MIKSI UT:N KIRJURIT KIRJOITTIVAT JESHUASTA ( Tekoälyn tuotteesta kehitelty ). UT:n kirjoittaja-kirjureiden motiivit olivat pääasiassa teologisia, pastoraalisia ja lähetystyöhön liittyviä. Ne syntyivät tarpeesta säilyttää muisto, vahvistaa uskoa ja levittää sanomaa, kun silminnäkijät alkoivat kuolla. • Evankeliumit kirjoitettiin, jotta lukijat uskoisivat juutalaisen Jeshuan olevan Messias Jumalan Poika, johon uskomalla saataisiin Elämä. • Muiston ja opetusten säilyttäminen: 1. sukupolven silminnäkijöiden kuollessa oli tarpeellista kirjoittaa muistiin suullinen perimätieto Jeshuan elämästä, teoista ja opetuksesta. • Teologinen uudelleen kehystys. Kirjoittajat halusivat selittää Jeshuan kuoleman roomalaisten käsissä. He halusivat osoittaa, että puuhun ripustaminen ei ollut todiste epäonnistumisesta vaan osa Jahve-Jumalan suunnitelmaa Israelille ja VT:n ennustusten täyttymys. • Seurakuntien opettaminen ja ohjaaminen: Kirjeet ja evankeliumit tarjosivat ohjeita ja linjauksia kasvavalle Jerusalemin alkuseurakunnalle ja myöhemmälle kirkolle, joka kohtasi Rooman imperiumissa alueellisia vainoja ja sisäisiä teologisia oppiriitoja. • Käännytystyö ja apologetiikka: Kirjoitukset toimivat uuden uskon propaganda- ja markkinointimateriaalina vastaten sekä juutalaisten että pakanoiden eli ei-juutalaisten kysymyksiin. Ne myös puolustivat uskoa ( apologetiikka ) Rooman valtakunnan lukuisia ideologioita eli kristittyjen mielestä heresia-harhaoppeja vastaan. Kirjoittajien koulukuntien ja henkilökohtaiset painotukset: • Matteus kertoi juutalaisten odottamasta Messias-Kuninkaasta. • Markus keskittyi Jeshuan kärsimykseen ja palvelijarooliin Jerusalemin tuhoutuessa. • Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen ja esitti Jeshuan ihmiskunnan Vapahtajana. • Johannes kirjoitti syvää teologista ymmärrystä käyttäen Jeshuasta Jumalan Sanana eli Logoksena. Hän käytti kreikankielisen hellenismin uskonnollis-filosofisia käsitteitä kuvaamaan juutalaisen Jeshuan MERKITYKSIÄ. Apostoli Paavali oli Golgatan jälkeen mestari antamaan merkityksia Jeesus-Kristukselleen 50-luvulla 20 v Jeshuan jälkeen. Kirjoittajat eivät pyrkineet nykyajan moderniin elämäkerta -malliin vaan todistamaan Jeshuasta heidän yhteisöjensä tarpeisiin. UT:n kriittisten eksegeettien taholta kirjoituksia on kuvattu ”antiikin viihdekirjallisuutena, joka pyrkii antamaan lukijalle lukunautinnon”. Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1684 blogia

KUOPION TUOMIOKAPITULI ANTAA SRK:N SUHTAUTUA MIELIVALTAISESTI PAPPIIN ( Tekoälyn tuotoksesta sorvattu, korjattu, muutettu, lisätty. Tuomiokapituli ei anna srk:lle mielivaltaa pappiin vaan sen tehtävä on toimia kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisena hallintoelimenä, joka valvoo papistoa ja seurakuntien toimintaa hiippakunnassa. Pappia koskevat päätökset kuten varoitukset tai viranhoitomääräykset perustuvat virallisiin prosesseihin: • Pappisoikeuksien menettäminen/ varoitukset: Jos pappi toimii vastoin pappislupaustaan tai kirkon tunnustusta, tuomiokapituli voi antaa varoituksen tai