JORMA LUOSTARINEN: PAPISTA EXÄKSI JEESUKSESTA JESHUAAN

maanantai 9. maaliskuuta 2026

LÄHI-IDÄN AJATTELUTAPAA JA HEPREALAINEN RAAMATTU 2. ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu sisään ). Taivaan ja maan välissä oli raja. Heprealainen Raamattu kutsuu sitä taivaanvahvuudeksi, jossa taivaan valot ( aurinko, kuu ja tähdet ) sijaitsivat ja joka erotti taivaanvahvuuden yläpuolella olevat vedet alapuolella olevista. Kaikki Lähi-idän kulttuurit pitivät asuttua maailmaa litteänä kiekkona. Maalla oli pilariperustukset ja se oli paikallaan alkumeren päällä. Alas tuonelaan päästiin haudan kautta, mikä selittää hautaamisen. Sillä riitillä valmistettiin vainaja tuonpuoleiseen. Heprealaisella Raamatulla on yhteinen kosminen maantiede muinaisessa Lähi-Idässä. Raamatun luomiskertomusta tulkittaessa olisi katsottava teemoihin, jotka koskevat nimeämistä, erottelua ja tehtävien jakamista eri olennoille, ei kosmoksen rakenteeseen. Ihmisen synty kuvataan eri teksteissä kollektiivisesti ihmispopulaation syntynä. Ihmisperhe luotiin yhdestä ihmisparista. Sumerilaisessa ja akkadilaisessa uskossa näyttää olleen synergistinen rooli: ihmiset luotiin tekemään jumalten työtä, joka oli välttämätön. Mutta jumalat olivat hylänneet sen kyllästyttyään työn tekoon. Heprealaisen Raamatun näkemys poikkesi siitä. Ihminen luotiin palvelemaan Jahvea papin roolissa eikä hänen orjana. Historiankirjoitukseen oleellisesti liittyi yliluonnollisuus. Kaikki elämä ja ihmisen toimintasaavutukset liittyivät jumaliin ja kaikki materiaalinen oli jumalten heijastusta. Muinaiset kansat eivät tarkastelleet aikaa ja historiaa lineaarisesti mutta toistuvuus ja pysyvyys olivat tärkeitä elementtejä historian kerronnassa. Historiaa määrittivät enemmän tulokset kuin tapahtumat. Jahve nähtiin maailmanhistorian suvereenina hallitsijana ja heprealaisesta historiankirjoituksesta tuli Jahven ilmoitus omalle valitulle kansalleen. Jumalallinen vaikutti kulttuurin kaikilla osa-alueilla. Lähi-idän ihmisillä oli pohdinnassa elämä, kuolema ja varsinkin egyptiläisillä tavattava yksilön katoavaisuuden jatkumona haudantakainen tuonpuoleinen elämä. Maan päällisessä tulevaisuudessa arvokasta oli nimen säilyttäminen saamalla mainetta, rakentamalla suuria rakennuksia ja synnyttämällä sukuun jälkeläisiä. ---Yllä oleva tietous rikastuttaa uskoani ---Pyrin rikastamaan seurakuntalaisten uskoa ja Riekkinen ulosti ”kirkon tunnustuksella” Okussa 9.3. -26 Jorma L./ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1619 blogia

