RAAMATUN USKOMUSOLENNOT OVAT MIELIKUVITUSTA 3. ( Tekoälystä sorvattu, korjattu, kirjoitettu sisään ) Raamatun olennot ja niiden tulkinta vaihtelevat suuresti sen mukaan, tarkastellaanko niitä tieteellisestä, historiallisesta vai uskonnollisesta näkökulmasta. Monet tutkijat ja kriitikot katsovat, että Raamatun yliluonnolliset olennot perustuvat aikansa mielikuvitukseen, mytologioihin ja symboliikkaan. Niissä selityksissä ei tavoiteta mitään siitä mitä esim. Enon ja Outokummun srk:n uskovainen kokee UT:n kertomuksista, Jeshuasta ja Paavalin Kristuksesta syntisen ihmisen Vapahtajana, Pelastajana, Sovittajana, Tienä, Totuutena, Elämänä ja iankaikkisena Auttajana taivaaseen. Arne Runebergin uskontohistoriallisen teoksen Jesu Korsfästelse 1952 valossa kristinuskon ja esim. Suomen luterilaisen kirkon Kristus ei tarkoita UT:n Paavalin Kristusta = Kreikan filosofi Platonin sanaston ideaali ihminen = abstrakti ihminen = ihmisen idea = täydellinen ihminen = ihmisyys = kaikki ihmiset = ihmiskunta. Siinäpä enkeleitä Kuopion inkvisiittori-tuomiokapituli-attasea-Riekkiselle ja hänen ”herra piispa” pomppijoille, matkijoille, papin herjaajille ja ulostajille. Tässä eri tapoja hahmottaa näitä olentoja: 1. Mytologiset ja symboliset hirviöt Monet Raamatun pedot kuten Leviatan ja Behemot nähdään vertauskuvallisina voimina, jotka edustavat kaaosta ja Jumalan ylivertaista luomisvoimaa. • Leviatan: Merihirviö, joka esiintyy muinaisissa lähi-Idän myyteissä kaaoksen symbolina. • Behemot: Valtava maaeläin, jonka on tulkittu olevan joko täysin myyttinen olento tai muinaisen ihmisen kuvaus todellisesta suurikokoisesta eläimestä kuten virtaheposta. 2. Enkelit ja taivaalliset olennot Raamatun kuvaukset kerubeista ja serafeista poikkeavat perinteisistä siivekkäistä ihmishahmoista. • Esim. Hesekielin kirjan kuvaukset monikasvoisista ja pyöriä muistuttavista olennoista ovat monimutkaista uskonnollista symboliikkaa, jonka tarkoitus on kuvata Jumalan majesteettisuutta yli inhimillisen ymmärryksen. • Uskonnollisessa kokemus- ja elämys -kontekstissa niitä ei pidetä mielikuvituksena vaan hengelliseen todellisuuteen kuuluvina rikastuttavina kuvina, joita ihmisen on vaikea pukea sanoiksi mutta mahdollista elää niistä uskonnollista elämää. 3. Historiallinen ja tieteellinen näkökulma Nykytieteen ja historiantutkimuksen näkökulmasta monet Raamatun olennot heijastavat: • Kulttuurista lainaamista: Esim. kerubit muistuttavat läheisesti Mesopotamian mytologian lamassu-olentoja ( ihmispäisiä siivekkäitä leijonia ja härkiä ). • Mielikuvitusta ja maailmankatsomusta: Usko yliluonnolliseen perustuu kykyyn kuvitella asioita, jotka eivät ole suoraan havaittavissa fyysisessä maailmassa. Suomenkin uskonnollisuudessa menneisyyden hahmot elävät elämäänsä ihmispsyykessä unissa, unelmissa, mielikuvissa, jotka perinneyhteisö on välittänyt – monesti tietämättään - lapsille ja sitä kautta jatkumoksi uskonnolliseen kulttuuriin. Okussa 19.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1707 blogia