tietyissä tapauksissa riistää pappisoikeudet. • Viran täyttäminen: Tuomiokapituli voi nimittää papin virkaan jopa vastoin kirkkoneuvoston lausuntoa, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. • Papin siirto: Pappi voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen perustellusta syystä esim. toiminnan uudelleenjärjestely, mutta tällöin on kyse hallinnollisesta päätöksestä, ei srk:n mielivallasta. Pappi toimii virkaa ja sen tarkoitusta varten. Ulkoinen srk:n kutsu eli vokaatio muistuttaa, että pappi ei toimi itseään varten. Tuomiokapituli siis valvoo, että pappi toimii kirkon sääntöjen mukaisesti, ei srk:n mielivaltaisesti ohjailtavana. ------------------------------------------------------------- ------Minnekäs jäi kirkon tunnustuksen teoreettinen Jeesus-Jumala armo-rakkauden tuoja -----Yllä oleva tarina kuulostaa kovalta, mikä kuvaakin hyvin kokemustani Kuopion hiippakunnassa -----Jo opiskeluaikaan 1970-luvulla suhtauduimme tulevaan työhön pelon sekaisesti ---- Esimerkkien valossa tiesimme, että papille työssään ei kukaan jaa armon murusia -----Pappi on Kirkkolain mukaan virkamies ja häntä kohdellaan laitos-virkamiehenä -----Riitelevä seurakuntalainen näkee vain oman navan ja se riittää tuomiokapituli-inkvisitiolle -----30 v pappiskautena kokemukseni kirkossa oli vain keksitty Jeesus ilman UT:n Jeshuaa -----Juutalaisen Jeshuan tunteminen avasi silmäni ja tuli tuomiokseni Riekkisen firmassa -----Tuomiokapituli valtiokirkossa on täydellinen irvikuva sille, mitä UT:n kirjurit sanovat Jeshualla -----Harmi, että kirkon perinteen päättäjät tekivät feikki-kirkon oikeamielisestä Jeshuasta Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1683 blogia

KRIITTISEN EKSEGETIIKAN VALOSSA RAAMATUN JUMALA(T) ON IHMISEN KUVITTELUA ( Tekoälyn tuotteesta sorvattu, korjattu, muutettu, lisätty ) 1. Metodologinen ateismi Kriittinen eksegetiikka noudattaa metodologista ateismia, naturalismia ja agnostisismia. Tutkija jättää yliluonnollisen tutkimuksen ulkopuolelle, koska sitä ei voida tieteellisin menetelmin todentaa. • Tutkitaan tekstien syntyhistoriaa, kieltä, kirjoittajien motiiveja ja historiallista kontekstia. • Sitä ei tutkita, onko tekstien takana jumalallinen ilmoitus. 2. Jumalakuvan kehitys inhimillisenä prosessina Eksegetiikka osoittaa, että Raamatun kirjurien käsitykset Jumalasta ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. • Kansallinen jumala: VT:n vanhimmissa kerrostumissa Jumala-Jahve nähdään yhtenä jumalana muiden joukossa mutta Israelin omana suojelijana • Monoteismin synty: Käsitys yhdestä ainoasta koko maailmankaikkeuden Jumalasta on muinais-Israelin historiallinen prosessi, joka huipentui vasta 500-luvun eKr. pakkosiirtolaisuuden aikana ja sen jälkeen. • Johtopäätös: Kriittisen tutkimuksen mukaan Jumala on käsite, jota ihmiset ovat muokanneet vastaamaan kulloisenkin ajan politiikkaa, kansan kohtaloita, tarpeita, ymmärrystä ja tulevaisuuden odotuksia, esim. kansallisesta maallisesta Israelin kuningas-messiaasta. 