KRIITTISEN EKSEGETIIKAN VALOSSA RAAMATUN JUMALA(T) ON IHMISEN KUVITTELUA ( Tekoälyn tuotteesta sorvattu, korjattu, muutettu, lisätty ) 1. Metodologinen ateismi Kriittinen eksegetiikka noudattaa metodologista ateismia, naturalismia ja agnostisismia. Tutkija jättää yliluonnollisen tutkimuksen ulkopuolelle, koska sitä ei voida tieteellisin menetelmin todentaa. • Tutkitaan tekstien syntyhistoriaa, kieltä, kirjoittajien motiiveja ja historiallista kontekstia. • Sitä ei tutkita, onko tekstien takana jumalallinen ilmoitus. 2. Jumalakuvan kehitys inhimillisenä prosessina Eksegetiikka osoittaa, että Raamatun kirjurien käsitykset Jumalasta ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. • Kansallinen jumala: VT:n vanhimmissa kerrostumissa Jumala-Jahve nähdään yhtenä jumalana muiden joukossa mutta Israelin omana suojelijana • Monoteismin synty: Käsitys yhdestä ainoasta koko maailmankaikkeuden Jumalasta on muinais-Israelin historiallinen prosessi, joka huipentui vasta 500-luvun eKr. pakkosiirtolaisuuden aikana ja sen jälkeen. • Johtopäätös: Kriittisen tutkimuksen mukaan Jumala on käsite, jota ihmiset ovat muokanneet vastaamaan kulloisenkin ajan politiikkaa, kansan kohtaloita, tarpeita, ymmärrystä ja tulevaisuuden odotuksia, esim. kansallisesta maallisesta Israelin kuningas-messiaasta. 3. "Kuvittelua" vai "kokemuksen sanoittamista"? Väite, että Jumala on vain kuvittelua, on filosofinen tulkinta eksegetiikan tuloksista. • Uskontopsykologinen näkökulma: Eksegetiikka hyödyntää uskontopsykologiaa, joka voi nähdä jumalapuheen heijastumana ihmisen sisäisistä toiveista tai peloista. • Teologinen vastaväite: Jotkut eksegeetit katsovat, että vaikka tekstit ovat inhimillisiä, ne voivat silti olla vastaus todelliseen transsendenttiseen kokemukseen. Tiivistettynä: Kriittinen eksegetiikka riisuu uskonnollisilta teksteiltä niiden pyhän koskemattomuuden, jota uskonnolliset instituutiot korostavat opeissaan ja opettavat jäsenilleen. Uusi kriittinen eksegetiikka palauttaa tekstit osaksi inhimillistä historiaa, jossa ne on kirjoitettu ja josta ne ovat saaneet virikkeensä. Todistaako se Jumalan olemattomuudesta vai kertooko se vain ihmisen rajallisuudesta ymmärtää jumaluutta, jää lukijan oman sisäisen uskon ja maailmankatsomuksen varaan. -----Aika pakkaus Kuopion tuomiokapitulille, jos tulisi rivipapin suusta esim. Outokummussa -----Sanoin saarnoissa joitakin alkeita ja uskovaiset vaativat lähtemään ja lähdettivät -----Suonenjoella suuni tukittiin uskovilla piirakoilla ja leivoksilla -----Enossa alkoi varoittelu ja pelottelu khra-rovasti-kirkolliskokousedustajan vitseillä Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1682 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAKULTTUURI 2. UT:n kuvaama historiallinen Jeshua ( Jeesus ) ei toiminut vain juutalaisuutta toistaen vaan hän loi vastakulttuurin, joka haastoi aikansa sosiaaliset, uskonnolliset ja poliittiset normit. Hän ei pyrkinyt kumoamaan juutalaisuutta vaan uudistamaan radikaalisti sisältäpäin. 