KRISTINUSKON 5 USKONTOA Kristinusko maailmassa tuhansissa eri tunnustuksissa on vielä tilastollisesti maailman suurin mutta nykyihmisen kokemuksessa vähäinen. Varsinkin Lännessä kirkkojen jäsenmäärät ovat laskussa ja uskontolaitokset yrittävät lisätä ”Henkeä” erilaisilla tempuilla: Raamatun käännöksillä, kielen modernisoinnilla, perinteen jumalanpalvelusta korvaavilla messuilla, ajanmukaisella kirkkolailla, ”Hengen ” tempauksilla, keventämällä hallintoa, vähentämällä tyhjäkäyntiä, kouluttamalla työntekijöitä, jne.. Näkyykö toivottua? Ollessani pappina näin sen oravanpyörän srk-työssä, jossa päällisin puolin sai olla rauhassa, kun teki mitä käskettiin ja ”lauleli tuttuja lauluja”. Jos vähänkin poikkesi vaatetuksessa, kielimurteessa ja ulkonäössä, puhumattakaan saarnojen sisällössä, ”joutui armotta tapetille”. ”Kun sana avautuu, tyhmäkin saa viisautta”, sanotaan Raamatussa. Sen innoittamana ja Arne Runebergin kirjan Jesu korsfästelse i relionshistoriska belysning 1952 säestyksellä näen asioita, joita papin koulutuksessa ei opetettu ja srk:ssa ei saanut opettaa. Kristinusko ei 2000-vuotisella matkallaan ole ollut mikään yksi paketti vaan alusta alkaen ilmentynyt moninaisesti, monilla kielillä, monien ideologioiden maailmassa, monissa kulttuureissa ja hallitsijoiden ehdoilla mitä erilaisempaan käyttöön. Koska kristinusko on ollut niin paljon miljardeille, se on äärimmäisen vähän yhdelle ihmiselle: Gazan keskitysleirillä, Israelin kivikasamökissä ja Ukrainan pommi-sairaalan kuolevien osastolla. Kellään ei ole aikaa kohdata yhtä ihmistä, jonka suru on hänelle suurempi kuin koko kristinuskon kultainen kulissi. Kristinusko alkaen Palestiinan historiallisen juutalaisen Jeshuan ( Jeesuksen ) muistosta Rooman valtakunnassa ajanlaskun alussa sisältää ainakin 5 eri uskontoa. Ensimmäisen uskonnon loivat VT:n ja UT:n redaktorit eli toimittajat, jotka siirsivät ja muokkasivat suullisen uskonnollisen perinteen ”Kirjoihin” yhteisöjensä käyttöön. Voidaan sanoa, että Raamattu kertoo heistä, kirjoittajista, enemmän kuin kertomusten henkilöistä ja tapahtumista. Toinen uskonto on juutalaisuus, jonka lapsi oli ja on Galilean historiallinen Jeesus. Kirkot historiassa syrjäyttivät uskon juuren ja alustan. Siksi tavallisella tallaajalla tänään ei ole mitään mielenkiintoa juutalaisia kohtaan. Kolmas uskonto koostuu Jeesuksen omista sanoista ( ipsissima vox ), mutta ongelmana on se, että missään ei ole aineistoa siitä, mitä Jeesus itse sanoi ja saarnasi. Asiantuntijat ovat luoneet todennäköisyys-arvioita päättelemällä teksteistä. Neljäs uskonto on uskonto Jeesuksesta eli se, mitä UT:n toimittajat kirjoittivat v.70-130 jKr.. Tähän uskontoon kuuluu kaikki se mikä vallitsi tuon ajan reaalimaailmassa: hellenistinen kulttuuri, keisari, yhteiskuntien tilanteet, aatteet, ym.. On selvää, että saarnaavalla Jeesuksella Golgatan karnevaalin hirressä ja UT:n saarnatulla Jeesuksella roomalaisen keisari-jumalan kullatussa temppelissä on