JUMALA ON RYHMÄN/ YHTEISÖN/ INSTITUUTION HALLINTAA JÄSENIIN 2. ( Tekoälystä muokattu, korjattu, lisätty, kirjoitettu sisään ) Toisessa eli uskontotieteen gradussani v 1988 luin teoreetikoiden tiivistelmiä uskonnosta yleensä, siitä, mikä on uskonnoille yhteistä ja funktio ilmiöiden moneudessa eri kulttuureissa. Näkemyksesi heijastaa useita yhteiskuntatieteellisiä ja filosofisia teorioita, joissa uskontoa ja "Jumalaa" tarkastellaan sosiaalisina rakenteina ja vallankäytön välineinä. Tässä on tiivistetysti, miten ajatusmalli asettuu eri teoreettisiin viitekehyksiin: • Sosiologinen funktionalismi esim. Émile Durkheim: Hän esitti, että uskonto on tapa, jolla yhteisö palvoo itseään. Tässä mallissa "Jumala" on symbolinen edustus yhteiskunnan voimasta yksilöön. Instituutio käyttää käsitettä ylläpitääkseen sosiaalista koheesiota valvoakseen jäsentensä moraalia ja käyttäytymistä. • Institutionaalinen hallinta: Teologisessa ja historiallisessa käyttöyhteydessä instituutio kuten kirkko voi määritellä uskonnon rakenteet ja normit, joilla jäseniä ohjataan. Kun säännöt esitetään jumalallisina, ne saavat ehdottoman auktoriteetin, jota on vaikeampi kyseenalaistaa kuin pelkkiä inhimillisiä lakeja. • Vallankäyttö ja kieli: UT:n kreikan termi kyrios ( Herra ) viittaa suoraan hallitsijaan ja isäntään. Käyttämällä tällaista terminologiaa instituutiot vahvistavat hierarkkista suhdetta, jossa "ylin hallitsija" vaatii jäseniltään kuuliaisuutta ja kirkko instituutiona toimii sen tahdon tulkkina. • Max Weber ja legitiimi valta: Weberin mukaan uskonto toimii perinteisen tai karismaattisen vallan lähteenä. Kun instituutio laitostaa "Jumalan tahdon", se luo byrokraattisen rakenteen, joka hallitsee jäsenten elämää rituaaleilla ja uskonnollisilla normeilla. Tiivistettynä Jumala on kollektiivinen työkalu, jolla instituutio ulottaa valtansa jäsentensä arvoihin, tekoihin ja identiteettiin muuttaen yhteisölliset normit pyhiksi velvoitteiksi. ----------------------------------------------------- -----Yllä oleva on tavis-seurakuntalaiselle aivan mahdottoman vaikeaa tekstiä -----Jos hän tarvitsee pappia/ srk:aa, tarve on yksilöity ( kaste, vihkiminen, jne.. ) ----- Himouskovaiselle riittää pääsy omaan yhteisöön kuulemaan ainutta oikeaa Jumalan sanaa -----Papin peruskoulutuksessa ei tekoälyn viisauksia näy -----Minua kiinnosti laajentaa visiota ja olen siitä iloinen – yhä – maallikkona – ulostuksen jälkeen -----Kuopion Riekkisen tuomiokapituli teki selvää jälkeä keksimällään kirkon tunnustuksella -----Perustuen tietämättömyyteen srk:n kujeet jatkuvat vakaasti sen toiminnassa -----Kuopion tuomiokapitulille sen pakkopulla on numero 1 sivuuttamaan UT:n tekstit -----Kirkon elämän ja instituution on pakko jatkaa monikerroksisessa hallinto-instituutiossa -----Yksi pappi muiden pelinappuloiden joukossa ajatuksineen on tomu ja tuhka Okussa 13.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1686 blogia

JUMALA ON RYHMÄN/ YHTEISÖN/ INSTITUUTION HALLINTAA JÄSENIIN 1. ( Tekoälystä muokattu, korjattu, lisätty, kirjoitettu sisään ). Toisessa eli uskontotieteen gradussani v 1988 luin teoreetikoiden tiivistelmiä uskonnosta yleensä, siitä, mikä on yhteistä ja funktio maailman mitä erilaisimmille uskonnoille jumalineen kulttuureissa, Jumalakäsitys ja uskonnolliset instituutiot toimivat ryhmän ja yhteisön hallinnan, koheesion ja jäsenten ohjauksen välineenä. • Yhteisön koheesio ja identiteetti: Jumalanpalvelusyhteisöt kuten seurakunnat toimivat "Jumalan kansana" ( esim. 1. Piet. 