LÄHI-IDÄN AJATTELUTAPAA JA HEPREALAINEN RAAMATTU 1. ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu sisään ). Lähi-idän uskontojen käsitteiden merkitykset ovat osa VT:a. On yhtäläisyyksiä, joita voidaan kutsua "kulttuuriseksi joeksi", jonka virtaukset edustavat ideoita ja yhteisiä ajatusmalleja. Nykypäivän virtaukset yksityisyys, kapitalismi, demokratia, individualismi, globalismi, kulutuskulttuuri, laajeneva maailmankaikkeus ja luonnonlait ovat aikansa kulttuurijoen virtauksia, jotka ovat tuolle ajalle vieraita. Näin meidän pitäisi korvata kulttuuriset "silmälasimme" heidän "silmälaseillaan", koska kukaan ei lue Raamattua ilman kulttuurinsa vaikutusta. VT:n tekstien tyyli, ilmaisu ja niiden taustalla olevat uskomukset ovat samankaltaisia muinaisen Lähi-Idän kulttuureissa. Heprealainen Raamattu kulkee “virtausta kulttuurijoessa". Monijumalisuus oli yleinen. Jumalat olivat tehtäviensä kautta. Heillä oli alkuperä ja he elivät perheen kaltaisissa suhteissa jumalten sukupolvissa. He olivat erehtyväisiä, omasivat negatiivisia ja positiivisia tunteita, osallistuivat rutiineihin ( syöminen, juominen). Jumalten nimet liittyivät heidän kohtaloihinsa. Heprealaisissa kirjoituksissa Jahve on luomaton, luomakunnan ulkopuolinen eikä ole muita jumalia - vaikkakin jumalallinen neuvosto oli Jahven ympärillä. Ei ollut puhtaasti luonnollista syytä ja seurausta, ei luonnonlakeja, ei luonnollisia tapahtumia, kaikki liittyi yliluonnollisiin jumaliin. Ei ollut puhdasoppista ortodoksisuutta ja siksi oli avoimuus uusien jumalien liittymiselle vanhoihin. Heprealaisten Jahve ei hyväksynyt sitä. Jumalat liitettiin temppelikulttiin, jota voidaan sanoa polyteistiseksi ikonismiksi. Temppeli oli jumalien taivaallisen asuinpaikan kuva ja linkki taivaaseen. Uskonto nähtiin yhteiskunnassa perheen ja valtion uskontona, ei yksilön. Se on päinvastainen verrattuna Suomen nykyiseen individualistiseen uskomiseen. Jumalilla uskottiin olevan tarpeita, joita vain ihminen pystyi tyydyttämään, ja siksi rituaalit ja kultit suunniteltiin tyydyttämään jumalia. Siten haluttiin varmistaa, että jumalat toivat jatkossakin järjestystä kosmokseen ja yhteiskuntaan. Israelilaisiin kohdistuvat velvoitteet eivät johtuneet Jahven tarpeista, vaan heidän välisestä liitosta. Kansa tiesi, mitä Jahve odotti. Jahve ei ainoastaan ylläpitänyt kosmosta, vaan hänellä oli myös suunnitelma sille. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin perheuskonto Jahveen oli perusta, josta Israelin kansanuskonto nousi. Kosminen maantiede kertoo siitä, miten ihmiset ymmärsivät maailman muodon ja rakenteen. Egyptiläiset, mesoptamialaiset, heettiläiset ja israelilaiset ajattelivat kosmosta tasoina: maa oli yläpuolella olevien taivaiden ja alapuolella olevan alamaailman välissä. Kolmitasoisen kerroksisessa maailmassa jumalat asuivat taivaassa, ihmiset maan päällä ja kuolleet maan alla. ---Mitäpä tuohon osaa lisätä ---Yllä olevan valossa Riekkisen Suomen luteril. kirkon inkvisitiolla ei ole mitään uskonsa perinnettä Okussa 9.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1618 blogia