huomattava ero! Viides uskonto on apostoli Paavalin luoma Kristus-usko ilman historian Jeesusta. Siinä hän kokosi yhteen juutalaisten tekstien ideoita, siirsi ja käänsi ne pakanoiden ( ei-juutalaisten ) hellenistiseen maailmaan ja terävöitti kaiken ”Kristuksessa”. Hänellä eli Ihmisellä Paavali tarkoitti abstraktista ihmistä, täydellistä ihmistä, ihmisen ideaa, ihmisyyttä, jokaista ihmis-oliota, tyypillistä ihmistä ja lihaksi tullutta ideaali-ihmistä, ”Uutta Aadamia”, ihmiskuntaa, joka kärsii, kuolee ja ylösnousee. Monettako uskontoa pauhataan meilläpäin kesäisellä teltalla, kun kuulijat saavat ”taivaan tulikiveä” niskaansa? Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 Kuusjärvi netti Outokummun pappi Luostarinen alla linkki

MAITOLAITURIN TUOLLA PUOLEN Okun Seudun 3.10.-24 maitolaituri-kuva vie aatokseni 1950-luvun Varpaisjärven Sopenkylän maitolaiturille Nilsiä-Varpaisjärvi -tien maitomaisissa tunnelmissa. Minulla ei ole laiturin kuvaa, vain muistikuva. Tuo ”hökkeli” on elämäni viitta, koska sen tuolla puolen asui ”hengenpelastajani”, Salmin Mäkipään kylän evakko-mummoni, Jeudokia Loimi. Sairaana Kuopion ”Puutteenperän” köyhänä vauvana vatsani ei muka sietänyt ”lehmän maitoa” ja siksi äitini ohensi sitä vedellä. Häneltä ei tullut rintamaitoa. Kun mummoni näki minut aliravittuna ”pömppövatsana”, jonka ”pää vaan retkahteli” luuston heikkoudesta, hän ”posautti” äitiäni ja antoi minulle juuri lypsettyä maitoa. Myöhemmin tiesin, että se on vahvaa aikuisellekin. Mutta vatsani kesti ja viikossa toivuin. Tuo kokemus oli äidilleni iloinen, mutta myös raskas. Hän sai äidiltään ”huonon äidin tuomion”, josta traumasta hän loi sadun ”hyvästä hoidosta”. Mummon ja äidin ahdistus-kohtaus oli vain entisen toistoa. Äiti oli syntynyt 10-lapsiseen tupaan samana päivänä, kun hänen isänsä hukkui Laatokkaan. Niissä oloissa se oli yksinhuoltajalle tuho, jonka tunnelmat siirtyivät perintönä äitiini niin että hän” oli liikaa”, ja sitten minuun, hänen rakkaaseen ”poikkeriin”. Äiti antoi minulle myös lahjaksi hänen sydämessään asuvan ”taistelijan”, joka yrittää pysyä hengissä ”mahdottomassa maailmassa”. Pitkien terapioiden ja papintyön tiimellyksessä pääsin ”matalien majojen eläjien” rehellisessä yhdessäolossa eteenpäin tajuamaan omaa kokemus-matkaani maitolaiturin tuolta puolen tänne. Sitä tietä tänään kulkevat miljoonat ihmiset - paljolti yksin Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 Kuusjärvi netti: ”outokummun pappi luostarinen” alla linkki

Haluaisin vastauksen luonnonlain vastaiseen kuvan arvoitukseen? Kävelypolkumme "Leon lenkillä" Kuusjärvellä oli 4 m pitkä vaakataso huurteinen hämähäkin seitti 1.7 m korkeudella risujen välissä polun poikki. Tömäytti aikalailla, kun vastaava tilanne 40 v sitten oli kalareissulla Munaniemessä, kun lepikkojen läpi kulkiessani törmäsin nailonsiimaan, joka oli viritetty kaulan korkeudelle merkkinä timanttivaltauksen rajasta. Jorma Luostarinen