1. Sosiaalinen kumouksellisuus Jeshua rikkoi tietoisesti aikansa sosiaalisia rajoja ja hierarkioita: • Marginaaliryhmien osallistaminen: Hän aterioi "syntisten", publikaanien ja muiden hyljeksittyjen kanssa, mikä oli suora haaste uskonnolliselle puhtauskoodille. • Jeshuan seuraajajoukossa naisilla oli poikkeuksellisen näkyvä ja aktiivinen rooli verrattuna ajan yleiseen kulttuuriin. • Hän nosti lapset – joilla ei ollut yhteiskunnallista statusta – esikuviksi hänen valtakunnassaan kääntäen valtarakenteet päälaelleen. 2. Uskonnollinen reformi Jeshua haastoi vallitsevan tavan tulkita Tooraa ( lakia ): • Hän korosti, että lain noudattaminen ilman sisäistä rakkautta ja oikeudenmukaisuutta oli tyhjää: Ihminen oli Jahven edessä tärkeämpi kuin noudattaa sapattisäännön tekemisen kieltoa. • Hän vastusti fariseusten ja kirjanoppineiden korostamaa pikkutarkkaa sääntöviidakkoa, jota hän piti raskaana taakkana köyhälle kansalle am-ha-aarees. • Temppelin puhdistaminen oli symbolinen teko korruptoitunutta uskonnollis-taloudellista valtakeskusta vastaan. Arne Runeberg näkee tapauksessa rituaalisen narrikuninkaan. 3. Poliittinen ja eettinen vaihtoehto Vaikka Jeshua ei ollut poliittinen vallankumouksellinen sanan perinteisessä merkityksessä, hänen sanomansa oli poliittisesti latautunut: • Julistus Jumalan valtakunnasta Israelin maaperällä oli suora haaste Rooman keisarin pax romana:n yksinvaltiudelle. • Aikana, jolloin monet odottivat sotaista messiasta vapauttamaan Juudea roomalaisista, Jeshua opetti vastakulttuurisesti vihollisen rakastamista ja väkivallattomuutta. • Palveleva johtajuus: Hän määritteli suuruuden palvelemisen kautta: "Joka tahtoo olla teistä suurin, se olkoon muiden palvelija." Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1681 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAKULTTUURI 1. ( Teköälyn tuotteesta muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeshua ( Jeesus ) toimi uskontotieteellisestä näkökulmasta vastakulttuurisesti 1. vuosisadan roomalaisen maakunta Palestiinan juutalaisessa yhteiskunnassa. Hänen toiminta ei ollut kapinaa sinänsä juutalaisuutta vastaan vaan enemmän sisäinen uudistusliike, jota alettiin myöhemmin kutsua kristillisessä teologiassa Jeesus-liikkeeksi. Se haastoi vallitsevat uskonnolliset, sosiaaliset ja poliittiset rakenteet vielä hänen käsistä ja jaloista hirttämisen jälkeen. Murhaaja oli maineikas ja arvostettu juutalainen suuri neuvosto-Sanhedrin = maan hallitus = yliopisto = korkein oikeus. • Jeshua-henkilöön päästään vain epäsuorasti UT:n kirjurien puolueellisten ja tendenssimäisten tarinoiden kautta. Hänen omista sanoista, ipsissima vox, ei ole jälkeäkään. Kaikki hänestä on kertomusperinnettä. Jeshua kyseenalaisti fariseusten ja lainopettajien sääntökeskeisen tulkinnan Toorasta. Hän korosti lain sisäistä merkitystä, laupeutta ja rakkautta, ulkoisten sääntöjen sijaan. Toisaalta hän oli ankarampi kuin fariseukset joissakin kohdissa. Joissakin taas he olivat samoilla linjoilla, esim. ylösnousemus- ja enkeli-uskossa aristokraattisia saddukeuspastoreita vastaan. • Jeshuan seuraajat rikkoivat yhteiskunnan