RAAMATUN USKOMUSOLENNOT OVAT MIELIKUVITUSTA 2. ( Tekoälystä sorvattu, korjattu, kirjoitettu sisään ) Kysymys Raamatun olentojen todellisuudesta on monitahoinen ja riippuu siitä, katsotaanko niitä historiallisen tutkimuksen, mytologian vai uskonnollisen elämys-kokemuksen näkökulmasta. Näkökulmia: Tieteellinen ja historiallinen näkökulma • Mytologia ja symboliikka: Monet tutkijat näkevät Raamatun kummalliset olennot kuten behemot, leviatan ja lohikäärmeet osana muinaisen Lähi-idän mytologista kuvastoa. Ne edustavat kaaosta ja yliluonnollisia voimia, jotka jumalat/ Jumala voittaa ja hallitsee. On huomattava, että siihen aikaan ajattelutapa oli täysin erilainen verrattuna omaan aikaamme. Ymmärtääksemme jotain meidän on pakko tulkita ja selittää lähteitä. • Mielikuvitus ja maailmankuva: Raamatun tutkimuksen uskontokriittisestä näkökulmasta on esitetty, että uskonnot pohjautuvat ainoastaan inhimilliseen mielikuvitukseen, jolla pyritään ontologisesti selittämään maailmaa ja luomaan moraalisia rakenteita yhteiskuntiin. Toisaalta mielikuvitusta voidaan pitää välttämättömänä työkaluna hengellisen todellisuuden rikastamisessa. Se voidaan nähdä prosessina, joka elävöittää ihmisen psyykeä hänen ihmetellessä elämäänsä osana yhteisöä ja tajutessa yksilötasolla, että jokaisen tänne syntyneen matka päättyy mutta yhteisö jatkaa elämää. Uskonnollinen näkökulma • Hengellinen todellisuus: Uskonnollisesta näkökulmasta Raamatun olennot kuten enkelit ja demonit nähdään osana näkymätöntä hengellistä todellisuutta, joka on kristillisen maailmankatsomuksen mukaan totta, vaikka sitä ei voida fyysisesti havaita, ei tarkistaa eikä puhua siitä selkeällä sanastolla. • Kirjoittajien kokemukset: Raamattuun on kirjattu eri aikoina, jopa 1000 v aikana, korjaten vanhaa tekstiä ja kirjoittaen uutta entisen päälle, se, mitä ihmiset yhteisössään ja historiassaan ovat nähneet, kuulleet ja uskoneet. Raamattukirjasto voidaan nähdä täysin inhimillisenä ja vain ihmisestä lähtöisin olevana kokemuksena tai vanhan kaavan mukaan Jumalalta tulleena ilmoituksena kuten UT:n kirjeessä teologis-opillisesti uskonnollisella uskolla uskotaan. Esimerkkejä Raamatun olennoista • Serafit ja kerubit: Monimutkaisia taivaallisia olentoja, joilla on useita siipiä ja kasvoja. Niiden kuvaukset ovat usein hyvin abstrakteja ja symbolisia. Ennen Baabelin vankeutta v 586 eKr. Jahven patsas seisoi Salomon temppelissä Jerusalemissa liitonarkun päällä ja kerubit levittivät siipensä sen suojaksi. VT:n rukous ” käännä meille kasvosi” tulee siltä historian ajalta. • Leviatan ja Behemot: Jobin kirjassa esiintyviä valtavia hirviöitä. Jotkut pitävät niitä myyttisinä kaaoshahmoina, toiset taas vertauskuvina tunnetuille eläimille kuten krokotiili tai virtahepo. • Ilmestyskirjan lohikäärmeet: Niitä pidetään yleisesti symbolisina hahmoina, jotka edustavat pahuutta ja Rooman keisarin historiallis-poliittisia voimia. Jo 1970-luvun papinkoulussa selitettiin, että ILM on rustattu peitekielellä, koska sanottiin totuuksia, joita Rooman keisari vihasi. Okussa 19.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1706 blogia