PARISUHTEEN KOMPLEMENTTI-AVAIN Papinkoulussa opiskelin filosofiaa 1970-luvulla. Sieltä jäi mieleen sana komplementti eli täydennys. Nuorena se sykähdytti ja ajattelin, että tuolla idealla olisi ehkä joskus käyttöä. Nyt 54 vuotta myöhemmin se hetki on tullut. Komplementti-käsite selittää matematiikkaa ja kaikkia ihmis-tilanteita, joissa on 2 osapuolta. Matematiikan esimerkki: On luku 1 ja luku 1. Yhtälössä pätee: 1 + 1 = 2 eli 1 on täydennys 1:lle, jotta saadaan 2. Ja ihmis-elämässä: Hiekkalaatikolla Matti saa hiekkaa silmiin Pekan lapiosta ja itkee äidilleen: ”Pekka heitti hiekkaa”. Siihen äidillä on vaihtoehtoja vastata: ”Muistitko lyödä takaisin?”; ”Taasko sinä…?”; ”Kumpi heitti ensin?”; ”Tuhma Pekka, kerron isällesi!” Huomaamme, että ihmis-suhteessa komplementti ei olekaan ehdoton oikea vaan makuasia, riippuen esim. siitä, millaiseen täydennykseen eli lopputulokseen pyritään: Onko Matin ja Pekan vanhemmilla jatkossa tarkoitus olla ystäviä vai vihollisia 2 perheen suhteessa? Jos tarkoitus on jatkaa hyvää suhdetta, äiti varoo sanojaan eikä rankaise Pekkaa, vaikka oma lapsi itkeekin puolustajaa! Jokainen vanhempi tietää, että lasten tappelu tapahtuu arvaamatta ja vanhempi haastetaan äkki-ratkaisuun: Ei ole aikaa miettiä komplementtia vaan Matin äiti reagoi vakio-tyylillään, spontaanisti, jonka jälkeen hän joko hyväksyy komplementin ratkaisunsa tai katuu sitä! Komplementti vie seurauksen joko plussalle tai miinukselle! Komplementti on sisäistettävä psyykeen ennen ongelmaa, jos pyrkii positiiviseen loppu- tulokseen! Siinä tapauksessa toteutuu 1 + 1 = 2 eli Matin kokema kärsimys yhdessä Pekan lyönnin kanssa enentää lasten ihmissuhdetta ja perheiden ystävyyttä äidin ansiosta. Aikuisten parisuhteessa komplementti ilmenee satoja kertoja päivässä osapuolten sitä tietämättä. Idea saadaan helposti esiin: Vaimo sanoo miehelleen: ”Taas kannoit hiekkaa tupaan kengissäsi!”. Mies sai haasteen: Hän alkaa kiroilla, kun muija nalkuttaa aina samaa; hän menee autotalliin huurteisille ja palaa rohkaistuneena 3 tunnin päästä; hän voi aloittaa mykkäkoulun ja potkaista viatonta kissaa, ”koska akka motkottaa kuten äitinsä”. On selvää, että tällöin ei täyty komplementti suhde, joka edistäisi yhteistä hyvinvointia; 1+1 ei ole 2 eikä sekään, että yksi ihminen + toinen ihminen olisi rakkaudessa enemmän kuin kumpikin erikseen ynnättynä. Komplementti matematiikan kaava 1+1=2 toteutuu parisuhteessa, kun suhde rikastuu rakkaudessa, enenee inhimillisyydessä ja kehittyy vuosien varrella. Kaikki ongelmalliset ero-suhteet palautuvat siihen, että osapuolet ihmisinä ajatuksillaan, teoillaan, tunteillaan ja ratkaisuillaan eivät täydennä toisen osapuolen elämää ja yhteistä elämää vaan toteuttavat kaavaa 2-1 eli yhteispeli surkastuu 1:ksi kohti nollaa. Käytännön ihmissuhteissa komplementti-täydennys tarkoittaa sitä, että osapuolet sanoillaan, teoillaan ja tunteillaan reagoivat toiseen osapuoleen samalla viesti- ja tunnetasolla eli ovat ”samalla