2:9 ), mikä antaa jäsenille yhteisen identiteetin, joka perustuu jaettuun uskoon ja Jumalan lapseuteen. • Hallinta ja normit: Uskonnolliset instituutiot ( kirkot, yhteisöt ) käyttävät oppiaan ja pyhiä tekstejään kuten Raamattua jäsentensä käyttäytymisen ja moraalikäsitysten ohjaamiseen. Se tarkoittaa arvojen, elämäntapojen ja sosiaalisen järjestyksen määrittelyä. • Jumala instituution asettajana: Luterilaisessa perinteessä instituutiot kuten pappisvirka nähdään itseään ylemmän tahon, Jumalan, asettamana, mikä antaa niille auktoriteetin jäsentensä hallitsemiseen. • Sosiaalinen kontrolli: Yhteisön järjestykseen kuuluvat saarnat, opetukset ja yhteiset käytänteet luovat sosiaalista kontrollia mukauttaen jäsenet yhdenmukaiseen käyttäytymiseen. • Jumala persoonallisena auktoriteettina: Kristillisessä ajattelussa Jumala on persoonallinen olento, joka vaatii luomiltaan ihmisiltä täydellistä vastausta käskyihinsä. Yhteisöt käyttävät Jumalaa välineenä luomaan järjestystä ja yhtenäisyyttä yhteisten sääntöjen alla. ---------------------------------------------- -----Uskonnon sosiaalisesta merkityksestä kirjoitti jo UT:n eksegeetti Heikki Räisänen -----Hän näki Raamatun tekstien uskonnossa positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan -----Ei tarvitse paljon pohtia, kun huomaa Jumalan monet merkitykset srk:ssa/ kirkossa -----Pappina 30 v aikana 16000 ilmaiseksi tehdyn kotikäynnin aikana näin sen ”tuhat kertaa” -----Kannatti olla aika varovainen sanoissa lähikontaktissa toisen kotona -----Pääsääntöisesti jokainen aikuinen jankkaa lapsuudessa opittuja mielikuvia itsestään selvinä -----Niitä on turha mennä muuttamaan ja korjaamaan, ellei halua kaivaa verta nenästään -----Jumala ja hänen asiansa jymähtää ihmispsyykeen pysyvästi olipa uskova tai ei Okussa 13.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1685 blogia

MIKSI UT:N KIRJURIT KIRJOITTIVAT JESHUASTA ( Tekoälyn tuotteesta kehitelty ). UT:n kirjoittaja-kirjureiden motiivit olivat pääasiassa teologisia, pastoraalisia ja lähetystyöhön liittyviä. Ne syntyivät tarpeesta säilyttää muisto, vahvistaa uskoa ja levittää sanomaa, kun silminnäkijät alkoivat kuolla. • Evankeliumit kirjoitettiin, jotta lukijat uskoisivat juutalaisen Jeshuan olevan Messias Jumalan Poika, johon uskomalla saataisiin Elämä. • Muiston ja opetusten säilyttäminen: 1. sukupolven silminnäkijöiden kuollessa oli tarpeellista kirjoittaa muistiin suullinen perimätieto Jeshuan elämästä, teoista ja opetuksesta. • Teologinen uudelleen kehystys. Kirjoittajat halusivat selittää Jeshuan kuoleman roomalaisten käsissä. He halusivat osoittaa, että puuhun ripustaminen ei ollut todiste epäonnistumisesta vaan osa Jahve-Jumalan suunnitelmaa Israelille ja VT:n ennustusten täyttymys. • Seurakuntien opettaminen ja ohjaaminen: Kirjeet ja evankeliumit tarjosivat ohjeita ja linjauksia kasvavalle Jerusalemin alkuseurakunnalle ja myöhemmälle kirkolle, joka kohtasi Rooman imperiumissa alueellisia vainoja ja sisäisiä teologisia oppiriitoja. • Käännytystyö ja apologetiikka: Kirjoitukset toimivat uuden uskon propaganda- ja markkinointimateriaalina vastaten sekä juutalaisten että pakanoiden eli ei-juutalaisten kysymyksiin. Ne myös puolustivat uskoa ( apologetiikka ) Rooman valtakunnan lukuisia ideologioita eli kristittyjen mielestä heresia-harhaoppeja vastaan. Kirjoittajien koulukuntien ja henkilökohtaiset painotukset: • Matteus kertoi juutalaisten odottamasta Messias-Kuninkaasta. • Markus keskittyi Jeshuan kärsimykseen ja palvelijarooliin