RAAMATUN USKOMUSOLENNOT OVAT MIELIKUVITUSTA 1. ( Tekoälystä sorvattu, kirjoitettu sisään ) Raamatun uskomusolennot kuten enkelit, demonit, lohikäärmeet ( esim. Leviatan ) ja ihmeelliset ilmestykset nähdään nykytieteen, Raamatun kriittisen selitysopin ja rationalistisen maailmankuvan valossa mielikuvituksen tuotteina: taruina, legendoina, satuina, myytteinä ja vertauskuvina joistakin historian tapahtumista, henkilöistä ja heidän urotöistään. Selitystapa on naturalistis-luonnontieteellinen. Uskontoa ja Raamatun kirjoja katsotaan nykytutkimuksessa samalla tasolla kuin mitä tahansa uskontoa ja sen esineistöä. Tutkija uskoo tai on uskomatta metafyysisiin asioihin mutta ei tuo omia ennakkokäsityksiään ja vakaumustaan tutkimustulosten selittämiseen. Näkökulmia: • Uskonnollinen tulkinta: Esim. Suomen luterilaisen kirkon uskovaiselle Raamatun olennot ja tapahtumat ovat hengellistä todellisuutta, joka ylittää fyysisen maailman rajat. Silloin kyse ei ole ko. henkilölle mielikuvitusta vaan hänen uskonsa totisinta totuutta, joka hänen kokemuksessaan on hänelle annettu lahja Jumalan vaikutuksesta. Uskovaiselle uskonnollinen kokemus on jotain aivan muuta kuin miksi sitä hänen ulkopuoleltaan selitetään. Ne jotka kokevat samalla tavalla hakeutuvat yhteen kirkkoihin ja teltoille kuulemaan Jumalan sanaa ja ymmärtävät toisiaan. Soraäänet savustetaan ulos olipa hän pappi tai joku muu harhaoppinen eksyttäjä kuten minä. Sen näin ja koin varsinkin Enon ja Outokummun srk:issa. Kuopion tuomiokapitulin piispavirka-attasea Riekkinen antoi kantelukierteen jatkua ja uskovaisten pitää menninkäiset parempina kuin Raamatun tuntemus. • Symbolinen tulkinta: Monet teologit ja tutkijat tulkitsevat nämä olennot kuvauksina hyvyyden ja pahuuden voimista, inhimillisistä kokemuksista ja kulttuurisidonnaisista tarinoista, eivät kirjaimellisina biologisina olentoina. Niin tutkijat, mutta hahmoihin uskovat ajattelevat perinteen ja tottumuksen mukaan. • Kulttuurihistoriallinen konteksti: Raamatun 1000 v kirjoitusaikana yliluonnollinen selitysmalli on ollut yleinen tapa ymmärtää maailmaa. Tarinat ja olennot toimivat esim. opetuksina ja selityksinä luonnonilmiöille. Erilaiset hahmot olivat lapsille varoittajia vaaroista ja kasvatuskeinoja elämän tilanteissa. Niillä myös peloteltiin ja suojattiin yhteisöjä ja niiden jäseniä. Suomenkin historiassa on ollut näkkiä ja kaivoäijää pelottimena veden aiheuttamaa tuhoa vastaan. Jotkut hahmot ovat olleet vartijoita ja terveydenhoidon edistäjiä kyläyhteisöissä. • Mielikuvitus ja usko: Jotkut näkökulmat korostavat, että usko ja hengellisyys voivat käyttää mielikuvitusta apuna, mutta tämä ei automaattisesti tee niistä "pelkkää" mielikuvitusta uskovalle ihmiselle. Kysymys siitä, ovatko Raamatun olennot mielikuvitusta riippuu siis pitkälti siitä, tarkastellaanko asiaa tieteellisen tiedon vai uskonnollisen tulkinnan kautta. Tieteellinen tieto kohteista auttaa ymmärtämään ja selittämään niitä. Henkilön uskonnollinen usko on taas elämyksellistä ja aika lapsellista kokemista uskovassa itsessään ja jää siihen. Esim. joka rukoilee ( kokemuksellisesti ) ei mieti ( tieteellisesti ) mitä rukous on. Okussa 19.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1705 blogia