aaltopituudella”. Jos toinen jatkuvasti vastaa toiselle sillä tavalla, että toinen suuttuu, ”hänelle tulee paha mieli” tai toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, on selvää, että parisuhde särkyy. Kukaan ei kestä sitä, että ollaan yhdessä mutta puhutaan eri kielellä yhteisistä asioista! Kun osapuolet ”menivät yhteen”, komplementti toimi ehkä yli äyräiden asianosaisten sydämissä ja 1+1 oli vähintään 10 ”myötä- ja alamäessä”. ”Kahden kauppa” sujuu rakkauden summassa. Sen kokemisessa kasvetaan, liitytään yhteen, kaivataan toista, summaudutaan ihmisyydessä: 2 on enemmän kuin 1. UT:n apostoli Paavali oli sitä mieltä, että ”Kristus” on komplementti-täydennys ihmiskunnalle, kun kuolevainen syyllinen ihminen ja täydellisen Jumala kohtaavat parisuhteessaan. Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 kuusjärvi netissä 1062 blogia ”Outokummun pappi Luostarinen, alla linkki

JEESUKSESTA EI SEURAA KRISTINUSKON KIRKKOA Olen työstänyt ”uskon asioita” koko elämäni ajan. Totuuden kaipuu ja katoavaisuuteni sykähdytti sieluani jo varhain ja syntyi polttava tarve lähteä papinkouluun asiaa selvittämään. Nyt jälkikäteen 54 v myöhemmin ymmärrän, että sain opetusta puolueellisesti kirkon etuun, koska opettajat olivat kirkon ”omia poikia” ja meillä ei ollut kykyä suhtautua kriittisesti opetukseen. Jos aikoi saada maisterin paperit, oli nieltävä tuputettu opetus, vaikka itse olikin eri mieltä! Nykyisinkin vielä täällä periferiassa ”vaahdotaan” loukkaavasti ”liberaali-teologiasta”, jolla tarkoitetaan eksegetiikan professori Heikki Räisäsen Suomeen tuomaa historiallis-kriittistä Raamatun selittämistä. Sen viitekehyksessä nähdään Raamattu kirjana kirjojen joukossa ja sitä tutkitaan ja selitetään kuin mitä tahansa kirjallisuutta. Mainitusta radikaalista iskusta perinteelliseen kirkon teologiaan sain jonkin verran esimakua Räisäsen luennoilla mutta vasta 30 vuoden pappis-palveluni jälkeen ja nyt entisenä pappina ymmärrän jotain vaietuista Raamatun ongelmista. Suuri iloni totuuteen päin on Arne Runebergin kirja Jesu korsfästelse i religionshistorista belysning 1952. Siinä hän uskonto-historiallisesti tarkastelee historiallista juutalaista Jeesusta ja hänen aikaa Rooman valtakunnan Palestiinassa Lähi-Idän uskontojen valossa. Teos on ainutlaatuinen. Sen luettuani 25 kertaan tajuan, mistä Jeesuksen kaukaisessa tarinassa oli ja on kysymys. Tiedekunnassa tumpattiin opiskelijoille teol. tohtoreiden väitöskirjoja ja niiden vastaväitteitä, mutta itse perusongelmat sysättiin opiskelijalle. ”Turha kysely” oli huono ansio virkaan! A.R.:n kirjan valossa tajuan, että UT:n Jeesuksesta, hänestä puun veistäjänä, hänen kapinallisesta opetuksestaan maan hallitusta, yliopistoa ja korkeimpaa oikeutta ( neuvosto) vastaan ja hänen rakkaudellisesta suhtautumisestaan ”kansaan” eli rikkaiden fariseus-päättäjien sortamiin maalaisiin ja huonomaineisiin ihmisiin ei seuraa sellaista kristinuskoa eikä kirkkoa, mikä maailmalla ja Suomessa