Jerusalemin tuhoutuessa. • Luukas pyrki historialliseen tarkkuuteen ja esitti Jeshuan ihmiskunnan Vapahtajana. • Johannes kirjoitti syvää teologista ymmärrystä käyttäen Jeshuasta Jumalan Sanana eli Logoksena. Hän käytti kreikankielisen hellenismin uskonnollis-filosofisia käsitteitä kuvaamaan juutalaisen Jeshuan MERKITYKSIÄ. Apostoli Paavali oli Golgatan jälkeen mestari antamaan merkityksia Jeesus-Kristukselleen 50-luvulla 20 v Jeshuan jälkeen. Kirjoittajat eivät pyrkineet nykyajan moderniin elämäkerta -malliin vaan todistamaan Jeshuasta heidän yhteisöjensä tarpeisiin. UT:n kriittisten eksegeettien taholta kirjoituksia on kuvattu ”antiikin viihdekirjallisuutena, joka pyrkii antamaan lukijalle lukunautinnon”. Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1684 blogia

KUOPION TUOMIOKAPITULI ANTAA SRK:N SUHTAUTUA MIELIVALTAISESTI PAPPIIN ( Tekoälyn tuotoksesta sorvattu, korjattu, muutettu, lisätty. Tuomiokapituli ei anna srk:lle mielivaltaa pappiin vaan sen tehtävä on toimia kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaisena hallintoelimenä, joka valvoo papistoa ja seurakuntien toimintaa hiippakunnassa. Pappia koskevat päätökset kuten varoitukset tai viranhoitomääräykset perustuvat virallisiin prosesseihin: • Pappisoikeuksien menettäminen/ varoitukset: Jos pappi toimii vastoin pappislupaustaan tai kirkon tunnustusta, tuomiokapituli voi antaa varoituksen tai tietyissä tapauksissa riistää pappisoikeudet. • Viran täyttäminen: Tuomiokapituli voi nimittää papin virkaan jopa vastoin kirkkoneuvoston lausuntoa, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. • Papin siirto: Pappi voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen perustellusta syystä esim. toiminnan uudelleenjärjestely, mutta tällöin on kyse hallinnollisesta päätöksestä, ei srk:n mielivallasta. Pappi toimii virkaa ja sen tarkoitusta varten. Ulkoinen srk:n kutsu eli vokaatio muistuttaa, että pappi ei toimi itseään varten. Tuomiokapituli siis valvoo, että pappi toimii kirkon sääntöjen mukaisesti, ei srk:n mielivaltaisesti ohjailtavana. ------------------------------------------------------------- ------Minnekäs jäi kirkon tunnustuksen teoreettinen Jeesus-Jumala armo-rakkauden tuoja -----Yllä oleva tarina kuulostaa kovalta, mikä kuvaakin hyvin kokemustani Kuopion hiippakunnassa -----Jo opiskeluaikaan 1970-luvulla suhtauduimme tulevaan työhön pelon sekaisesti ---- Esimerkkien valossa tiesimme, että papille työssään ei kukaan jaa armon murusia -----Pappi on Kirkkolain mukaan virkamies ja häntä kohdellaan laitos-virkamiehenä -----Riitelevä seurakuntalainen näkee vain oman navan ja se riittää tuomiokapituli-inkvisitiolle -----30 v pappiskautena kokemukseni kirkossa oli vain keksitty Jeesus ilman UT:n Jeshuaa -----Juutalaisen Jeshuan tunteminen avasi silmäni ja tuli tuomiokseni Riekkisen firmassa -----Tuomiokapituli valtiokirkossa on täydellinen irvikuva sille, mitä UT:n kirjurit sanovat Jeshualla -----Harmi, että kirkon perinteen päättäjät tekivät feikki-kirkon oikeamielisestä Jeshuasta Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1683 blogia