RAAMATTU – KIRJASTO IHMISEN TARPEISTA JA TOIVEISTA 2. ( Tekoälystä sorvattu, korjattu, kirjoitettu sisään uutta ) Raamattua voidaan pitää "kirjastona", joka sisältää monipuolisesti muinaisen Israelin/ Palestiinan ihmisten tarpeita, toiveita, ajatuksia ja kokemuksia Jumalasta kirjoitettuna pitkän historiallisen kehityksen ja muutosprosessin aikana. Se koostuu 66 eri kirjasta ( 39 VT:n ja 27 UT:n kirjaa ). Kirjurit, redaktorit ja kirjailijat ovat kirjoittaneet alun perin nahalle, papyrukselle, savitauluihin, steeloihin, kalkkikiveen, jne. n. 1000 v aikana. Kaikki kirjoitukset on muokattu pitkän suullisen prosessin aikana ja jälkeen moneen kertaan ja laitettu kirjoihin ja kansiin jälkikäteiskirjoituksina jopa 1000 v alkuperäistapahtumien jälkeen. Kirjoitusihanne ei ollut meidän aikamme tarkka tieteen objektiivinen tapahtumakuvaus vaan antiikin tyylin vapaamuotoinen viihdekirjallisuus, jolla lukijalle annettiin lukunautinto. Kaikki kirjat ovat poleemisia, puolueellisia ja tendenssimäisiä kansan valtaryhmien poliittiseen ja muuhun käyttöön. Asiasta voi lukea nykytietämyksen valossa pappien ja kriittisten eksegeettien ( eli pilkkanimellä liberaaliteologien ) teoksista Sensuroitu 2023 ja Jumalan synty 2025. Tämä on oivaltava tapa kuvata Raamattua. Se ei ole vain yksi yhtenäinen kirja vaan kirjasto, joka heijastaa muinais-Israelin inhimillistä elämää Lähi-Idän muiden kulttuurien vaikuttaessa kaikessa moninaisuudessaan. Kun katsomme Raamattua ihmisten tarpeiden ja toiveiden kautta, voimme nähdä siinä useita tasoja: • Inhimillinen vastaus: Raamatun katsotaan olevan ihmisten kirjoittama vastaus siihen, miten he kokivat Jumalan todellisuuden ja omat tarpeensa uskonnollisessa toiminnassa. Raamattukirja sisältää ihmisen ajatuksia, toiveita, historian henkilöitä, kertomuksia kansan vaiheista ja arkisesta elämästä. • Perustarpeet ja moraali: Tekstit käsittelevät yleisinhimillisiä kysymyksiä kuten oikeudenmukaisuutta, rakkautta ja turvallisuutta. Esim. keskeiset käskyt korostavat eettistä ja moraalista velvollisuutta rakastaa lähimmäistään ja Jumalaa. • Tunneskaala: Kirjastona se kattaa kaiken: psalmien huudoista ja ahdistuksesta aina toiveikkuuteen ja pelastuksen odotukseen. Se kuvaa ihmisen pyrkimyksiä mutta myös epäonnistumisia, sotia, suhtautumista vihollisiin ja toisiin kansoihin. Voidaan sanoa, että Raamattuun on koottu kaikkea sellaista inhimillistä, mitä tavataan kaikkina aikoina ihmisyhteisöissä. Kuitenkin painopisteenä ja keskiössä on uskonnon Jumalan eli lähinnä Jahven olemassaolo ja reaalinen vaikutus omaan kansaan ja koko maailmaan. Nykyeksegetiikan valossa ymmärretään, että Jumala ja kaikki siitä eteenpäin nähdään VT:ssa eri historian aikakausina niiden mukaisesti kirjoitettuna merkitykselliseksi eri ihmisryhmille. • Kulttuurinen peili: Raamattu on toiminut vuosituhansia peilinä, johon ihmiset ovat heijastaneet omia toiveitaan yhteiskunnasta, säännöistä ja tarkoituksesta. Raamattu on ollut ja on käyttötavaraa miljooniin tarkoituksiin. Vaikka uskonnollisesta näkökulmasta Raamattu nähdään Jumalan sanana, se on samalla täysin inhimillinen kirja, jonka tekstit ovat syntyneet todellisista elämäntilanteista, peloista ja toiveista satojen vuosien aikana. Kaikki kirjoitukset ovat historiallisten tapahtumien, jos ne ovat sellaisia, jälkikäteiskirjoituksia satoja vuosia, jopa 1000 v tapahtumien jälkeen. Loputonta keskustelua on käyty siitä, mikä aines on historiallista ja mikä myyttiä, satua, legendaa tai täyttä valetta. Okussa 18.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1704 blogia