normeja ottamalla mukaan yhteiskunnan hyljeksimiä ihmisiä: veronkerääjiä, syntisiä, naisia ja spitaalisia am-ha-aarees -alaluokasta. • Jeshuan julistama Jumalan valtakunta oli vastakohta roomalaiselle keisarikultille ja Jerusalemin temppeliaristokratialle. Se ei ollut poliittinen eikä sotilaallinen valta vaan hengellinen ja moraalinen uudistus. Nykyajan kriittisessä teologiassa perustuen arkeologisiin löytöihin ja Raamatun tekstilöytöihin päätellään melko päin vastoin maallisen Jeshua-messiaan kuningaskuntaan. • Jeshua oli juutalainen, joka opetti synagogissa ja noudatti juutalaisia tapoja. Hänen vastakulttuurinsa oli suuntaus, joka haastoi papiston tulkintavallan, jota sovellettiin yhteiskunnalliseen elämään pikkutarkasti. Vaikka Jeshuan toiminta herätti kirjoitusten mukaan suurta huomiota, se ymmärretään UT:ssa osaksi Israelin uskonnollista jatkumoa. Jerusalemin alkuseurakunnan ajan jälkeen kristillinen Jeesus-liike erosi vähitellen juutalaisuuden lahkona täysin juutalaisuudesta kehittyen Rooman valtion ainoaksi sallituksi uskonnoksi ja valtakunnan kirkoksi, jossa keisari ylipastorina ja oppien muokkaajana suojeli ja palkitsi kristittyjä mutta samalla käytti kirkkoa valtion politiikan välineenä. Okussa 7.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1680 blogia

UT JUUTALAINEN JESHUA – AIKANSA RADIKAALI 2. ( Tekoälystä muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeesus hepreaksi Jeshua on historiallisesti ja teologisesti juutalainen äijä, jonka toiminta ja opetukset haastoivat ajan uskonnollis-yhteiskunnalliset rakenteet. Hänen radikaalisuus kumpusi juutalaisesta perinteestä, ei sen ulkopuolelta. Kuitenkin UT:ssa kirjurien luomaa Jeesusta tulkitaan Kreikan hellenismin käsitteillä ja ideoilla pakanoiden eli ei-juutalaisten tyylillä. Jeshuan radikaalius juutalaisessa kontekstissa • Lain tulkinta (Halakha): Jeshua ei pyrkinyt kumoamaan Tooraa vaan haastoi sen mekaanisen noudattamisen. Hän painotti lain henkeä ja "rakkauden kaksoiskäskyä" ( rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen ), mikä asetti ihmisen hyvinvoinnin sapattisääntöjen edelle. • Yhteiskunnalliset rajat: Hän rikkoi aikansa sosiaalisia normeja aterioimalla syntisten, publikaanien ja yhteiskunnan hylkäämien kanssa. Tämä oli radikaali ele puhtaussääntöjä korostavassa ympäristössä. • Messiaaninen haaste: Jeshua julisti Jumalan valtakunnan olevan läsnä tässä ja nyt. Monet odottivat poliittista vapauttajaa Rooman vallasta. Jeshuan opetus hengellisestä uudistumisesta ja vastakulttuurisesta nöyryydestä oli hänen tappaja-Sanhedrini-neuvostolle = maan hallitus, yliopisto, korkein oikeus liikaa. ”He etsivät tilaisuutta tappaakseen hänet”. ”Asia on siis pihvi” siitä, kuka murhasi Jeshuan ripustuttamalla hänet hirsipuuhun naruilla ammattipyövelin työnä. Eipä ole lut. kirkossa kuultu saarnoja siitä, minkä jokainen voi lukien UT:n kirjureiden sorvaamista teksteistä. Kuopion tuomiokapitulin tuomitessa pappi pois oikeuksista näkyy suorassa suhteessa ikivanhan perinteen vastaavat virkailijat kuten Riekkisessä istumassa