ilmenee! Jeesus oli ja on ikuisesti juutalainen mies, joka oli koko elämässään sidottu aikansa maailmankuvaan, Lähi-Idän uskontojen historiaan, kansansa historian uskonnolliseen tulkintaan ja oman aikansa yhteiskunnan olosuhteisiin roomalaisten kiusatessa kansaa sen omassa maassa. Kun arvioin nyt jälkikäteen mennyttä papillista palvelustani 30 v ajalta: jumalanpalveluksia, toimituksia, kahvi-kekkereitä, esitelmiä, kokouksia, koulutuksia, kirkkotaloja, hautausmaita ja kanteluita, enpä näe mitään merkkiä juutalaisesta Jeshuasta (Jeesus ) ”oikea-oppisen tunnustuksen” ja ”pyhän” kirkko-laitoksen touhuissa, joka kerjää laitos-paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa kylmänä duunareitaan kohtaan: Rahaa palaa, työntekijät käyvät ”kiireessä” ihmisten ohi, kirkkotaloa paikataan, linjataan trendiä ja lyödään päitä yhteen, kun raha loppuu! Sanalla sanoen: Kaikki huolestuttaa, pääasia ei: Puuttuu kulisseista päähenkilö, juutalainen Jeshua, hänen juutalainen sanomansa ja sen sovellus ”maailman loppuun” UT:n mukaan! Hän katsoo tuimasti rabbi-maistereihin, puolue-herroihin, rikkaisiin sortajiin, sotilaiden saappaisiin, Golgatan rotevaan pyöveliin ja ihmis-raunioihin, jotka hissaavat hänet turhana ja tarpeettoman hirsipuuhun hyvällä omallatunnolla iloisessa seremoniallisessa karnevaalissa Golgatan kaatopaikalla! Sinne jää tuskissaan voihkimaan hyväosaisten ”rikollinen”, ”Jumalan pilkkaaja”, hyvien ihmisten ”herjaaja”, ”hullu-belsebul”-kapinallinen”, yhteiskunnalle vaarallinen ”väärä Messias”, jne. rungolle roikkumaan. Ystävät näkevät ystävänsä tuskissa ”Vapahtajan”, ”Pelastajan”, ”Jumalan”, taivaan ”Kuninkaan”, joka heitä loputtomasti rakastaa ja antaa heidän sieluunsa näytön taivaasta! Katsopa kanssani kuolevaisena syyllisenä kultaista kirkon kupolia, kovakauluksisen saarnaa, viraston ja varaston pölyistä roinaa! Tuleeko sielusi eteen ”tuoksu” UT:n Jeshuan loputtomasta ihmis-rakkaudesta, joka ylösnostaisi sinutkin kirkon yksinäisessä penkissä, kun varaat aikaa hautajaisiin, kieriskelet yö-vuoteella, tuskailet rikollisen nuoresi rötöstä ja ”haukot henkeä” sairaalan kuolevien osastolla? Kuka toisi sielullesi kokemuksen, että ”Herra elää”, kun päiväsi hupenee kuoleman kitaan? Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 kuusjärvi, netti 1061 blogia ”Outokummun pappi luostarinen” alla linkki

JEESUKSEN USKONTO JA USKONTO JEESUKSESTA ( KRISTINUSKO ) Olen kirjoittanut blogeja, joissa tutkailen mielenkiintoni mukaan aiheita, joita setvin jo papinvirassani. Halu päästä suurempaan totuuteen ”uskon asioissa” ajaa minua eteenpäin ja rikastuttaa katoavaa ihmis-elämääni. Sydäntäni lämmittää Raamatun jälkeen uskontohistorioitsija Arne Runebergin kirja Jesu Korsfästelse i religionshistoriska belysning 1952. Siitä ammennan ja sitä sovellan aiheisiini tajutakseni uskontoa enemmän kuin kuolleina fraaseina ja mitä puolueellinen pappien tiedekunta ja tunnustuksellinen, kulttuuriin täysin mukautunut laitoskirkko