RAAMATTU – KIRJASTO IHMISEN TARPEISTA JA TOIVEISTA 1. ( Tekoälystä sorvailtu, korjattu, lisätty, kirjoitettu sisään ) Raamattua voidaan pitää "kirjastona", joka sisältää monipuolisesti muinaisen juutalaisen Israelin/ Palestiinan ihmisten tarpeita, toiveita, ajatuksia ja kokemuksia Jumalasta, kirjoitettuna pitkän historiallisen kehityksen ja muutosprosessin aikana. Se koostuu 66 eri kirjasta ( 39 VT:n ja 27 UT:n kirjaa ). Kirjurit, redaktorit ja kirjailijat ovat kirjoittaneet alun perin nahalle, papyrukselle, savitauluihin, steeloihin, kalkkikiveen, jne. n. 1000 v aikana. Kaikki kirjoitukset ovat muokkautuneet pitkän suullisen prosessin aikana ja jälkeen ja laitettu kirjoihin ja kansiin jälkikäteiskirjoituksina jopa 1000 v alkuperäistapahtumien jälkeen. Kirjoitusihanne ei ollut meidän aikamme tarkan objektiivinen tapahtumakuvaus vaan antiikin tyylin viihdekirjallisuus, jossa lukijalle annetaan lukunautinto. Kaikki kirjat ovat poleemisia, puolueellisia ja tendenssimäisiä kansan valtaryhmien poliittiseen ja muun vaikuttamisen käyttöön. Asiasta voi lukea nykytietämyksen puitteissa pappien ja kriittisten eksegeettien ( eli pilkkanimellä liberaaliteologien ) teoksista Sensuroitu 2023 ja Jumalan synty 2025. Keskeisiä näkökulmia: • Inhimillinen ja jumalallinen ulottuvuus: Raamattua kuvataan kirkkojen perinteen teologiassa "kokonaan inhimilliseksi ja kokonaan jumalalliseksi" sen mukaisesti, kun jakamaton voittajien kirkko määritteli Jeesuksen täydeksi Jumalaksi ja täydeksi ihmiseksi. Siinä vaiheessa kirkon antisemitismi hylkäsi oikean Jeesuksen eli juutalaisen Jeshuan – lopullisesti kirkon perinteestä. Siksi Suomen luterilaisen kirkon Kuopion tuomiokapitulissa ei tarvita mitään UT:n Jeshuaa. VT ja UT on ihmisten kirjoittamaa, ihmisten kielellä ja inhimillisten kokemusten kautta, mutta uskovat näkevät siinä Jumalan ilmoituksen. Sitä opettaa myös luterilaisen kirkon Vähä katekismus 1960-luvulta. Nykyeksegetiikassa ei Raamattua selitetä siten vaan kirjallisuutena kirjallisuuksien joukossa. • Ihmisen vastaus ja tarpeet: Raamattu heijastaa ihmisten toiveita, epätoivoa, rukouksia ja tarvetta Jumalan pelastukselle. Se käsittelee inhimillistä elämää, syntiä ja pyrkimystä hyvään. Tekoäly on lukenut nykyeksegetiikkaa. • Kulttuurinen ja historiallinen kehitys: Tekstit on kirjoitettu muinaisessa Israelissa ja kristillisessä alkuseurakunnassa ja ne vastaavat kunkin ajan tarpeisiin. Vanhimmat osat ovat peräisin n. 900-luvulta eaa.. Varsinkin VT:n heprealaisissa teksteissä näkyy arkeologisten löytöjen perusteella kiistämättömän yhteys muinaisen Lähi-Idän kulttuureihin, uskontoihin ja niiden jumaliin. • Vaikka Raamattu on monimuotoinen, kristillisen tulkinnan mukaan sen ydinsanoma liittyy Jumalan tahtoon pelastaa kaikki ihmiset. Tämä näkemys korostaa sitä, että Raamattu ei ole sääntökokoelma vaan kokoelma erilaisia kirjallisuuden lajeja – runoutta, historiaa, kirjeitä ja profetioita – jotka kertovat ihmisen suhteesta Jumalaan. Suomen uskovaisille oma pienryhmä ja herätysliike antaa ehdottomat raamit ”oikealle Jumalan sanalle”. Sen näin pappina kuulla ”tuhat kertaa”, kun yritin Raamatun tutkimustietämyksellä rikastuttaa ihmisten uskoa. Tuomiokapitulin päätuomari Riekkinen heitti armotta ulos samoilla virsillä, mitä itse syöttää tiedekunnassa tuleville papeille. Okussa 18.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1703 blogia