KRIITTISEN EKSEGETIIKAN VALOSSA RAAMATUN JUMALA(T) ON IHMISEN KUVITTELUA ( Tekoälyn tuotteesta sorvattu, korjattu, muutettu, lisätty ) 1. Metodologinen ateismi Kriittinen eksegetiikka noudattaa metodologista ateismia, naturalismia ja agnostisismia. Tutkija jättää yliluonnollisen tutkimuksen ulkopuolelle, koska sitä ei voida tieteellisin menetelmin todentaa. • Tutkitaan tekstien syntyhistoriaa, kieltä, kirjoittajien motiiveja ja historiallista kontekstia. • Sitä ei tutkita, onko tekstien takana jumalallinen ilmoitus. 2. Jumalakuvan kehitys inhimillisenä prosessina Eksegetiikka osoittaa, että Raamatun kirjurien käsitykset Jumalasta ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. • Kansallinen jumala: VT:n vanhimmissa kerrostumissa Jumala-Jahve nähdään yhtenä jumalana muiden joukossa mutta Israelin omana suojelijana • Monoteismin synty: Käsitys yhdestä ainoasta koko maailmankaikkeuden Jumalasta on muinais-Israelin historiallinen prosessi, joka huipentui vasta 500-luvun eKr. pakkosiirtolaisuuden aikana ja sen jälkeen. • Johtopäätös: Kriittisen tutkimuksen mukaan Jumala on käsite, jota ihmiset ovat muokanneet vastaamaan kulloisenkin ajan politiikkaa, kansan kohtaloita, tarpeita, ymmärrystä ja tulevaisuuden odotuksia, esim. kansallisesta maallisesta Israelin kuningas-messiaasta. 3. "Kuvittelua" vai "kokemuksen sanoittamista"? Väite, että Jumala on vain kuvittelua, on filosofinen tulkinta eksegetiikan tuloksista. • Uskontopsykologinen näkökulma: Eksegetiikka hyödyntää uskontopsykologiaa, joka voi nähdä jumalapuheen heijastumana ihmisen sisäisistä toiveista tai peloista. • Teologinen vastaväite: Jotkut eksegeetit katsovat, että vaikka tekstit ovat inhimillisiä, ne voivat silti olla vastaus todelliseen transsendenttiseen kokemukseen. Tiivistettynä: Kriittinen eksegetiikka riisuu uskonnollisilta teksteiltä niiden pyhän koskemattomuuden, jota uskonnolliset instituutiot korostavat opeissaan ja opettavat jäsenilleen. Uusi kriittinen eksegetiikka palauttaa tekstit osaksi inhimillistä historiaa, jossa ne on kirjoitettu ja josta ne ovat saaneet virikkeensä. Todistaako se Jumalan olemattomuudesta vai kertooko se vain ihmisen rajallisuudesta ymmärtää jumaluutta, jää lukijan oman sisäisen uskon ja maailmankatsomuksen varaan. -----Aika pakkaus Kuopion tuomiokapitulille, jos tulisi rivipapin suusta esim. Outokummussa -----Sanoin saarnoissa joitakin alkeita ja uskovaiset vaativat lähtemään ja lähdettivät -----Suonenjoella suuni tukittiin uskovilla piirakoilla ja leivoksilla -----Enossa alkoi varoittelu ja pelottelu khra-rovasti-kirkolliskokousedustajan vitseillä Okussa 8.4. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1682 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAKULTTUURI 2. UT:n kuvaama historiallinen Jeshua ( Jeesus ) ei toiminut vain juutalaisuutta toistaen vaan hän loi vastakulttuurin, joka haastoi aikansa sosiaaliset, uskonnolliset ja poliittiset normit. Hän ei pyrkinyt kumoamaan juutalaisuutta vaan uudistamaan radikaalisti sisältäpäin. 1. Sosiaalinen kumouksellisuus Jeshua rikkoi tietoisesti aikansa sosiaalisia rajoja ja hierarkioita: • Marginaaliryhmien osallistaminen: Hän aterioi "syntisten", publikaanien ja muiden hyljeksittyjen kanssa, mikä oli suora haaste uskonnolliselle puhtauskoodille. • Jeshuan seuraajajoukossa naisilla oli poikkeuksellisen näkyvä ja aktiivinen rooli verrattuna ajan yleiseen kulttuuriin. • Hän nosti lapset – joilla ei ollut yhteiskunnallista statusta – esikuviksi hänen valtakunnassaan kääntäen valtarakenteet päälaelleen. 2. Uskonnollinen reformi Jeshua haastoi vallitsevan tavan tulkita Tooraa ( lakia ): • Hän korosti, että lain noudattaminen ilman sisäistä rakkautta ja oikeudenmukaisuutta oli tyhjää: Ihminen oli Jahven edessä tärkeämpi kuin noudattaa sapattisäännön tekemisen kieltoa. • Hän vastusti fariseusten ja kirjanoppineiden korostamaa pikkutarkkaa sääntöviidakkoa, jota hän piti raskaana taakkana köyhälle kansalle am-ha-aarees. • Temppelin puhdistaminen oli symbolinen teko korruptoitunutta uskonnollis-taloudellista valtakeskusta vastaan. Arne Runeberg näkee tapauksessa rituaalisen narrikuninkaan. 