pakotti jankkaamaan, jos mieli olla töissä. Historian juutalaisen Jeesuksen oma uskonto 2000 v sitten Rooman valtakunnan Palestiinassa on aivan eri asia kuin se uskonto, minkä ( kristinusko ) ihmiset perimätietona kehittelivät hänen Golgatan ”puuhun ripustamisen” jälkeen. Jeesus, oikeammin Jeshua, oli koko elämässään juutalainen; syntyi heimonsa jäseneksi; opetettiin lukemaan Tooraa; käsitti maailman ja elämän aikansa primitiivisen, maagis-uskonnollisen, henkien valtaaman kansanomaisen ajattelun mukaan ei-dualistisesti eli ei-musta-valkoisesti vaan tavalla, jossa vastakohdat, hyvä-paha, oikea-väärä, sulautuivat tai olivat joko-tahi; hän tulkitsi kirpun elämää ja ihmisen elämää samalla tasolla Jumalan luomana elämänä, jossa Jahven henki, ruah, piti elämää yllä; hän näki Jumalan toimivan kaikkialla, siunaten, ohjaten, varoittaen, rangaisten ihmisen ja kansan valitessa väärin eli Jumalan tahtoa vastaan; kaikissa teoissaan hän katsoi alaspäin, köyhiin, sairaisiin ja rikkaiden syrjäyttämiin sieluihin, ihaniin luotuihin, joita hän loputtomasti rakasti vertauksissaan ja teoissaan; hän ammensi voimaa Isältä taivaassa kuuliaisena hänen tahdolleen, alistui hänen edessään ja täytti ihmisen kutsumuksen hänen edessään; hän ei mennyt pappiloihin eikä maisteri-rabbien kartanoihin vaan isäntien pelloille, karjatiloille ja kalastajien tupiin katsomaan oraitten nousua, lehmän poikimista ja kertomaan apajista; hän ”jätti väliin” synedriumin eli ”neuvoston” mahtavat miehet yliopistolla, maan hallituksessa ja korkeimmassa oikeudessa, koska kerta toisensa jälkeen sai tutuiltaan terveisiä, että sieltäpäin olivat tulossa häntä murhaamaan; jne. Jokainen nyky-ihminen voi lukea UT:n Jeesuksesta sen mukaan, miten redaktorit eli UT:n toimittajat tallensivat ja muokkasivat perimätietoa Golgatan jälkeen. Tarkasti ottaen kirkkoon ja Raamattuunkin uskominen on epäjumalan palvelusta! Koko Raamattu on ihmisten todistusta siitä, että kuolevaisen syyllisen ihmisen Pelastaja on yksin Jumala, johon uskominen kohdistuu! Kaikki ihmisten tekemät rakenteet Jeesuksen ja uskon lisäksi ovat roinaa: kulisseja, materiaa, löysän rahan tuhlausta, harhautusta ja eksytystä! Pappina näin, että se on tärkeää srk:ssa! Kuten edellisestä suppeasta Jeesuksen ansio-luettelosta näkyy, nykykirkossa ”ei ole haisukakaan” siitä ”hengestä”, mikä UT:sta välittyy, kun ”sana avautuu”! Sanalla sanoen kirkon perinne tuhosi UT:n juutalaisen Jeshuan ja hänen uskonsa/ uskonnon, ts. sen mitä hän itse uskoi ja mitä hän tarkoitti! Golgatan jälkeen muisto Jeesuksesta eli voimakkaasti juutalaisessa Jerusalemin alku-srk:ssa ja hänet koettiin ylösnousseena, mutta uskon levittyä hellenistiseen Rooman valtakuntaan ei-juutalaisten eli pakanoiden keskuuteen jeesuksen uskonto tuhottiin ja uudelleentulkittiin uskonnoksi pakanoiden tyyliin, virallistui, laitostui ja siirrettiin sen ajan maailman eli ”ekumenian” keisarin komentoon. Keisari painoi sotilaan saappaalla ”oikean opin”, ”oikean uskon”, ”oikean Jumalan” ja ”oikean kirkon” koko valtakunnan laitos-kirkon perinteeseen. Sen lapsia ovat apostoliset isät, kirkkoisät, Augustinus, anti-semitistinen Martti Luther ja hänen mielipiteisiinsä perustuva ”kirkon tunnustus” Suomen Ev.