tuomarin pöydässä. • Suhde uskonnolliseen eliittiin: Hän arvosteli suorasanaisesti fariseusten ja kirjanoppineiden ulkokultaisuutta, mikä teki hänestä aikansa uskonnollisen opposition johtohahmon. Papin töissä 30 v aikana 16000 vapaaehtoisesti tehdyn kotikäynnin ja 16 kantelun jälkeen koin, että luterilaisen kirkon vahtijoille riittää laitoksen kuviteltu hyvinvointi ja kunnioitus halpamaisen kieroja uskovaisia kohtaan kirkkoneuvostossa ja kirkkoherrana. Ulkoapäin kullatut kalkkiporvarit saavat istua korkeilla sijoilla ja totuutta kaipaavat saavat lähteä – tarpeettomina järjestelmästä. Laitoskirkossa laitos-attaseoineen ei koskaan tule olemaan UT:n Jeshuasta jälkeäkään. Jeshua eli toisen temppelin juutalaisuuden aikaa, jolloin uskonto oli monimuotoista ja täynnä aatevirtauksia edustajineen, esim. fariseukset, selootit, saddukeukset, essealaiset. Tutkijat ja teologiset lähteet korostavat, että Jeshuaa on mahdoton ymmärtää ilman hänen juutalaisia juuria. Kuitenkin juutalaisesta näkökulmasta hän on vain tavallinen ihminen: opettaja, rabbi ja hereetikko-harhaoppinen. Kristinuskossa hänestä tehtiin Messias-Kristus-Vapahtaja-Sovittaja-Lunastaja-Pelastaja -Logos-Jumala jne., hahmo, jota monimerkitykselliseksi kehitteli varsinkin Paavali ja sitten kirjurit. Hän ei ole mahtunut juutalaisten monoteismiin. Vain messiaaniset juutalaiset löytävät yhteyksiä kristittyihin. Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1679 blogia

UT:N JUUTALAINEN JESHUA – AIKANSA RADIKAALI 1. ( Tekoälyn käsitys muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeesus, heprealaisittain Jeshua, nähdään historiallisessa ja teologisessa kontekstissa juutalaisena opettajana, jonka toiminta ja opetukset olivat aikanaan radikaaleja juutalaisen perinteen sisällä. • Jeshua haastoi fariseusten ja lainopettajien tiukan tavan tulkita Tooraa esim. sapattisäädöksiä. Hän korosti lain sisäistä henkeä (rakkaus, armo) kirjaimen sijaan ja paransi sairaita sapattina. • Hän kohtasi yhteiskunnan hyljeksityt, köyhän kansan am ha aarees: Hän rikkoi uskonnollis-sosiaalisia normeja seurustelemalla publikaanien, syntisten, naisten ja samarialaisten kanssa, jotka olivat tuon ajan uskonnollisen eliitin silmissä halveksittuja. • Joidenkin tulkintojen mukaan Jeshuan julistus Jumalan valtakunnasta ei ollut poliittinen vallankumous Roomaa vastaan vaan sisäinen ja yhteisöllinen muutos, joka käänsi perinteiset valta-asetelmat päälaelleen (viimeiset tulevat ensimmäisiksi). Nykyisen kriittisen eksegetiikan mukaan Jeshua oli poliittinen kapinoitsija-kuningas-kandidaatti Roomaa vastaan ja se näkyy latinaksi hänen syytelapussa Golgatan hirren päällä: INRI = IESUS NAZARENUS REX IUDEORUM. • Uusi suhde Jumalaan: Jeshua opetti Jumalaa Isä-Abbana, joka oli henkilökohtaisempi lähestymistapa kuin virallisessa pastoreiden toimittamassa temppeli- ja uhrikultissa. • Ei uuden uskonnon perustaja: Historiallinen Jeshua oli juutalainen ja on sitä tänäänkin. Hän toimi juutalaisessa kontekstissa. Kristinusko eriytyi juutalaisuudesta sen lahkona UT:n tekstien mukaan 