RAAMATUN USKOMUSOLENNOT OVAT MIELIKUVITUSTA 3. ( Tekoälystä sorvattu, korjattu, kirjoitettu sisään ) Raamatun olennot ja niiden tulkinta vaihtelevat suuresti sen mukaan, tarkastellaanko niitä tieteellisestä, historiallisesta vai uskonnollisesta näkökulmasta. Monet tutkijat ja kriitikot katsovat, että Raamatun yliluonnolliset olennot perustuvat aikansa mielikuvitukseen, mytologioihin ja symboliikkaan. Niissä selityksissä ei tavoiteta mitään siitä mitä esim. Enon ja Outokummun srk:n uskovainen kokee UT:n kertomuksista, Jeshuasta ja Paavalin Kristuksesta syntisen ihmisen Vapahtajana, Pelastajana, Sovittajana, Tienä, Totuutena, Elämänä ja iankaikkisena Auttajana taivaaseen. Arne Runebergin uskontohistoriallisen teoksen Jesu Korsfästelse 1952 valossa kristinuskon ja esim. Suomen luterilaisen kirkon Kristus ei tarkoita UT:n Paavalin Kristusta = Kreikan filosofi Platonin sanaston ideaali ihminen = abstrakti ihminen = ihmisen idea = täydellinen ihminen = ihmisyys = kaikki ihmiset = ihmiskunta. Siinäpä enkeleitä Kuopion inkvisiittori-tuomiokapituli-attasea-Riekkiselle ja hänen ”herra piispa” pomppijoille, matkijoille, papin herjaajille ja ulostajille. Tässä eri tapoja hahmottaa näitä olentoja: 1. Mytologiset ja symboliset hirviöt Monet Raamatun pedot kuten Leviatan ja Behemot nähdään vertauskuvallisina voimina, jotka edustavat kaaosta ja Jumalan ylivertaista luomisvoimaa. • Leviatan: Merihirviö, joka esiintyy muinaisissa lähi-Idän myyteissä kaaoksen symbolina. • Behemot: Valtava maaeläin, jonka on tulkittu olevan joko täysin myyttinen olento tai muinaisen ihmisen kuvaus todellisesta suurikokoisesta eläimestä kuten virtaheposta. 2. Enkelit ja taivaalliset olennot Raamatun kuvaukset kerubeista ja serafeista poikkeavat perinteisistä siivekkäistä ihmishahmoista. • Esim. Hesekielin kirjan kuvaukset monikasvoisista ja pyöriä muistuttavista olennoista ovat monimutkaista uskonnollista symboliikkaa, jonka tarkoitus on kuvata Jumalan majesteettisuutta yli inhimillisen ymmärryksen. • Uskonnollisessa kokemus- ja elämys -kontekstissa niitä ei pidetä mielikuvituksena vaan hengelliseen todellisuuteen kuuluvina rikastuttavina kuvina, joita ihmisen on vaikea pukea sanoiksi mutta mahdollista elää niistä uskonnollista elämää. 3. Historiallinen ja tieteellinen näkökulma Nykytieteen ja historiantutkimuksen näkökulmasta monet Raamatun olennot heijastavat: • Kulttuurista lainaamista: Esim. kerubit muistuttavat läheisesti Mesopotamian mytologian lamassu-olentoja ( ihmispäisiä siivekkäitä leijonia ja härkiä ). • Mielikuvitusta ja maailmankatsomusta: Usko yliluonnolliseen perustuu kykyyn kuvitella asioita, jotka eivät ole suoraan havaittavissa fyysisessä maailmassa. Suomenkin uskonnollisuudessa menneisyyden hahmot elävät elämäänsä ihmispsyykessä unissa, unelmissa, mielikuvissa, jotka perinneyhteisö on välittänyt – monesti tietämättään - lapsille ja sitä kautta jatkumoksi uskonnolliseen kulttuuriin. Okussa 19.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1707 blogia