Tkm. Aatto Luostarisen kirjoittama runo. 7.12.2023 Viikko Pohjois-karjala- lehti Itsenäisyyspäivänä Tämä runo on isäni kirjoittama kranaattien räiskeessä tykistön korsussa vuonna 1942 Petroskoissa Venäjällä, 250 km itään Outokummusta. Silloin oli jatkosota ja isäni oli 20-vuotias. Kirjoitus julkaistiin Viikonloppu-nimisessä lehdessä samana vuonna ja kirjoittaja palkittiin. Minä sain runon säilytettäväksi 50 vuotta sitten ja paperissa näkyy ajan patina. Muistan sen hetken Kuopiossa, kun minulle annettiin tuo runolappu. Olin silloin samanikäinen kuin isäni, papinkoulua käyvä nuorukainen, täynnä elämänvoimaa, innokkuutta opiskeluun ja valmis haastamaan uskovaiset ja papit kädenvääntöön teologisista hienouksista. Tuntemukseni liikkuivat silloin äärimmäisen erilaisisssa olosuhteissa verrattuna isääni. Enpä arvannut runon saadessani, että tulisin miettimään 50 vuotta myöhemmin nyt kirjoittamiani asioita! Se on pitempi aika kuin isäni koko elämä! Kun kuuntelen ja katselen sanomia sodista tänä päivänä, mieleeni tulee tuo runo: Miten samanlaista henkeä siinä onkaan kuin mitä tänään itsenäisyyspäivänä koetaan suomalaisissa kodeissa ja ihmisten sydämissä! Jatkosodan aikaan rajan tälläpuolen oli turva kuten tänään, koska nuoret pojat olivat henkensä uhalla turvaamassa maata. Isänmaallinen henki oli korkealla yhteisessä ahdingossa, kotia ja läheisiä tarvittiin, koska ne oltiin menettämässä. Aivan samanlainen sydämen syke on tunnistettavissa tänään täällä Suomessa ja päivä päivältä se tunne voimistuu ja huolestuttaa: Nyt on vielä näin mutta maailman kuvia katsoessa ei tiedä kuka on seuraava. Isäni muisto herkisti minut tutkimaan mennyttä aikaa, yhteisiä asioita, avautumaan tunnoilleni, ja hyödyntämään isäni perintöä. Monin tavoin tulee kiitollinen mieli matkani jatkuessa elämäntiellä. Jorma Luostarinen

JOUKO`S 2 OLD BEDS LEFT ON THE ATTIC FOR 20 YEARS GET A GLORIOS REBIRTH IN OUR GARAGE Phase one: 1. Screwing the 4 peaces together to get one bed set. 2. Making a new wooden base ( the darker one of two on the photo 1) below the mattress for the other bed. 3. Washing both beds of 20 years dust by a painter`s special liquid. 4. Making the beds dry by keeping them in the heating room of the house for 2 ours. The broken paint areas are seen here and there 1 Phase two: 1. Lifting the bed set on the working table to help work. 2. Sawing two similar peaces of floor laminate ( the dark brown peace in front of the upright plate behind). 3. Putting the laminate peaces on the both sides of the former one that was broken. 3. Fixing the laminate peaces by three screws. It takes 3, 5 ours untill this. So the preparatory work before the painting takes about one half of the total time. 2 Phase three: 1. Preparing an adekvate mixture of the paint called Futura White. 2. Painting the beds once at first. 3. The second painting after 24 ours. Untill now it takes 7, 5 hours. You see the splended result! 3 JL 25112011

Labeling theory ( teoria sosiaalisesta nimittelystä ). ( The text from the net, numbers added by JL ) Labeling theory is closely related to interactionist and social construction theories. Labeling theory was developed by sociologists during the 1960's. Howard Saul Becker's book entitled Outsiders was extremely influential in the development of this theory and its rise to popularity. Labeling theory holds that deviance is not inherent to an act, but instead focuses on the tendency of 1 majorities to negatively label minorities or those seen as deviant from standard cultural norms. The theory is concerned with how the self-identity and behavior of individuals may be determined or influenced by the terms used to describe or 2 classify them, and is associated with the concept of a self-fulfilling prophecy and stereotyping. The theory was prominent during the 1960s and 1970s, and some modified versions of the theory have developed and are still currently popular. Unwanted descriptors or categorizations including terms related to deviance,disability or a diagnosis of mental illness may be rejected on the basis that they are merely "labels", often with attempts to adopt a more constructive language in its place. Theoretical basis Labeling theory had its origins in Suicide, a book by French sociologist Émile Durkheim. He found that crime is not so much a violation of a penal code as it is an act that outrages society. He was the first to suggest that deviant labeling satisfies that function and satisfies 