50-luvulla eli 20 v Jeshuan hirton jälkeen lähinnä Paavalin lähetystyön kautta tullen täysin erilliseksi uskonnoksi ensimmäisten vuosisatojen aikana. Se sai lopullisen vahvistuksen Rooman sotilaskeisari Konstantinuksen aikana. Hän rakensi kristinuskon instituutioineen valtiokirkon kuosiin palvelemaan Rooman imperiumin valtiollis-poliittista etua. Keisarin sotilassaappaan potku näkyy aivan selvästi antisemitistisen Suomen luterilaisen kirkon tuomiokapitulissa, kun se raakamaisesti kahmimallaan arvovalta-tunnutsuksellaan ulostaa papin työpaikasta ja alaltaan lopullisesti. Jeshualla ei ole pätkääkään merkitystä kirkon työssä. • Jeshua toimi rabbien tavoin keräten ympärilleen opetuslapsia mutta hänen opetustyylinsä ei perustunut auktoriteettiasemaan. • VT:n kirjoituksia ankarasti tulkitsevassa juutalaisuudessa Jeshuaa ei pidetä kristittyjen Messiaana vaan nähdään juutalaisille vääränä messiaana, taikurina, Israelin eksyttäjänä ja Talmudissa Maria-huoran äpäränä, joka VT:n maallisee kuningas-messiaaseen verrattuna epäonnistui vapauttamaan juutalaiset Rooman vallasta. Jeshua oli radikaali nostaessaan armon ja rakkauden lain yläpuolelle ja avasi pääsyn Jumalan luo kaikille, ei vain uskonnolliselle eliitille. Se on vain yksi tulkinta UT:n kirjurien luomasta UT:n kirjallisuudesta. Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1678 blogia

KUOPION TUOMIOKAPITULI EDUSTAA UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAPUOLTA ( Tekoälystä sorvattu ). Kritisoit kirkon tuomiokapitulin linjaa koettuasi potkut pappeudesta. • UT:n Jeshuassa on VT:n juutalaisten kirjoitusten aineksia, joita ei ole kirkon antisemitistis- kristillisessä Jeesuksessa. • Vastapuoli on tulkinta, jonka mukaan kirkko on ollut lähes alusta asti itsetuhon tiellä muuttunut syvätasolla jopa UT:n vastaiseksi. Se on johtunut alkuperäisen poistamisesta, lisäämisestä, muuttamisesta ja täydellisestä hylkäämisestä. Papinvala ja luterilaisen uskontolaitoksen mahtimiesten keksimä kirkon tunnustus tulee rehelliselle papille ongelmaksi hänen herättyään fraasien pimeydestä valkeuteen: Miellyttääkö piispa-viran tuomiokapitulia ylennyksen toivossa vai kertoako teksteistä ja odottaa ”väärä”-syytöstä, harhaoppi-syytöstä ja kirkon tunnustusvastaisuus-syytöstä kuten esim. minä 30 v aikana 16000 viran lisäksi tehdyn kotikäynnin jälkeen. Minulle tärkeintä pappina oli avoin rehellisyys Jumalan ja ihmisten edessä ja siitä olen onnellinen nyt maallikkona papin oikeudet nollattuna Kuopion tuomiokapituli-inkvisiittori Wille Riekkisen evankeliumilla. UT:n juutalaisen Jeshuan vastapuoli uskonnollis-oikeudellisesti olivat ajan ylipastorit, fariseukset ja lainopettajat, joista muodostui juutalainen suuri neuvosto Sanhedrin, lat. synedrium. Tuomiokapituli on nykyisen Suomen kirkon hallintoelin. Historiallis-raamatullisessa tilanteessa Jeshuan vastapuoli oli tehtäviltään vastaava: • Ylipapastorit Kaifas ja Hannas johtivat uskonnollista oikeudenkäyntiä Jeshuaa vastaan ja syyttivät Jahven pilkasta. Tuomiokapituli tuomitsee papin valitsemansa kirkkopolitiikan