3. Poliittinen ja eettinen vaihtoehto Vaikka Jeshua ei ollut poliittinen vallankumouksellinen sanan perinteisessä merkityksessä, hänen sanomansa oli poliittisesti latautunut: • Julistus Jumalan valtakunnasta Israelin maaperällä oli suora haaste Rooman keisarin pax romana:n yksinvaltiudelle. • Aikana, jolloin monet odottivat sotaista messiasta vapauttamaan Juudea roomalaisista, Jeshua opetti vastakulttuurisesti vihollisen rakastamista ja väkivallattomuutta. • Palveleva johtajuus: Hän määritteli suuruuden palvelemisen kautta: "Joka tahtoo olla teistä suurin, se olkoon muiden palvelija." Okussa 7.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1681 blogia

UT:N JUUTALAISEN JESHUAN VASTAKULTTUURI 1. ( Teköälyn tuotteesta muokattu, korjattu, lisätty ). UT:n Jeshua ( Jeesus ) toimi uskontotieteellisestä näkökulmasta vastakulttuurisesti 1. vuosisadan roomalaisen maakunta Palestiinan juutalaisessa yhteiskunnassa. Hänen toiminta ei ollut kapinaa sinänsä juutalaisuutta vastaan vaan enemmän sisäinen uudistusliike, jota alettiin myöhemmin kutsua kristillisessä teologiassa Jeesus-liikkeeksi. Se haastoi vallitsevat uskonnolliset, sosiaaliset ja poliittiset rakenteet vielä hänen käsistä ja jaloista hirttämisen jälkeen. Murhaaja oli maineikas ja arvostettu juutalainen suuri neuvosto-Sanhedrin = maan hallitus = yliopisto = korkein oikeus. • Jeshua-henkilöön päästään vain epäsuorasti UT:n kirjurien puolueellisten ja tendenssimäisten tarinoiden kautta. Hänen omista sanoista, ipsissima vox, ei ole jälkeäkään. Kaikki hänestä on kertomusperinnettä. Jeshua kyseenalaisti fariseusten ja lainopettajien sääntökeskeisen tulkinnan Toorasta. Hän korosti lain sisäistä merkitystä, laupeutta ja rakkautta, ulkoisten sääntöjen sijaan. Toisaalta hän oli ankarampi kuin fariseukset joissakin kohdissa. Joissakin taas he olivat samoilla linjoilla, esim. ylösnousemus- ja enkeli-uskossa aristokraattisia saddukeuspastoreita vastaan. • Jeshuan seuraajat rikkoivat yhteiskunnan normeja ottamalla mukaan yhteiskunnan hyljeksimiä ihmisiä: veronkerääjiä, syntisiä, naisia ja spitaalisia am-ha-aarees -alaluokasta. • Jeshuan julistama Jumalan valtakunta oli vastakohta roomalaiselle keisarikultille ja Jerusalemin temppeliaristokratialle. Se ei ollut poliittinen eikä sotilaallinen valta vaan hengellinen ja moraalinen uudistus. Nykyajan kriittisessä teologiassa perustuen arkeologisiin löytöihin ja Raamatun tekstilöytöihin päätellään melko päin vastoin maallisen Jeshua-messiaan kuningaskuntaan. • Jeshua oli juutalainen, joka opetti synagogissa ja noudatti juutalaisia tapoja. Hänen vastakulttuurinsa oli suuntaus, joka haastoi papiston tulkintavallan, jota sovellettiin yhteiskunnalliseen elämään pikkutarkasti. Vaikka Jeshuan toiminta herätti kirjoitusten mukaan suurta huomiota, se ymmärretään UT:ssa osaksi Israelin uskonnollista jatkumoa. Jerusalemin alkuseurakunnan ajan jälkeen kristillinen Jeesus-liike erosi vähitellen juutalaisuuden lahkona täysin juutalaisuudesta kehittyen Rooman valtion ainoaksi sallituksi uskonnoksi ja valtakunnan kirkoksi, jossa keisari ylipastorina ja oppien muokkaajana suojeli ja palkitsi kristittyjä mutta samalla käytti kirkkoa valtion politiikan välineenä. Okussa 7.4. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1680 blogia