3 society's need to control the behavior. As a contributor to American Pragmatism and later a member of the Chicago School, George Herbert Mead posited that the self is socially constructed and reconstructed through the interactions which each person has with the community. The labeling theory suggests that people obtain labels from how 4 others view their tendencies or behaviors. Each individual 5 is aware of how they are judged by others because he or she has attempted many different roles and functions in social interactions and has been able to gauge the reactions of those present. This theoretically builds a subjective conception of the 6 self, but as others intrude into the reality of that individual's life, this represents objective data which may require a re-evaluation of that conception depending on the authoritativeness of the others' judgment. Family and friends may judge differently from random strangers. More socially representative individuals such as police officers or judges may be able to make more globally 7 respected judgments. If deviance is a failure to conform to the rules observed by most of the group, the reaction of the group is to label the person as having offended against their social or moral norms of behavior. This is the 8 power of the group: to designate breaches of their rules as deviant and to treat the person differently depending on the seriousness of the breach. The more differential the treatment, the more the individual's 9 self-image is affected. Labeling theory concerns itself mostly not with the normal roles that define our lives, but with those very special roles that society provides for deviant behavior, called deviant roles, stigmatic roles, or 10 social stigma. A social role is a set of expectations we have about a behavior. Social roles are necessary for the organization and functioning of any society or group. We expect the postman, for example, to adhere to certain fixed rules about how he does his job. "Deviance" for a sociologist does not mean morally wrong, but rather behavior that is condemned by society. Deviant behavior can include both criminal and non-criminal activities. .......................... LET`S DISCUSS PERSONALLY MODIFIED ITEMS BELOW; FOCUSE ON THE CHOSEN POINTS. A B C 1. Labeling theory: The surrounding actively gives anyone negative labels ( nimilappu) saying what he/ she is? 2. Our community classifies us by different labels and roles which exist ready-made for suitable persons. 3. We are actively controlled by society and put into its divisions ( osasto ). 4. Stigmas ( polttomerkki ) given to us show how other people think about their own behavior. 5. Is it possible to get rid ( vapautua ) of any bad stigma given to anyone? ("islamistic", "nerdy", "whore","criminal", "mad" )? 6. So, in everybody`s negative self there are a lot of other people`s negative selves, too? 7. What are the results if a child gets lots of negative stigmas into his/her mind? 8. Everybody as a little child is a potential victim ( uhri) before his/ her primary group`s power/ violance! 9. The first question of fate is: How well does the child internalize (sisäistää) any bad roles given to him/her? 9. A. The second question of fate is: Does anyone begin to perform ( esittää ) bad roles the group offers to him/ her? 10. Do we behave tooth and nail so that we are not labeled with ugly stigmas on us?

TUUNAAMISEN ETYMOLOGIAA Kirjoitin viimeksi tuunata-verbistä ja väitin sen alkuperän olevan englannin do-verbissä. Mutta niin ei olekaan asian laita. Jo vanhastaan on aluksi Helsingin puhekielessä, sittemmin myös muualla maassa ollut do-verbistä tullut duunata ja siitä duunarit jne. Koska suomalaiset usein muuttavat d:n t:ksi, oli itsellenikin muoto tuunata jo vanhastaan jonkin työn tekemistä. Ei ollut tullut koskaan mieleenikään, ettei kyseessä olisikaan tuon vanhan verbin uudelleenlämmitys, varsinkin kun en tuntenut englannin tune-verbiä. Alun perin tuunaaminen tulee siis engl. tune up-sanasta, joka tarkoittaa viritellä, make it better. Tuunaamisen alkuperä on Japanissa, mistä se on Yhdysvaltojen kautta tullut meille. Sillä tarkoitetaan enimmäkseen auton tai mopon laitteiden säätämistä ja virittelyä, kaikenlaisten lisälaitteiden laittoa, auton ulkonäön muokkausta mieleiseksi jne. Tästä käyttö on levinnyt yleensäkin merkitsemään jonkin uudistamista ja sittemmin sotkeentunutduunata-verbiin, minkä johdosta käyttö on entisestään laajentunut.

