalassa. Toisaalta uskonnon nähdään auttavan ihmistä näkemään itsensä Jumalan silmin, mikä voi johtaa parannukseen eikä välttämättä itsekeskeisyyteen. • Karl Marx kehitti Feuerbachin ajatusta eteenpäin ja näki uskonnon todellisuuspakona, eskapismina, joka auttaa ihmistä sietämään sosiaalista kurjuutta mutta samalla estää yhteiskunnallisen muutoksen edistämisen. Tiivistettynä: Ihminen palvoo itseään uskonnossa on erityisesti Feuerbachin ja Durkheimin kaltaisten ajattelijoiden esittämä uskontokriittinen tulkinta, jonka mukaan uskonto on ihmisen oman olemuksen tai yhteisön heijastumaa. --------------------------------------------------------------------- -----Kaikessa yllä olevassa on oma järkensä ja on helppo todentaa väitteet havainnoimalla ihmisiä -----Papin töissä minulle oli avartavaa tutustua uskontohistorioitsija Arne Runebergin kirjaan -----Se on Jesu korsfästelse i regionshistorisk belysning, 1952 -----Siinä hän tarkastelee UT:n Paavalin kreikkalais-hellenististä Kristus-hahmoa -----Toisin kuin kirkoissa opetetaan Kristus tarkoittaa Platonin filosofiasta avautuvaa: -----abstrakti ihminen, ideaali-i., täydellinen i., ihmisen idea, kaikki ihmiset, ihmiskunta, ihmisyys -----Teoksen valossa oikeaoppisten kirkkojen kristinuskot ovat pelkkää eksytystä ja harhaoppia Okussa 13.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1688 blogia

JUMALA ON RYHMÄN/ YHTEISÖN/ INSTITUUTION HALLINTAA JÄSENIIN 3. ( Tekoälystä muokattu, korjattu, lisätty, kirjoitettu sisään ) Toisessa eli uskontotieteen gradussani v 1988 luin teoreetikkojen tiivistelmiä uskonnosta yleensä, siitä, mikä on uskonnoille yhteistä ja funktio ilmiöiden moneudessa eri kulttuureissa. Esittämäsi määritelmä, jossa Jumala nähdään ryhmän, yhteisön tai instituution tapana hallita jäseniään, edustaa sosiologista ja kriittistä näkökulmaa uskontoon. Tässä mallissa "Jumala" ei ole niinkään tuonpuoleinen olento vaan sosiaalinen voima tai symboli, joka vakauttaa yhteisön rakenteita. Teoriaan liittyviä näkökulmia • Sosiologinen näkökulma ( Émile Durkheim ): Klassisen sosiologian mukaan uskonto on yhteisön tapa palvoa itseään. "Jumala" on symbolinen edustus yhteisön kollektiivisesta voimasta ja sen asettamista normeista, joilla jäsenten toimintaa ohjataan. • Instituution hallinta: Instituutiot kuten kirkot tai valtiojärjestelmät käyttävät jumala-kuvastoa perustelemaan valta-asemansa. Jos säännöt koetaan "jumalallisina", niitä on vaikeampi kyseenalaistaa kuin pelkkiä ihmisten tekemiä lakeja. • Sosiaalinen kontrolli: Uskonnollinen instituutio toimii hallintamekanismina, joka määrittelee moraaliset rajat ( oikea/väärä ) ja sitoo yksilön osaksi suurempaa ryhmää yhteisten rituaalien ja uskomusten kautta. Ero uskonnolliseen määritelmään Tämä näkemys eroaa merkittävästi teologisista määritelmistä, joissa Jumala nähdään: 1. Persoonallisena luojana, joka on olemassa ihmisyhteisöistä riippumatta. 2. Moraalisena viestijänä, joka kutsuu yksilöitä suhteeseen kanssaan pikemmin kuin vain alistumaan ryhmän hallintaan. 3. Instituution asettajana, jossa instituutiolla esim. pappeus katsotaan olevan itseään ylempi asettaja-Jumala eikä se ole vain ihmisten välinen organisaatio. Esittämäsi ajatus on tehokas työkalu analysoitaessa uskonnon yhteiskunnallista tehtävää ja vallankäyttöä, vaikka se sivuuttaakin uskonnon kokemuksellisen ja metafyysisen puolen. ----------------------------------------------------------------------------------- -----Asiat on esitetty selkeän hyvin, järkeen käyvästi ja havaintoihin perustuen -----Siitä vaan papit eteenpäin miettimään mitä laitostyössänne sanotte ja teette -----Minä mietin kirkon Jeesusta ja päädyin Raamatun ja UT:n perusteella ainoaan juutalaiseen Jeshuaan -----Enpä ole koskaan hänestä kuullut pihaustakaan kristittyjen keskuudessa enkä valtiokirkossakaan -----Uskonto täyttää siis tehtävänsä, Jeshuasta ei väliä, sanoo Riekkisen-Sihvosen-Kortekankaan pulju Okussa 13.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1687 blogia