3. "Kuvittelua" vai "kokemuksen sanoittamista"? Väite, että Jumala on vain kuvittelua, on filosofinen tulkinta eksegetiikan tuloksista. • Uskontopsykologinen näkökulma: Eksegetiikka hyödyntää uskontopsykologiaa, joka voi nähdä jumalapuheen heijastumana ihmisen sisäisistä toiveista tai peloista. • Teologinen vastaväite: Jotkut eksegeetit katsovat, että vaikka tekstit ovat inhimillisiä, ne voivat silti olla vastaus todelliseen transsendenttiseen kokemukseen. Tiivistettynä: Kriittinen eksegetiikka riisuu uskonnollisilta teksteiltä niiden pyhän koskemattomuuden, jota uskonnolliset instituutiot korostavat opeissaan ja opettavat jäsenilleen. Uusi kriittinen eksegetiikka palauttaa tekstit osaksi inhimillistä historiaa, jossa ne on kirjoitettu ja josta ne ovat saaneet virikkeensä. Todistaako se Jumalan olemattomuudesta vai kertooko se vain ihmisen rajallisuudesta ymmärtää jumaluutta, jää lukijan oman sisäisen uskon ja maailmankatsomuksen varaan. -----Aika pakkaus Kuopion tuomiokapitulille, jos tulisi rivipapin suusta esim. Outokummussa -----Sanoin saarnoissa joitakin alkeita ja uskovaiset vaativat lähtemään ja lähdettivät -----Suonenjoella suuni tukittiin uskovilla piirakoilla ja leivoksilla -----Enossa alkoi varoittelu ja pelottelu khra-rovasti-kirkolliskokousedustajan vitseillä Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1682 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAKULTTUURI 2. UT:n kuvaama historiallinen Jeshua ( Jeesus ) ei toiminut vain juutalaisuutta toistaen vaan hän loi vastakulttuurin, joka haastoi aikansa sosiaaliset, uskonnolliset ja poliittiset normit. Hän ei pyrkinyt kumoamaan juutalaisuutta vaan uudistamaan radikaalisti sisältäpäin. 1. Sosiaalinen kumouksellisuus Jeshua rikkoi tietoisesti aikansa sosiaalisia rajoja ja hierarkioita: • Marginaaliryhmien osallistaminen: Hän aterioi "syntisten", publikaanien ja muiden hyljeksittyjen kanssa, mikä oli suora haaste uskonnolliselle puhtauskoodille. • Jeshuan seuraajajoukossa naisilla oli poikkeuksellisen näkyvä ja aktiivinen rooli verrattuna ajan yleiseen kulttuuriin. • Hän nosti lapset – joilla ei ollut yhteiskunnallista statusta – esikuviksi hänen valtakunnassaan kääntäen valtarakenteet päälaelleen. 2. Uskonnollinen reformi Jeshua haastoi vallitsevan tavan tulkita Tooraa ( lakia ): • Hän korosti, että lain noudattaminen ilman sisäistä rakkautta ja oikeudenmukaisuutta oli tyhjää: Ihminen oli Jahven edessä tärkeämpi kuin noudattaa sapattisäännön tekemisen kieltoa. • Hän vastusti fariseusten ja kirjanoppineiden korostamaa pikkutarkkaa sääntöviidakkoa, jota hän piti raskaana taakkana köyhälle kansalle am-ha-aarees. • Temppelin puhdistaminen oli symbolinen teko korruptoitunutta uskonnollis-taloudellista valtakeskusta vastaan. Arne Runeberg näkee tapauksessa rituaalisen narrikuninkaan. 3. Poliittinen ja eettinen vaihtoehto Vaikka Jeshua ei ollut poliittinen vallankumouksellinen sanan perinteisessä merkityksessä, hänen sanomansa oli poliittisesti latautunut: • Julistus Jumalan valtakunnasta Israelin maaperällä oli suora haaste Rooman keisarin pax romana:n yksinvaltiudelle. • Aikana, jolloin monet odottivat sotaista messiasta vapauttamaan Juudea roomalaisista, Jeshua opetti vastakulttuurisesti vihollisen rakastamista ja väkivallattomuutta. • Palveleva johtajuus: Hän määritteli suuruuden palvelemisen kautta: "Joka tahtoo olla teistä suurin, se olkoon muiden palvelija." Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1681 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAKULTTUURI 1. ( Teköälyn tuotteesta muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeshua ( Jeesus ) toimi uskontotieteellisestä näkökulmasta vastakulttuurisesti 1. vuosisadan roomalaisen maakunta Palestiinan juutalaisessa yhteiskunnassa. Hänen toiminta ei ollut kapinaa sinänsä juutalaisuutta vastaan vaan enemmän sisäinen uudistusliike, jota alettiin myöhemmin kutsua kristillisessä teologiassa Jeesus-liikkeeksi. Se haastoi vallitsevat uskonnolliset, sosiaaliset ja poliittiset rakenteet vielä hänen käsistä ja jaloista hirttämisen jälkeen. Murhaaja oli maineikas ja arvostettu juutalainen suuri neuvosto-Sanhedrin = maan hallitus = yliopisto = korkein oikeus. • Jeshua-henkilöön päästään vain epäsuorasti UT:n kirjurien puolueellisten ja tendenssimäisten tarinoiden kautta. Hänen omista sanoista, ipsissima vox, ei ole jälkeäkään. Kaikki hänestä on kertomusperinnettä. Jeshua kyseenalaisti fariseusten ja lainopettajien sääntökeskeisen tulkinnan Toorasta. Hän korosti lain sisäistä merkitystä, laupeutta ja rakkautta, ulkoisten sääntöjen sijaan. Toisaalta hän oli ankarampi kuin fariseukset joissakin kohdissa. Joissakin taas he olivat samoilla linjoilla, esim. ylösnousemus- ja enkeli-uskossa aristokraattisia saddukeuspastoreita vastaan. • Jeshuan seuraajat rikkoivat yhteiskunnan normeja ottamalla mukaan yhteiskunnan hyljeksimiä ihmisiä: veronkerääjiä, syntisiä, naisia ja spitaalisia am-ha-aarees -alaluokasta. • Jeshuan julistama Jumalan valtakunta oli vastakohta roomalaiselle keisarikultille ja Jerusalemin temppeliaristokratialle. Se ei ollut poliittinen eikä sotilaallinen valta vaan hengellinen ja moraalinen uudistus. Nykyajan kriittisessä teologiassa perustuen arkeologisiin löytöihin ja Raamatun tekstilöytöihin päätellään melko päin vastoin maallisen Jeshua-messiaan kuningaskuntaan. • Jeshua oli juutalainen, joka opetti synagogissa ja noudatti juutalaisia tapoja. Hänen vastakulttuurinsa oli suuntaus, joka haastoi papiston tulkintavallan, jota sovellettiin yhteiskunnalliseen elämään pikkutarkasti. Vaikka Jeshuan toiminta herätti kirjoitusten mukaan suurta huomiota, se ymmärretään UT:ssa osaksi Israelin uskonnollista jatkumoa. Jerusalemin alkuseurakunnan ajan jälkeen kristillinen Jeesus-liike erosi vähitellen juutalaisuuden lahkona täysin juutalaisuudesta kehittyen Rooman valtion ainoaksi sallituksi uskonnoksi ja valtakunnan kirkoksi, jossa keisari ylipastorina ja oppien muokkaajana suojeli ja palkitsi kristittyjä mutta samalla käytti kirkkoa valtion politiikan välineenä. Okussa 7.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1680 blogia