Some Facts of the Texts of the New Testament ( NT )/ English lesson 200212 in Outokumpu 1. NT is literature in the library. 2. NT includes a chosen variety of ancient books excluding tens/hundreds of the related books. 3. People (redactors) wrote the texts about AD 50-100 in very different cultural situations as ours. 4. Today the books are categorized by the theologicans as the mythic-religious traditions. 5. The main spirit of the books comes from the Jewish culture and Hellenistic one. 6. The birthplaces of the books are ancient Jerusalem, Israel and Asia Minor. 7. The Bible book can be seen as an concrete object to anyone. 8. The inner message of the Bible have been interpreated in different ways in different times. 9. Nobody knows what meanings were moving in the heads of the original writers of the Bible. 10.The Cristianity at first was a part on Judaism, a Jewish sect. 11.Jesus was a Jew and his message was a Jewish one for Israel of his time. 11a. Jesus/Jeshuah= called his Father-God Allaha in aramaic and in hebrew Jahve=JHWH= . 12.In the NT there are a variety of saviours (sooteers in Gr): Logos, Mashiah= , Christ, High Priest, Son of David, Son of Man, etc.. 13.Is Jesus held as a historical common man/ a prophet/ a rabbi or a mythical God elevated by the Church? 14.In the primitive Cristianity there were no priests, no bishops, de facto no later extras of ours. 15.Since AD100 the Christian teologians were inventing the Christian theology/philosophy supporting the Church`s politics in the Roman empire. 16.The Christian Anti-Semitism was a central theme in Christian theology already in the very beginning going on in the Roman Emperor`s politics as well as in the attitudes of Christians today. 17. Nowadays, there are over 20000 different Churches with their orthodoxical pride. 18.Today we see on all parts of the tellus the result of the 2000 year`s tradition beginning from the little Bethlehem. 19.Do we have today anything of the original experience of the gospel`s salvation? 20.The Christian God today is commonly Theos (Gr.)= God of the ancient Greeks, an universal Godness of the philosophers. 21.Our God in Outokumpu is commonly the God of the Finnish churches= the God of the men in the churchical administration without any connection with the Jewish Jesus and his people. 22.Like the candidates for the episcopal post of Kuopio let to be understood 2 weeks ago: We use the Bible according to what supports the church`s politics. 23.So, it says that to the priests the institution of the church is the highest reality, the God, the goal and the realm. 24.If we study the Bible ( solus coram Deo) day and night, praying God and loving people we will see that the Jewish gospel in NT and the God of the Jewish Jesus excludes our pagan universal God of the Greeks and the Christian Churches. 25.The biblical truth of the Jahve and the salvation in Jeshua is the reason why the Christian churches ( = the pagans=the peoples outside Judaism) have allways hated the Semitic Jews - and their Semitic Jesus. a piece of earth

