RAAMATUN USKOMUSOLENNOT OVAT MIELIKUVITUSTA 1. ( Tekoälystä sorvattu, kirjoitettu sisään ) Raamatun uskomusolennot kuten enkelit, demonit, lohikäärmeet ( esim. Leviatan ) ja ihmeelliset ilmestykset nähdään nykytieteen, Raamatun kriittisen selitysopin ja rationalistisen maailmankuvan valossa mielikuvituksen tuotteina: taruina, legendoina, satuina, myytteinä ja vertauskuvina joistakin historian tapahtumista, henkilöistä ja heidän urotöistään. Selitystapa on naturalistis-luonnontieteellinen. Uskontoa ja Raamatun kirjoja katsotaan nykytutkimuksessa samalla tasolla kuin mitä tahansa uskontoa ja sen esineistöä. Tutkija uskoo tai on uskomatta metafyysisiin asioihin mutta ei tuo omia ennakkokäsityksiään ja vakaumustaan tutkimustulosten selittämiseen. Näkökulmia: • Uskonnollinen tulkinta: Esim. Suomen luterilaisen kirkon uskovaiselle Raamatun olennot ja tapahtumat ovat hengellistä todellisuutta, joka ylittää fyysisen maailman rajat. Silloin kyse ei ole ko. henkilölle mielikuvitusta vaan hänen uskonsa totisinta totuutta, joka hänen kokemuksessaan on hänelle annettu lahja Jumalan vaikutuksesta. Uskovaiselle uskonnollinen kokemus on jotain aivan muuta kuin miksi sitä hänen ulkopuoleltaan selitetään. Ne jotka kokevat samalla tavalla hakeutuvat yhteen kirkkoihin ja teltoille kuulemaan Jumalan sanaa ja ymmärtävät toisiaan. Soraäänet savustetaan ulos olipa hän pappi tai joku muu harhaoppinen eksyttäjä kuten minä. Sen näin ja koin varsinkin Enon ja Outokummun srk:issa. Kuopion tuomiokapitulin piispavirka-attasea Riekkinen antoi kantelukierteen jatkua ja uskovaisten pitää menninkäiset parempina kuin Raamatun tuntemus. • Symbolinen tulkinta: Monet teologit ja tutkijat tulkitsevat nämä olennot kuvauksina hyvyyden ja pahuuden voimista, inhimillisistä kokemuksista ja kulttuurisidonnaisista tarinoista, eivät kirjaimellisina biologisina olentoina. Niin tutkijat, mutta hahmoihin uskovat ajattelevat perinteen ja tottumuksen mukaan. • Kulttuurihistoriallinen konteksti: Raamatun 1000 v kirjoitusaikana yliluonnollinen selitysmalli on ollut yleinen tapa ymmärtää maailmaa. Tarinat ja olennot toimivat esim. opetuksina ja selityksinä luonnonilmiöille. Erilaiset hahmot olivat lapsille varoittajia vaaroista ja kasvatuskeinoja elämän tilanteissa. Niillä myös peloteltiin ja suojattiin yhteisöjä ja niiden jäseniä. Suomenkin historiassa on ollut näkkiä ja kaivoäijää pelottimena veden aiheuttamaa tuhoa vastaan. Jotkut hahmot ovat olleet vartijoita ja terveydenhoidon edistäjiä kyläyhteisöissä. • Mielikuvitus ja usko: Jotkut näkökulmat korostavat, että usko ja hengellisyys voivat käyttää mielikuvitusta apuna, mutta tämä ei automaattisesti tee niistä "pelkkää" mielikuvitusta uskovalle ihmiselle. Kysymys siitä, ovatko Raamatun olennot mielikuvitusta riippuu siis pitkälti siitä, tarkastellaanko asiaa tieteellisen tiedon vai uskonnollisen tulkinnan kautta. Tieteellinen tieto kohteista auttaa ymmärtämään ja selittämään niitä. Henkilön uskonnollinen usko on taas elämyksellistä ja aika lapsellista kokemista uskovassa itsessään ja jää siihen. Esim. joka rukoilee ( kokemuksellisesti ) ei mieti ( tieteellisesti ) mitä rukous on. Okussa 19.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1705 blogia