mukaan. • Neuvosto oli nykyistä Suomen luterilaisen kirkon tuomiokapitulia vastaava ylin uskonnollis- oikeudellinen elin, joka istunnossaan luovutti heidän Jeshua-rikollis-jätkän roomalaisille. • Fariseukset ja lainopettajat riitelivät Jeshuan persoonasta, opetuksesta ja toiminnasta kaikkialla, missä hän liikkui, myös temppelissä ja synagogassa. ”He etsivät tilaisuutta tappaakseen hänet” on UT:n kirjurien selvä kanta syyllisiin, jotka Pilatuksen tavoin pesivät kätensä. Esim. minun tapauksessa tuomiokapituli järjestytti saarnojeni salanauhoitukset todistusaineistoksi sille ja hyväksyi väärennetyt nimet herjoineen addressilistaan todisteeksi koko srk:n mielipiteenäi minusta. -----Roomalainen maaherra Pontius Pilatus vahvisti valtion lakien edustaja-tuomarina kuolemantuomion ----------Hänen ”voidaan tulkita” olevan esikuva Suomen valtion tuomarille luteril. kirkon tuomiokapitulissa -----Näitä rinnasteita on vaikea nähdä, koska niitä ei saa olla kirkossa ja silloin niitä ei myöskään ole -----Kirkolla on perinteellinen lakiin perustuva julkis-oikeudellinen asema valtiossa - puolustajineen -----Tavis-ihmisparan on mahdoton kotiseurakunnan rovastin alistamana epäillä sitä minkä kaikki näkevät -----Minua kiinnosti jo Enon srk:ssa 1970-luvulla UT:n Jeshua ja siitä jäin tuomiokapitulin kytättäväksi -----Seuraavassa virassa Outokummussa satoi 16 kantelua, jotka Enon lääninrovasti-khra oli povannut -----Kun katsotaan UT:n Jeshuan murhaajia, kaikki heidän vastineensa löytyvät kirkon tuomiokapitulista -----UT:n uskonnollinen neuvosto oli myös maan hallitus, yliopisto ja korkein oikeus -----Maan hallitus tappoi poliittisen juutal. Jeshuan ja kirkon vastaava hallitus tappaa hänet Jeesuksellaan -----Yliopiston rabbimaisterit murhasivat Jeshuan kuten nyt teol. maisterit laitoskirkon omalla teologialla -----Korkein-oikeus-Sanhedrid silloin ja tänään kunnioitetun ”herra piispan” tuomari-kapituli-inkvisiittori -----Kirkon viranomaiset pitävät kansaa tyhmyydessä hallitakseen ja lypsääkseen sitä -----Samaa politiikkaa näyttää laitoksen kovan kylmä käytös pappia kohtaan Riekkisen lepertelyn taustalla -----Yksilötasolla syntisen oma kuolema-kauhu ja sen torjunta kirkon opetuksessa juoksuttaa kirkkotaloon -----Kriittinen teologia osoittaa, että kukaan ihminen ei millään uskolla saavuta yhtään mitään -----Kaikki uskonnot ovat ihmisen pääkopassa keksittyä alitajunnan sotkua hänen tarpeistaan ja toiveistaan -----Kaikki meidät korjaa kuolema lopullisesti olitpa ateisti, teisti tai jotain muuta oikeampaa usko-luuloa Okussa 5.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1677 blogia