RAAMATUN TEKSTIEN MUUTTELUPROSESSISTA ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu uutta sisään ). Historiasta ei löydy aikaa, jolloin olisi ollut vain yksi kaikille sama Raamattu. Kriittinen raamatuntutkimus osoittaa, että Kirja on syntynyt pitkän aktiivisen muunteluprosessin tuloksena. VT:n kirjoitukset syntyivat n. 1000 v:n ja UT:n n. 150 v:n aikana. Tuhansissa varhaisissa käsikirjoitusmateriaaleissa ja niiden osissa on säilynyt samasta tekstistä useita erilaisia versioita samoilta aikakausilta ja eri aikakausille. Lähi-Idän yhteisessä kulttuuripiirissä eri kirjallisuuslajien hahmot, jumalat, henget, demonit, jne., kuninkaat, sankarit ja roistot ilmenevät saman nimisinä ja eri nimillä ominaisuuksineen, pyrkimyksineen ja seikkailuineen. Raamatun kirjallisuutta on syytä kutsua antiikin viihdekirjallisuudeksi, jolla pyrittiin antamaan lukijalla lukunautinto eikä historian faktoja. Kirjallisten lähteiden vertailu osoittaa, että teksteihin on tehty lisäyksiä, muunnoksia ja poistoja. Henkilönimet, maantieteelliset paikat. tapahtuminen kulut ja niiden uskonnollis-poliittiset MERKITYKSET on tulkittu uudelleen muuttuneissa yhteiskunnan tilanteissa ajan ja ihmisten tarpeita vastaaviksi. Esim. MK:n vähemmän väritetyn proto-evankeliumin loppuun on myöhemmin lisätty tekstiä, jossa kerrotaan yksityiskohtaisemmin ylösnousseen ilmestyksistä. UT:iin pätee se, että mitä pitempi aika oli kulunut mahdollisesta historian tapahtumasta, sitä enemmän kirjuri ja hänen ammattikunta tiesi asiasta. Ts. hän lisäsi tekstiin väriä. VT:ssa tekstien muokkaushistoria on ollut UT:a laajempaa jo pitkän aikahistorian takia, esim. naisen itsenäisen aseman heikentäminen ja 1. Samuelin kirjan viittauksen poistaminen Jahveen aurinkojumalana. Keskeinen syy muokata tekstejä olivat yhteiskunnassa ja uskonnossa tapahtuneet muutokset. Sellainen raju tekstien muuttamisen ja kirjoittamisen kausi oli Judan valtion kokema Baabelin vankeus v 586 eKr. ja siitä alkaen ajanlaskun alkuun. Poistoja on selvästi tehty opillisin perustein. Kun historia muuttui, muuttui myös oppi. Muutoksia tehtiin Raamatun ajan historiassa eri vaiheissa eri tavoin. Varhaisimmassa vaiheissa tarve kopioida tekstejä kirjurien työnä on tarjonnut useita mahdollisuuksia muokata tekstejä. Kun aktiivinen korjaustyö oli päättynyt ja tekstit olivat vakiintuneet ja muutoksia tehtiin edelleen käännösten tasolla. Jokainen tekstin kääntäminen kielestä toiseen on jo sinänsä uusi versio ja tulkinta edellisestä. Suurin osa muutoksista on tehty Raamatun alkutaipaleella. Aktiivisen korjaustyön päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei Raamattu olisi myöhemminkin muutettu. Sitä on käännetty antiikin ajoista, ja jokainen käännös on valinta useista kääntämismahdollisuuksista, kun kääntäjät ovat tavoitelleet asiayhteyksiin sopivia, tilanteeseen mahdollisia ja yhteisön tarpeita palvelevia ilmaisuja. -----Mitä tuohon osaa lisätä: ameen = totisesti, totisesti niin on, vaikka lut. kirkon herra kieltää -----Menepäs neuvomaan Kuopion tuomiokapituli-inkvisitiota, kun olet pappina syytteessä sanoista -----Eipä löydy Jolkkos-piispa-viran perinne-attasealta evankeljumia, vain papin ulostamista Okussa 9.3. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1617 blogia