UT JUUTALAINEN JESHUA – AIKANSA RADIKAALI 2. ( Tekoälystä muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeesus hepreaksi Jeshua on historiallisesti ja teologisesti juutalainen äijä, jonka toiminta ja opetukset haastoivat ajan uskonnollis-yhteiskunnalliset rakenteet. Hänen radikaalisuus kumpusi juutalaisesta perinteestä, ei sen ulkopuolelta. Kuitenkin UT:ssa kirjurien luomaa Jeesusta tulkitaan Kreikan hellenismin käsitteillä ja ideoilla pakanoiden eli ei-juutalaisten tyylillä. Jeshuan radikaalius juutalaisessa kontekstissa • Lain tulkinta (Halakha): Jeshua ei pyrkinyt kumoamaan Tooraa vaan haastoi sen mekaanisen noudattamisen. Hän painotti lain henkeä ja "rakkauden kaksoiskäskyä" ( rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen ), mikä asetti ihmisen hyvinvoinnin sapattisääntöjen edelle. • Yhteiskunnalliset rajat: Hän rikkoi aikansa sosiaalisia normeja aterioimalla syntisten, publikaanien ja yhteiskunnan hylkäämien kanssa. Tämä oli radikaali ele puhtaussääntöjä korostavassa ympäristössä. • Messiaaninen haaste: Jeshua julisti Jumalan valtakunnan olevan läsnä tässä ja nyt. Monet odottivat poliittista vapauttajaa Rooman vallasta. Jeshuan opetus hengellisestä uudistumisesta ja vastakulttuurisesta nöyryydestä oli hänen tappaja-Sanhedrini-neuvostolle = maan hallitus, yliopisto, korkein oikeus liikaa. ”He etsivät tilaisuutta tappaakseen hänet”. ”Asia on siis pihvi” siitä, kuka murhasi Jeshuan ripustuttamalla hänet hirsipuuhun naruilla ammattipyövelin työnä. Eipä ole lut. kirkossa kuultu saarnoja siitä, minkä jokainen voi lukien UT:n kirjureiden sorvaamista teksteistä. Kuopion tuomiokapitulin tuomitessa pappi pois oikeuksista näkyy suorassa suhteessa ikivanhan perinteen vastaavat virkailijat kuten Riekkisessä istumassa tuomarin pöydässä. • Suhde uskonnolliseen eliittiin: Hän arvosteli suorasanaisesti fariseusten ja kirjanoppineiden ulkokultaisuutta, mikä teki hänestä aikansa uskonnollisen opposition johtohahmon. Papin töissä 30 v aikana 16000 vapaaehtoisesti tehdyn kotikäynnin ja 16 kantelun jälkeen koin, että luterilaisen kirkon vahtijoille riittää laitoksen kuviteltu hyvinvointi ja kunnioitus halpamaisen kieroja uskovaisia kohtaan kirkkoneuvostossa ja kirkkoherrana. Ulkoapäin kullatut kalkkiporvarit saavat istua korkeilla sijoilla ja totuutta kaipaavat saavat lähteä – tarpeettomina järjestelmästä. Laitoskirkossa laitos-attaseoineen ei koskaan tule olemaan UT:n Jeshuasta jälkeäkään. Jeshua eli toisen temppelin juutalaisuuden aikaa, jolloin uskonto oli monimuotoista ja täynnä aatevirtauksia edustajineen, esim. fariseukset, selootit, saddukeukset, essealaiset. Tutkijat ja teologiset lähteet korostavat, että Jeshuaa on mahdoton ymmärtää ilman hänen juutalaisia juuria. Kuitenkin juutalaisesta näkökulmasta hän on vain tavallinen ihminen: opettaja, rabbi ja hereetikko-harhaoppinen. Kristinuskossa hänestä tehtiin Messias-Kristus-Vapahtaja-Sovittaja-Lunastaja-Pelastaja -Logos-Jumala jne., hahmo, jota monimerkitykselliseksi kehitteli varsinkin Paavali ja sitten kirjurit. Hän ei ole mahtunut juutalaisten monoteismiin. Vain messiaaniset juutalaiset löytävät yhteyksiä kristittyihin. Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1679 blogia