KIITOS LUONTOKESKUS-ÄITI Kirjoitan aiheesta, koska Outokummun Luontokeskus (=LK) on saanut vähän huomiota siihen nähden, miten merkittävä se on tuhansille kävijöille v:sta 1995 alkaen. Minä kalastelin siellä jo 80-luvulla; ostin veneen Kuokkaselta 1000 mk:lla; ajatutin sen Ravinkaitaan; korjasin kärripolkuja lapiolla, koska auton ”höpinäpönttö” kävi kiviin; liikuin myös polkupyörällä, olin nuori ja voimissani; heräsin aamulla klo 6 ja ”ei kun kalaan”; matkaa oli 8 km sivu ja klo 10 olin jo saarnaamassa; järven rannat olivat villejä; kirveellä raivasin venepaikan; ihmisiä liikkui rannoilla harvoin; polut kertoivat elämästä satoja vuosia ennen; muovikasseja oli jo silloin kaislikossa enkä vielä tajunnut, että muovi liukenee veteen; toin niitä omaan roskikseen; isoin lahna 6.7 kg kävi 40 mm:n verkkoon; kylkiruodot olivat 15 cm; parhaat kalapaikat olivat nykyisen Lasten Kalapaikan karpalohetteiköt; vähitellen porukkaa tuli lisää siikapaikoille ”Nevalahden kieppeille”; ”katuremmi” asui kesäisin Valkeisen saarissa eläen kalalla ja kaljalla; niinpä ”vilttihattuinen mies” vei 6 verkkoa. 4 kertaa putosin jäihin, kerran 25 asteen pakkasessa. Poikkesin joskus ”Kerkän emännän” mökissä. Sota-aikaan heidän kauttaan kulkivat sotilaat Maarianvaaraan; kalaa saatiin lammista räjäyttämällä. Näkömuisti-lahjallani voin katsella 40 vuotta sitten näkemiäni idyllisiä maisemia pikkutarkasti ja kokea uudelleen tunnetilat: veneen vierellä istuin joskus tuntikausia, itkin elämän ilosta erämiehen ihanassa yksinäisyydessä; muistelin isä-vainajaa, kun hän painoi 3-vuotiaan käteen pilkkiongen ja siihen se tarttui pysyvästi. Kuinka ihanaa on olla ”lapinhullun” ja ”norjanhullun” kaltainen ja omassa viisaudessaan kokea LK-keskus-äidin syleily! Raamatun mukaan 1. ihmisen ensi-kontakti oli luonto, luontoäiti, jonka kohdusta eli maasta ihminen on tullut ja sinne palaa. 1990-luvulla LK:a alettiin rakentaa. Muistan kun soutelin Salmen Katokselta Mustalle. Nuoret miehet Niilo, Pertti, ym. rakensivat laavua päivettyneinä. Tiesimme keskusteluaiheen: kalastus. Olin silloin ”jäähyillä” saarnoistani ja ”tapoin aikaa” rannoilla. Ihmettelin, kun nuori mies seisoi rantapusikoissa koko kesän, katseli järvelle ja piirteli telineensä paperille. Osoittautui, että hän teki suunnitelmaa tulevan LK:n opastimista, rakennuksista, laitureista ym. Olin työpaineitten takia ”niin ulalla”, etten tajunnut asiasta mitään! Kun jäin eläkkeelle v. 2006, oli keksittävä tekemistä. Niilo oli jo vuosia houkutellut tulemaan kirjolohen ongintaan mutta sanoin: ”Ei kiitos, olen niin rauhaton sielu, etten jaksa istua rannalla repun päällä ja odotella kaloja!” Eläkkeellä oli niin paljon ”luppoaikaa”, että ”korvantakanen” tarjous kypsyi: Lapsuuden harrastus jatkui lohestuksessa. Se nosti minut ylös. Aloin viihtyä ”normaalien” ihmisten parissa verrattuna srk:n aktiivisiin kiihkoilijoihin: Tulilla makkaran paistossa 37 asteen pakkasessa ei tarvinnut jännittää, ei olla mitattavissa; riitti kun oli ”samaa porukkaa”, avoin ja vilpitön asenteella: ”Kaikki muu paitsi kalastus on turhaa”. Retkilläni olen viihtynyt nyt 18 v:a: ” ikä painaa” enkä jaksa juosta pitkin rantoja; dieseliä on mennyt 2200 retken 33000 km:llä; makkaraa on mennyt satoja metrejä ja entäs sinappia ja lohitahnaa? Kalakaverit ovat opettaneet elämää. Kokemuksessani yhdessäolo tuiskusta tyyneen muistuttaa kotikäyntieni tunnelmaa: ollaan ihmisiä yhdessä, annetaan elämän virrata luontoäidin halailussa. Jumalan hyvyys voidaan kokea monin tavoin: yksinkertaisesti, kaavoitta, inhimillisesti, rakkaudessa ja kunnioituksessa. Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 kuusjärvi 0505512490