RAAMATTU – KIRJOJA IHMISEN YRITYKSESTÄ VOITTAA SYYLLSYYS JA KUOLEMA ( Valmiista muokattu, korjattu, täydennetty, kirjoitettu sisään ). Raamatussa ihmiset yrittävät voittaa syyllisyyden ja kuoleman mutta huomaavat omien ponnistelujen riittämättömyyden. Monikerroksisten tekstien sarjassa yhtenä juonteena tarjotaan ratkaisuksi Jumalan armoa. Ihminen peittää syyllisyyden ja pakenee kuolemaa torjunnoilla ja omilla teoilla mutta lopullinen vapautus kirjoitetaan tulevaksi vain hänen ulkopuoliselta Jumalalta. Yritykset syyllisyyden voittamiseksi: • Ihminen "laastaroi" omantunnon mutta synnintunto ja syyllisyys pursuavat esiin. • Ihminen yrittää hyvittää virheet ja ansaita pelastuksen mutta hän ei pysty pelastamaan itseään. • Daavidista kerrotaan PS 32 kuinka vaikeneminen syyllisyydestä kalvoi, kunnes hän tunnusti synnit Jahvelle. Kuoleman kohtaaminen ja yritys voittaa: • Raamatun kirjurit toteavat, että kuolema on väistämätön kaikelle elämälle. • Ihminen yrittää voittaa kuolemanpelon kokoamalla maallista menestystä mutta UT:n MT:n mukaan maailman voittamisesta seuraa sielun menetys. • UT:n kertomukset tarjoavat mallin ratkaista syyllisyys ja kuolema uskomalla juutalaisen Jeshuan sijaissovitustyöhön ja saada siitä omaan sydämeen anteeksiantamuksen kokemus ja rauha. Raamatullinen ratkaisu: • Armo tekojen sijaan: UT:n Paavali korostaa, että synnit saa anteeksi uskosta ja armosta, ei juutalaisen lain pikkutarkalla täyttämisellä. Paavalilla on selvä antisemitistinen asenne, joka periytyi kreikkalaiset kirkkoisät – katolinen Augustinus – Saksan M. Luther -linjalla globaaliin kristinuskoon ja sen jatkeena Suomen luterilaisen kirkon Kuopion tuomiokapituliin. • Uusi taivas ja uusi maa: Kreikkalaisen filosofian hapattamassa Ilmestyskirjassa kuvataan mielikuvituksellista apokalyptis-eskatologista tulevaisuutta, jossa Jumala itse pyyhkii kyyneleet, eikä kuolemaa, murhetta ja valitusta enää ole. Siinä näkyy selvästi, että Raamattu on ihmisten tekemää kirjallisuutta. • Iankaikkinen elämä: Raamattu tarjoaa päälinjaisesti monien tulkintamahdollisuuksien joukossa Jeshuaan uskomisella saavutettavia kuvauksia iankaikkista elämästä. Tarkoitus on tuntea Luoja. UT:n kreikankielisessä tekstissä sanan iankaikkinen paikalla on aioon, mikä tarkoittaa ajattomuutta eikä kirkon politikoimaa jatkoelämää tuonpuoleisessa taivaassa fyysisen kuoleman jälkeen. • --------------------------------------------------------- -----Papin töissä 30 v aikana näin monenmoista käsitystä yllä olevista asioista -----Teemat olivat lapsuudessani liian isoja ongelmia ja siksi lähdin etsimään valoa papinkoulusta v 1970 -----Totuuteen ja sielun rauhaan pyrkiminen on jatkunut edelleen, nyt 20 v maallikkona -----Kriittinen eksegeesi on realisoinut sen, mikä Raamatussa on pelkkää fiktiota ja mikä ihmistä palvelevaa -----Monivaiheisella matkalla vanhemmilta saatu lapsen usko on ohjannut elämään päin yhä uudelleen Okussa 18.