-lut. kirkossa v 2024. Nyt ei ole mitään jälkeä juutalaisesta Jeshuasta pappien ja teltta-puhujien saarnoissa, kirkko-talossa, alttarilla, kirkko-taiteessa, kaste-toimituksessa, ehtoollis-pöydässä, hautausmaalla, jne.! Historian matkalla kirkko paaveineen, piispoineen, humanismeineen, terapia-kouluineen, kahvi-kekkereineen, tuomio-lauselmineen ja kullattuine kupoleineen ei ole tarvinnut juutalaista Nasaretin kyläpahasen puun sorvaajaa! Juutalainen apostoli Paavali 20 v Golgatan seremoniallisen riemujuhla-karnevaali-näytelmän jälkeen ei arvannut, mitä hän ivatessaan antisemitistisesti omaa heimoaan korvaus-teologian syytteillä Vapahtajan tappamisesta ja luomallaan abstraktisella ”Kristuksella” saisi aikaan myöhempään uskontoon Jeesuksesta! Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 kuusjärvi netti 1060 blogia ”outokummun pappi luostarinen”, alla linkki

ONKO KIRKKO USKONNOLLINEN LAITOS? Matkani tähtenä on ollut halu ymmärtää kulttuurimme yhteiskunnan uskontoa. Uskomisen varhainen hyvä elämys ”ajoi” minut papinkouluun. Jatko-oppia sain srk:ssa, jossa ”pyörin” 30 v, kävin läpi 16 kantelua ja virkatöiden lisäksi 16000 kotikäyntiä. Sain siis kokemusta. Tavallisen ihmisen, joka ei tunne uskon historiallisia juuria eikä uskonto-laitoksensa historian muutosta, on mahdoton nähdä kulissien taa. ”Uskovainen” ”ei kostu” avarassa laitoksessa vaan menee teltalle ”kuulemaan väärentämätöntä sanaa” uskonveljiensä kanssa. Pelkkä tuttujen fraasien kuuleminen riittää eikä niitä kysytä enempää kuin muitakaan ”pyhiä” asioita eli tabuja. Papit eivät pääse koulutuksensa, hiippakunta-hallinnon lainkäytön ja kirkkoneuvoston ”kimppakyydissä” sen parempaan, koska heidän elämänsä ja virassa pysymisensä määräävät toiset eikä pappi itse. Siksi pappi ja muut srk:n ”rengit” eivät reformoi kaikkien näkemiä ”vikatikkejä” vaan heidät nitistetään hiljaisiksi ”laitoksen herrojen” määräämällä ”kirkon edulla”! Katsopa tulosta! Nyt lukija saattaa tajuta, että ”uskomisen itsestäänselvyydet” eivät olekaan selviä. Tavalliset srk:n jäsenet ”jotenkin aavistelevat”, että kirkossa asiat ”eivät ole jotenkin mallillaan”. Siksi jotkut juoksevat erivärisille teltoille etsimään ”oikeaa Jumalaa ja oikeaa Jeesusta”, joka elävämmin ja oikeasti ”lämmittäisi sydäntä”, ”antaisi anteeksi” ja ”olisi turvana lähtijälle”. Kirkon laitoksessa työntekijöillä ei ole aikaa opettaa Raamatun ja UT:n syntymisen ajan asioita Rooman valtakunnan Palestiinassa 2000-3000 v sitten! Laitoskirkon säätelijä vaatii tuputtamaan vain perinteen päätepisteen fraaseja ”totuutena”! Uskontohistorioitsija Arne Runebergin teoksen Jesu korfästelse i religionshistoriska belysning 1952 valossa pääsemme eteenpäin jo yhden