sunnuntai 8. maaliskuuta 2026

JESHUA-MYYTISTÄ ( Valmiista muokattu ). Jeshua-tutkimus on kolmeen osaa: Sekulaarissa virrassa Jeshua oli galilealainen saarnaaja ja apokalyptinen profeetta, joka ennusti Jumalan valtakuntaa. Häntä on mahdoton niputtaa apokalyptisen profeetan määritelmään. Väitetään Jeshuan olleen selootti tai stoalainen kyynikko. Historiallinen Jeshua-kuva on kaukana evankeliumien ihmeparantajasta. Konservatiiviset ja herännäiskristityt ovat sitä mieltä, että Raamattu on Jumalan sanaa ja evankeliumien Jeshua totta ristiriidoista huolimatta. Kolmas haara on sitä mieltä, että Jeshuaa ei koskaan ollut olemassa vaan tarina pohjautuu myytteihin. Carrier esitti argumentteja historiallista näkemystä vastaan. – Valtavirran tutkimus ei täytä tieteellisiä kriteerejä. – Evankeliumien Jeshua täyttää suurimmaksi osaksi Rank-Ragnallin –mallin antiikin sankarin arkkityypin ja on myyttihahmojen kaltainen. – Paavalin aidot kirjeet, heprealaiskirje,1. Pietarin kirje eivät kerro historiallisesta Jeshuasta. – Varhaiset kristilliset dokumentit kertovat Jeshuasta näkyinä tai ilmestyksinä. Niiden Jeshua on ristiriidassa evankeliumien kanssa. – Ne ovat epähistoriallisia ja fiktiivisiä. – Jeshuasta ei ole mainintaa ensimmäisen vuosisadan roomalaisissa tai juutalaisissa asiakirjoissa. – Juutalainen Talmud sijoittaa Jesuan kuoleman vuoteen 75 eaa eikä Pontius Pilatuksen aikaan (26-36 jaa.) – Q-lähdettä ei ole lydetty, joten suurin osa Jeshuan elämän traditiosta pohjautuu MK:n fiktioon. – Juutalaisen filosofi Filonin mukaan juutalaiset palvoivat Jeesus-nimistä arkkienkeliä. – Varhaiset kristilliset kirjeet kertovat pyhiin kirjoituksiin pohjautuvista 2. käden jne. tiedoista eivätkä Jeshuasta. Paavalin evankeliumi pohjautuu Jeshua-ilmestyksiin. – Alkuperäinen juutalainen Jeshua-liike palvoi tätä arkkienkeliä ja evankeliumit ovat allegorioita antiikin tyylillä. – Ilmoitus taivaallisesta Jeesuksesta pohjautuu juutalaisiin kirjoituksiin. Hellenistisen maailman synkretistisillä liikkeillä oli samanlaisia pelastususkoja. – Juutalaiseen kosmologiaan kuului seitsenosainen taivas, joista kolme alinta oli pahojen voimien hallussa. Alkuperäisen juutalaisen Jeshua-kultin mukaan hänet ristiinnaulittiin Saatanan hallitsemassa alemmassa taivaassa ja haudattiin taivaaseen. Samanlaiset tapahtumat löytyvät sumerilaisten Astarte-sekä egyptiläisten Osiris -kulteista. -----Siinäpä oli taas aika patteri asiaa. ----Tavallinen tallaaja Suonenjoella, Enossa ja Okussa ei pääse yrittämälläkään kärryille ----Entisenä pappina koko yllä oleva tarina kuulostaa turhanpäiväiseltä sanailulta ----Siinä on kyllä painavaa teologiaa mutta sitä suurempia järkevän puheen ongelmia ----Teksti on korkealentoista, mutta mitä siitä voi todentaa ja saada tajuttavasti käyttöön ----Hulluutta on monenlaista ja Okun kyläseuroissa yllä oleva lähde on yksi sellainen ----Koska uskovaiset eivät ymmärrä papin puhetta, hänen täytyy olla sairas ----Sihvosen Kuopion tuomiokapituli-inkvisitio sanoo aamen todistajien lausuntojen perusteella Okussa 8.3. -26 Jorma L./ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1616 blogia