UT:N JUUTALAINEN JESHUA – AIKANSA RADIKAALI 1. ( Tekoälyn käsitys muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeesus, heprealaisittain Jeshua, nähdään historiallisessa ja teologisessa kontekstissa juutalaisena opettajana, jonka toiminta ja opetukset olivat aikanaan radikaaleja juutalaisen perinteen sisällä. • Jeshua haastoi fariseusten ja lainopettajien tiukan tavan tulkita Tooraa esim. sapattisäädöksiä. Hän korosti lain sisäistä henkeä (rakkaus, armo) kirjaimen sijaan ja paransi sairaita sapattina. • Hän kohtasi yhteiskunnan hyljeksityt, köyhän kansan am ha aarees: Hän rikkoi uskonnollis-sosiaalisia normeja seurustelemalla publikaanien, syntisten, naisten ja samarialaisten kanssa, jotka olivat tuon ajan uskonnollisen eliitin silmissä halveksittuja. • Joidenkin tulkintojen mukaan Jeshuan julistus Jumalan valtakunnasta ei ollut poliittinen vallankumous Roomaa vastaan vaan sisäinen ja yhteisöllinen muutos, joka käänsi perinteiset valta-asetelmat päälaelleen (viimeiset tulevat ensimmäisiksi). Nykyisen kriittisen eksegetiikan mukaan Jeshua oli poliittinen kapinoitsija-kuningas-kandidaatti Roomaa vastaan ja se näkyy latinaksi hänen syytelapussa Golgatan hirren päällä: INRI = IESUS NAZARENUS REX IUDEORUM. • Uusi suhde Jumalaan: Jeshua opetti Jumalaa Isä-Abbana, joka oli henkilökohtaisempi lähestymistapa kuin virallisessa pastoreiden toimittamassa temppeli- ja uhrikultissa. • Ei uuden uskonnon perustaja: Historiallinen Jeshua oli juutalainen ja on sitä tänäänkin. Hän toimi juutalaisessa kontekstissa. Kristinusko eriytyi juutalaisuudesta sen lahkona UT:n tekstien mukaan 50-luvulla eli 20 v Jeshuan hirton jälkeen lähinnä Paavalin lähetystyön kautta tullen täysin erilliseksi uskonnoksi ensimmäisten vuosisatojen aikana. Se sai lopullisen vahvistuksen Rooman sotilaskeisari Konstantinuksen aikana. Hän rakensi kristinuskon instituutioineen valtiokirkon kuosiin palvelemaan Rooman imperiumin valtiollis-poliittista etua. Keisarin sotilassaappaan potku näkyy aivan selvästi antisemitistisen Suomen luterilaisen kirkon tuomiokapitulissa, kun se raakamaisesti kahmimallaan arvovalta-tunnutsuksellaan ulostaa papin työpaikasta ja alaltaan lopullisesti. Jeshualla ei ole pätkääkään merkitystä kirkon työssä. • Jeshua toimi rabbien tavoin keräten ympärilleen opetuslapsia mutta hänen opetustyylinsä ei perustunut auktoriteettiasemaan. • VT:n kirjoituksia ankarasti tulkitsevassa juutalaisuudessa Jeshuaa ei pidetä kristittyjen Messiaana vaan nähdään juutalaisille vääränä messiaana, taikurina, Israelin eksyttäjänä ja Talmudissa Maria-huoran äpäränä, joka VT:n maallisee kuningas-messiaaseen verrattuna epäonnistui vapauttamaan juutalaiset Rooman vallasta. Jeshua oli radikaali nostaessaan armon ja rakkauden lain yläpuolelle ja avasi pääsyn Jumalan luo kaikille, ei vain uskonnolliselle eliitille. Se on vain yksi tulkinta UT:n kirjurien luomasta UT:n kirjallisuudesta. Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1678 blogia