esimerkin avulla. Historian juutalaisen Jeshuan = Jeesuksen ”paaluun ripustaminen” oli aikansa yhteisössä iloinen vuosi-karnevaali, jossa rituaalisesti näyteltiin rikollisen murhaamisella juutalaisten kokema kärsimys ja siitä pelastuminen mm. Persiassa 2500 v sitten. Pilatus totesi Jeesuksen syyttömäksi ja yritti antaa hänelle näytelmän syyttömän eli Mordekain roolin, mutta kansan riehuessa juhla-humussa ja huutaessa ”päästä meille Barabbas… tulkoon hänen verensä meidän ja lastemme päälle” Jeesus saikin rikollisen Hamanin roolin. Siinä papit, rabbimaisterit ja ”koko neuvosto” eli synedrium= maan hallitus, yliopista ja korkein oikeus pääsi murhaamaan rikollisen Jeesuksensa, köyhien, sairaiden ja maahan lyötyjen ystävän: ”Pelastajan”, Jumalan Pojan”, ”Vapahtajan”, kuten jokainen voi lukea UT:sta. Kansa ei pyytänyt itselleen lisää syyllisyyttä vaan rikollisen Jeesuksen päällään kantamaa maagista voimaa päästämään heidät vapaiksi miehittäjien eli roomalaisten kiusaamisesta!! Kirkon ”Jeesusta” jankataan nykyisin vielä paljon, mutta johtuen laitoksen perinteestä 300-luvulta alkaen, kun Rooman keisari painoi sotilaan saappaan kirkkoon sen ylipappina ja jumalana, ”Jeesus” on ihmisille niin ohut ”luipero”, josta ei ”pulskistu” atomia nielevä sanankuulija. Eikä mene kirkon päättäjä saarnaamaan korkeimmalle oikeudelle: ”Sinä sie oott sammoo ammattikuntoo ku ne jotka tappo meijjän Jumalan siellä kolkatalla, vai mite se ol!” Raamatun kirjat ovat redaktorit eli toimittajat kirjoittaneet aikansa ajattelutavan mukaan primitiivisen ei-dualistisen kansanuskon tasolla, ilman tietokoneita, led-lamppuja, pappien ja oppineiden ”viisauksia”. Jeesus puhui vertauksissaan oppimattomille maajusseille, kalastajille, ”huoriksi”-, ”hulluiksi”- ja ”varkaiksi” -haukutuille rakkauden myötätunnolla - vertauksin, joista he löysivät rivienvälisen sanoman, idean: He kokivat pelastuksen. Sama mies ja sama saarna oli yhteiskunnan köyhien riistäjille ”rikos”, ”loukkaus”, ”Jumalan pilkka”, jne., josta ”tuli rapsut”. Tämän päivän kirkko salaa alkuperäiset Raamatun kirjoittajien tarkoitukset ja jankkaa myöhemmän perinteen kylmiä oppeja, koska ne toimivat edes jotenkin, herättämättä levottomuutta ”kansassa”! Nimittäin: tuskin taivaaseen mennyt Jeesus muutti mielipidettään siitä, mitä hän maan päällä sanoi!. Kirkko ei laitoksena paljoa lisää ”köyhän uskoa”. Papit ”tekevät duunia”, istuvat kokouksissa; hauturi kaivaa hautaa; talouspäällikkö laskee euroja; khra pitää kokousta, nuoriso-ohjus leiriä ja talonmies kerää koiran kakkaa kirkkotieltä; lopuksi ”lurautetaan” virsi ja aamen! Onko se 5 % mitä menee srk:n rahaa ”Jumalan valtakunnan työhön” talousarviossa?! Jokainen näkee, että UT:n Jeesus on ”paitsiossa” ja ”turha roina” keskiössä siihen verrattuna, jos kirkon tarkoitus on jatkaa Mestarin työtä ”hänen hengessään”. Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 kuusjärvi netti: outokummun pappi luostarinen alalaita linkki, 1059 blogia