Satusetä Jolkkosen harhaopit Jeesuksesta tv-sarjana ( Kopio netti-Kotimaa-lehdestä 6.3.2026 muokattuna ). Kuopion piispavirka Jolkkonen on valmistanut Jeesuksesta kertovan tv-sarjan, joka esitetään Ylellä pääsiäisenä 2026. Se on kolmiosainen, jonka käsikirjoittajakertoja on Kuopion Jolkkonen. Ristinmies ja minä – Jeesus Nasaretilaisen tarina kertoo Jeesuksen tarinan uusimman tutkimuksen valossa ja se on kuvattu aidoilla tapahtumapaikoilla Israelissa. Sarjassa avataan näkökulmia Lännen kulttuurin juuriin yhdistelemällä historiaa, arkeologiaa ja maantiedettä. 1. osassa katsotaan Jeesusta edeltävään aikaan ja kysytään, miten juutalaisten historia, jumalakäsitys, messiasodotus ja etiikka selittävät Jeesuksen itseymmärrystä ja sanomaa. Jaksossa arvioidaan muinaisen Israelin sotaisaa historiaa. Mm. Israelin ja Juudan tuhot vaikuttivat juutalaisten pyhien kirjojen eli VT:n syntyyn. Sodan kokemuksista syntyi kaipuu tulevasta messiaasta, joka toisi rauhan ja oikeuden. 2. jaksossa kysytään, mitä tiedämme Jeesuksesta tutkimuksen avulla. Raamatun tutkimuksen, arkeologian ja maantieteen yhdistäminen tuo vanhat kertomukset päivitettyinä konkreettisiksi. Lisäksi haastatellaan kansainvälisiä asiantuntijoita. Viimeisessä osassa pohditaan kristinuskon leviämistä ja vaikutuksia kulttuuriimme. Ylösnousemusta ei käsitellä dokumentissa luonnontieteellisesti vaan lähimpien seuraajien kokemuksina. Ne lienevät se historiallinen alkuräjähdys, joka selittää alku-srk:n synnyn. Kristinusko levisi nopeasti Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Vähemmän tunnettua on se, että se laajeni varhain myös itään ja Aasiaan. 3. osassa tutustutaan ikivanhaan Jeesuksen äidinkieltä eli arameaa puhuviin Pohjois-Irakin assyyrialais-kristittyihin. ----------------------------------------------------------------------------------- ---Mieleni tekevi kirjoittaa, kun Jolkkosen edeltäjä Riekkis-virka heitti minut ulos pappeudesta v 2006 ---Kun toin työssäni esiin tutkimustietoa, olin vääräoppinen, harhaoppinen ja sitten tunnustuksen vastainen ---Okun srk:n uskovaiset luottamusmiehineen tekivät 16 kantelua alkaen parrasta Kuopion tuomiokapituliin ---Jo Enon aikoina 1970-luvulla toin esille hieman eksegetiikkaa ja huonosti alkoi minulle käydä ---Nyt piispa-virka-inkvisiittori kertoo samoista asioista mainesanoin kiertäen Jeesuksella juutalaisen Jeshuan ---Kirkon 1. eksytys on siinä, että se huijaa tietämätöntä kansaa puhumalla valosta pussittamalla pimeää ---Kun Riekkis-liberaaliteologi alkoi tulla hiippakuntaan, suitsutus 1. synodaalikokouksessa oli hurraava ---Kun minä puhuin Okussa 16000 ilmaiseksi tehdyn kotikäynnin lisäksi samoista asioista, huonosti kävi ---Riekkinen piti Jolkkosen sarjaa vastaavan maineikkaan sarjan Paavalin lähetysmatkoista esim. Efesoon ---Mummo-tasolla se menestyi Okussa suuresti, kun itse piispa oli avannut Jumalan sanan lahjojen kera ---Tiesin siitä tarkasti, koska minulla oli lähikontakti 25 v aikana useimpiin paikkakunnan koteihin ---Jotenkin ällöttää surullisesti, että piispavirka-attasea porskuttaa ja ulostaa papin omilla saduillaan ---Yllä oleva Kotimaan mainos näyttää sen, että Jolkkonen tietää Sensuroitu -23:n ja Jumalan synty -25:n ---Niissä on juuri sama tutkimusote ja lähestymistapa kuin Jolkkosen tulevissa satumaailman tarinoissa ---Rivien välissä näkyy juutalaisia halveksiva UT:n Paavalin ja munkki M. Lutherin antisemitistinen asenne ---J.J. saa puhua UT:n kirjurien ylösnousemus-sadusta ja Paavalin keksimistä pelastus-MERKITYKSISTÄ ---Kun sarjaa katsotaan ”kirkon tunnustuksen” valossa, on se täyttä paskaa srk:n perinne-uskovaisille ---Miksi evankeliumin kirkon Jolkkos-virka-TUOMIO-kapituli-inkvisitio saa yhä olla tuomari yhteiskunnassa? Okussa 8.3. 2026 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1615 blogia

perjantai 6. maaliskuuta 2026

PAPISTA EKSÄKSI - JEESUKSESTA JESHUAAN ( Valmiista muokattu ). Siirtyminen nimestä "Jeesus" nimeen "Jeshua" (tai Yeshua) heijastaa halua palata Jeesuksen alkuperäiseen hepreankieliseen/arameankieliseen nimeen ja ymmärtää hänet juutalaisena henkilönä. • Alkuperäinen nimi: Jeesuksen äidinkielinen nimi oli Yeshua (ישוע) tai sen pidempi muoto Yehoshua (Joosua). • Nimi Yeshua on johdettu heprean sanasta yeshuah, joka tarkoittaa "pelastus" tai "vapautus". Se kääntyy suomeksi muotoon "Jahve pelastaa" tai "Herra on pelastus". • Miten "Jeshua" muuttui "Jeesukseksi": • Heprea/Aramea: Yeshua (1. vuosisadan Juudea). • Kreikka: UT kirjoitettiin kreikaksi, ja nimi translitteroitiin muotoon Iēsous (Ἰησοῦς). • Latina/ muut kielet: Kreikasta nimi siirtyi latinaan (Iesus) ja lopulta suomen kielen muotoon Jeesus. • Miksi nimeä "Jeshua" käytetään nykyään? o Historiallinen käyttö: Halutaan korostaa Jeesuksen juutalaisuutta, 1. vuosisadan juutalaista käyttöyhteyttä ja taustaa. o Merkityksen korostaminen: Käyttäjät haluavat tuoda esiin nimen "pelastus"-merkityksen, joka usein koetaan henkilökohtaisemmaksi kuin kreikkalaisperäinen muoto. o Nimen käyttö on yleistä messiaanisessa juutalaisuudessa. Lyhyesti sanottuna: "Jeshua" on Jeesuksen hepreankielinen nimi, ja sen käyttö viittaa haluun ymmärtää hänet alkuperäisessä, juutalaisessa historiallisessa ja hengellisessä käyttöyhteydessä pelastajana. ------------------------------------------------------------------------------------------------------------ ---Yllä oleva nettiotsikko on yllätyksekseni sama kuin 1614 nettiblogini otsikko ---Siinä on hyvin sanottu ajatteluni muutos aloittaessani pappina ja lopetettuani maallikkona ---Tutkimustulokseni olivat Kuopion tuomiokapitulille myrkkyä: Se ulosti minut lopullisesti ---Asioista tietämätön ei hevin tajua, miten isoista asioista kirkolle yllä olevassa on kysymys ---UT:n historiallinen juutalainen Jeshua ei tule koskaan olemaan samaa kuin kristittyjen Jeesus ---Paavalin antamat arvonimet Jeshualle ( Vapahtaja, Pelastaja…) ovat vain ihmisten mielipiteitä Okussa 6.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1614 blogia