PIISPAHENKILÖN JA PIISPAVIRAN RISTIRIITAISET ROOLIT ( Tekoälyn tuotteesta muokattu. Piispavirkaan sisältyy ristiriitaisia rooleja ja odotuksia, jotka johtuvat viran luonteesta hallinnollisena, uskonnollisena ja yhteiskunnallisena tehtävänä. Suomen lut. kirkossa piispa toimii sekä hiippakunnan paimenena että hallintojohtajana. • Paimen vs. esimies: Piispa on seurakuntien ja pappien hengellinen paimen, joka tukee ja rohkaisee työntekijöitä. Samalla hän on tuomiokapitulin puheenjohtaja ja työnantaja, joka tekee kurinpidollisia ratkaisuja esimiehenä ja tuomiokapitulioikeuden tuomarina. • Ykseyden rakentaja vs. konfliktien ratkaisija: Piispan tehtävä on vaalia kirkon ykseyttä ja oppia mutta samalla hän ottaa kantaa kirkkoa jakaviin kysymyksiin ja opillisiin kiistoihin, mikä luo vastakkainasettelua. • Perinteiden vaalija vs. uudistaja: Piispanvirkaan kuuluu vahva historiallinen jatkuvuus ( piispan sauva, kuorikaapu, apostolinen suksessio). Samaan aikaan piispan odotetaan uudistavan kirkkoa ja vastaavan modernin yhteiskunnan haasteisiin. • Hengellinen johtaja vs. hallintoviranomainen: Piispan työhön kuuluu jumalanpalvelusten vietto ja vihkimykset mutta suuri osa ajasta kuluu kokouksissa, piispantarkastuksissa ja hallinnossa. • Kansankirkon edustaja vs. radikaali ääni: Piispa edustaa koko kansankirkkoa mutta samalla häneltä odotetaan rohkean radikaalia profiilinnostoa yhteiskunnallisissa arvokeskusteluissa. -----Kantelukierteessäni (16) sanoin 1980-luvulla piispavirka Sihvoselle hänen roolien ristiriitaisuuksista -----Kyllä pomppasi äijä pahasti kateederi-istuimelta, kun olin rikkonut hänen pyhän sädekehän -----Hän oli kannaltani tuhoisa valehtelija, herjaaja ja vastuusta luistaja omien dokumenttiensa mukaan -----Olin 2. gradussani tutkinut Suomen lut. kirkon papiksi vihkimistä van Gennepin mukaan -----Seuraavat kokemukset johtuvat siitä, että sama jätkä kehuu Jeesusta ja ulostaa papin Jeshualla • -----Kuopion piispavirka Jolkkonen piti TV-sarjan nyt pääsiäisenä -26 UT:n Jeshuasta ( Jeesuksesta ) • -----Mieleeni tuli 30 v pappisaika Kortekangas-Malmivaara-Sihvonen-Riekkinen -linjalla • -----Jolkkonen puhui pappina lempeästi keräten veronmaksajia kylmien sydänten homekirkkoihin • -----Luettelen nyt hänessä ne rikokset, joista Okun uskovaiset syyttivät minua tuomiokapituliin • -----1. rikos oli käyttää Savon murretta, jolla piispavirka Malmivaara matki minua oikeudessa • -----2. rikos oli katkonainen puhetapa, josta pyyntö psykiatri Erkki Haavistolle Joensuuhun • -----3. rikos oli, ettei hän ollut papin näköinen, jota inkvisiittori Sihvonen vaati • -----4. rikos oli puhuminen ”aivan muusta” kuin hyvien uskovaisten fraaseista • -----5. rikos oli pukeutua papille sopimattomasti simmareihin, sammareihin ja verkkareihin • -----6. rikos oli vahva ”elkeily” eli hallitsematon elehtiminen pyhillä paikoilla • -----7. rikos oli ylpeä ”minä”-sanan käyttö jopa sarjan otsikossa, josta lähete psykiatri E. Venäläiselle • -----8. rikos oli tukka, josta Soinisen pojat antoivat nootin 1. asumispäivänä pappilassamme • -----9. rikos oli kengät ja muutenkin äkillinen käsivarsien ojentelu • ----10.rikos oli itsekäs sooloilu Malmivaaran tasajalkahyppelyn lakituvassa: ”Kirkossa ei olla minä.” • ----11.rikos veisi pappisoikeudet pois eksegetiikan käytöstä Riekkisen giljotiini-inkvisitiossa • ----12.rikos on lempeäksi tekeytyminen ihmisille ja ulostaa tuomarina pappi tekaistulla tunnustuksella Okussa 4.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1676 blogia