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1702 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN SAARNA VASTAAN KUOPION TUOMIOKAPITULIN SAARNA JEESUKSESTA ( Tekoälystä sorvattu, korjattu, täydennetty, kirjoitettu sisään ) Tämä asetelma asettaa vastakkain historian juutalaisen Jeshuan ja institutionaalis-kirkollisen Jeesuksen. 1. UT:n juutalainen Jeshua Teksteistä nouseva "historiallinen Jeshua" saarnasi toisen temppelin ajan juutalaisena. • Valtakunnan läheisyys: Jeshuan pääviesti oli Jumalan valtakunnan ( Malchut HaShem ) välitön lähestyminen. Se ei ollut ensisijaisesti sanallinen puhe vaan ilmoitus siitä, että Israelin Jumala ottaa vallan maan päällä. • Tooran sisäistäminen: Jeshua ei kumonnut lakia vaan tiukensi sen eettistä ydintä. Hän haastoi aikalaiset noudattamaan lain "henkeä" – rakkautta ja oikeudenmukaisuutta – pelkän ulkoisen suorittamisen sijaan. • Profeetan kritiikki: Hän suuntasi saarnan vallanpitäjiä ja uskonnon eliittiä vastaan. Se oli radikaali kritiikki siitä, miten temppeli-instituutio ja poliittinen johto olivat etääntyneet kansasta. 2. Kuopion tuomiokapitulin ja kirkon saarna Jeesuksesta Tuomiokapituli edustaa Luterilaisen kirkon kirkkojärjestystä, jossa Jeesusta tulkitaan tunnustuskirjoilla ja dogmatiikalla. • Sovitus ja usko: Kirkollinen saarna keskittyy Jeesus-Kristukseen, maailman syntien Sovittajana. Painotus käy yksilön pelastukseen ja uskoon Jeesuksesta Jumalan Poikana, kun taas historiallinen Jeshua korosti ihmisen oikeaa asennetta valtakunnan tähden. • Laitos ja perinne: Tämän päivän kirkollinen tulkinta on suodatettu ja mukailtu 2000 v perinteen läpi. Se käyttää kieltä, jossa on mukana Kreikan filosofiaa. Se eroaa juutalaisen Jeshuan käyttämästä aramealaisesta ja heprealaisesta ajatusmaaulmasta. • Armon korostus: Kuopion luterilaisen tuomiokapitulin saarnan ydin on yksin armosta -periaate. Jeesus nähdään paavalilaisittain Soteer-Vapahtajana, joka päästää, vapahtaa ja pelastaa ihmisen lain ikeestä pelastustienä, kun taas historiallinen Jeshua korosti omalla kentällään lain radikaalia noudattamista sydämen tasolla. Keskeiset erot: Aihe Juutalainen Jeshua Tuomiokapitulin kirkollinen Jeesus Konteksti Juutalainen eskatologia ja apokalyptiikka Kristillinen dogmatiikka ja kirkkovuosi Kohde Israelin kansan herääminen Yksilön sielun pelastus srk:ssa Laki Tooran syvällisen tiukka seuraaminen Laki vs. evankeliumi Rooli Profeetta, messias-ehdokas, opettaja Kolminaisuuden toinen persoona Yhteenveto: Jeshuan saarna oli maallikon vallankumouksellinen, kritiikkiherkkä, arki-uskonnollinen huuto ajan päättäjille köyhän kansan ( am ha aares ) puolesta Rooman imperiumin Israel-provinssin yhteiskunnan uudistumiseksi: ”Aika oli täyttynyt ja Jahven valtakunta tullut lähelle” kairos-ajassa. Kuopion tuomiokapitulilla ei ole mitään sellaista UT:n visiota koskaan ollut eikä näillä näkymin tule olemaan. Se linjaa luterilaisen kirkon nykyasemaa kohti tulevaisuutta yleiskristillisen perinteen pääuoman jatkumona säilyttäen samalla identiteetissään 1500-luvun antisemitistisen Martti Lutherin reformaation henkeä. Okussa 17.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1701 blogia