keskiviikko 4. maaliskuuta 2026

JESHUA JUUTALAISISSA TEKSTEISSÄ Jeshua ( ישוע, Yeshua) tarkoittaa ”pelastus” tai ”Herra pelastaa”. Rabbiinisessa kirjallisuudessa ja Talmudissa suhtautuminen Jeshuaan on historiallisesti kriittistä. 1. Talmud ja rabbiininen kirjallisuus Talmudissa mainitaan Nasaretin Jeshua "Ješu" (ישו). • Talmudin "Ješu"-viittaukset ajoittuvat eri aikoihin kuin historiallisen Jeshuan elinaika (esim. 100 vuotta aiemmin tai myöhemmin), mikä viittaa siihen, että kyseessä voi olla useampi eri henkilö tai poleeminen hahmo. • Joissain kohdissa "Ješu" kuvataan henkilöksi, joka harjoitti taikuutta, eksytti Israelin kansaa ja sai kuolemantuomion. • On erotettava 1. vuosisadan juutalainen nimi Jeshua (joka oli hyvin yleinen) ja myöhemmässä rabbien kirjallisuudessa esiintyvä, usein negatiivisessa valossa nähty hahmo Ješu. 2. Josephus Flavius 1. vuosisadan juutalainen historioitsija Josephus mainitsee Jeshuan, vaikkakin tekstien aitoudesta on keskusteltu. • Testimonium Flavianum: Josephuksen Antiquitates Judaicae -teoksessa on kohta, jossa viitataan Jeshuaan viisaana miehenä, joka teki ihmetekoja, opetti ja jonka Pilatus ristiinnaulitsi. 3. Juutalainen näkökulma Jeshuaan Jeshuaa ei pidetä Jumalan Poikana, Messiaana eikä profeettana. • Hän ei täyttänyt messiaanisia profetioita (kuten maailmanrauhan tuominen ja temppelin jälleenrakentaminen). • Ajatus Jumalasta ihmishahmossa on juutalaisen monoteismin vastainen. • Hänet nähdään henkilönä, joka asettui Tooraa (lakia) vastaan. 4. Messiaaniset juutalaiset Uskovat Messiaaseen, käyttävät nimeä Jeshua ja näkevät hänet rabbina, joka täytti VT:n profetiat. He korostavat hänen opetusten juutalaisia juuria. Juutalaisessa perinteessä Jeshua on nähty negatiivisessa valossa, kun taas nykytutkimuksessa ja uskontojen välisessä vuoropuhelussa hänet tunnistetaan 1. vuosisadan juutalaiseksi opettajaksi, jonka seuraajat perustivat kristinuskon. ------Juutalaisryhmät ja kristinuskon kirkot ovat siis yhä kaukana toisistaan -----Jo Paavalin aikaan 50-luvulla oli alku-srk:ssa yrityksiä käännyttää juutalaiset Kristukselle -----Pian sen jälkeen alkukirkko alkoi savustaa juutalaiset ulos -----Juutalaiskristityt lähtivät oppisyistä, hävisivät historiasta eivätkä koskaan palanneet -----100-luvulta alkaen Rooman keisareilla oli visio maailmanvallan valtiokirkkolaitoksesta Okussa 4.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1613 blogia