”PAPPI SIUNASI ESPOOLAISEN PANIMON JEESUS-OLUEN” Nyt piinaviikolla 27.3.-24 avasin kirkollis-yhteiskunnallisen Kotimaa-lehden nettisivun. Siinä oli yllä oleva otsake. Kyllä jysähti päähän, sydän tykytti ja 30-vuotisella pappis-urallani kokemani vanha ahdistus valtasi tomumajani: Kävin perheeni kanssa läpi 16 kantelua, valituksen kohteet alkaen vaatteista, tukasta ja kielimurteesta, päätyen ”kirkon tunnustuksen vastaisuuteen”. Menetin papin oikeuteni sillä perusteella, mitä suustani tuli ulos enkä sillä mitä sinne meni sisään. Kierrellessäni 16000 kotikäyntiä virkatehtävien lisäksi, tulin näkemään, missä ihmiset menevät uskonasioissa: Ikivanhat asenteet näkyvät ja tuntuvat, erityisesti perinteellisissä herätysliikkeissä, ”viidesläisyydessä” ja ”vapaissa suunnissa”. Ne kokoavat entisiä ”juoppoja”, jotka ”ovat kääntyneet ja tehneet parannuksen”. Sieltä tulevat paljolti srk:n päättäjät. Aktiiviuskovaisten asenteissa ainut synti on viina! Se jakaa ihmiset vuohiin ja lampaisiin. Ja voi sitä julmuutta, mitä harjoitetaan heihin, joita ei itse olla! Viina on kuin taikasana, jonka ympärillä pyörii srk:n elämä enemmän kuin Raamatun Jeesuksen: Alkon myyjää ei valittu diakoniatyön johtokuntaan; seurakuntalaiset nuuhkivat ehtoollispöydässä mistä viina haisee, kummasta papista; he katsoivat pappien silmäterien suuruutta, kummalla on pienemmät johtuen psyykelääkkeistä vai alkoholista; pengottiin sakastin kaappeja; löytyi nauhuri salanauhoitusta varten ja viinapullo, samoin kuin rippikoululeirin kaapista; henki haisi ”todistajien läsnä ollessa” ja pappi tanssitti nuoria. Mutta eipä tiennyt papin tuomari mitään! Oman taustani valossa lukija saattaa tajuta, miten valtavaa kärsimystä tuollaiset helpot kantelut aiheuttavat papille ja papin perheelle: Yksikin kantelu iskee lopullisen vamman, jopa tuhon! Kirkon taholta kantelijoille ”ei tule mitään”, valittivat he papista mistä tahansa! Kirkko-laitoksessa ei ole mitään jälkihoitoa eikä välittämistä. Kun vertaan omaa työtäni ja siihen liittyvää liikkumavaraa Kotimaa-lehden papin ”Jeesus-oluen” siunaamiseen, niin ”aika älläkälle” joudun. Viime vuonna ilmestyi kahden papin kirjoittama kirja ”Sensuroitu”, jossa Raamatun selitysopilla todistettiin Raamattu läpeensä ihmisten uskonnollisista kokemuksista syntyneeksi kirjaksi. Minua risoi se, että minä sain lähteä tuodessani joitakin viitteitä esille samoista faktoista! Nyt piinaviikolla ”Jeesus” on siis olutmerkki. Kotimaa: ”Helsingin Kallion srk:ssa työskentelevä” ”Visa Viljamaa etsi ideoita tilaisuuteen kirkkokäsikirjasta, Raamatusta ja anglikaanisen kirkon perinteestä. Albaan pukeutunut pastori heiluttaa panimohallissa suitsutusastiaa. Taustalla soi kirkkomusiikki. Pian siirrytään olutpannujen äärelle ja Viljamaa aloittaa tilaisuuden: Ollaan koolla Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen. Aamen. Espoolaisen panimon Fat Lizardin olutmainos erottuu joukosta. Tuotteen nimikin herättää huomion: Jesus Lizard Passion IPA….Nimi viittaa paitsi pääsiäiskertomuksen päähenkilöön myös basiliski-liskoon. Basiliskin lempinimi jeesuslisko juontuu sen kyvystä juosta vetten päällä." Raamatun Jeesus käveli vetten päällä eikä ollut lisko! Kuvittelin, että ”Sensuroidusta” olisi noussut kohu, mutta täällä Pohjois-Karjalassa ei ole kuulunut mitään! Tämä ”Jeesus-olut”on paljon isompi juttu kansan tasolla, joka vaatii tunnetason jumputusta papilta! Saamme nähdä miten käy. Miten minulle olisi käynyt ”Jeesus-liskoineni”. Tulkitessani mummon mökkien kristittyjen ajatusmaailmaa sanoisin, että he lukevat ”Jeesus-liskon” loppuosan IPA: ITSE PIRUN AINE. Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 Kuusjärvi p. 0505512490