LÄHI-IDÄN AJATTELUTAPAA JA HEPREALAINEN RAAMATTU 1. ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu sisään ). Lähi-idän uskontojen käsitteiden merkitykset ovat osa VT:a. On yhtäläisyyksiä, joita voidaan kutsua "kulttuuriseksi joeksi", jonka virtaukset edustavat ideoita ja yhteisiä ajatusmalleja. Nykypäivän virtaukset yksityisyys, kapitalismi, demokratia, individualismi, globalismi, kulutuskulttuuri, laajeneva maailmankaikkeus ja luonnonlait ovat aikansa kulttuurijoen virtauksia, jotka ovat tuolle ajalle vieraita. Näin meidän pitäisi korvata kulttuuriset "silmälasimme" heidän "silmälaseillaan", koska kukaan ei lue Raamattua ilman kulttuurinsa vaikutusta. VT:n tekstien tyyli, ilmaisu ja niiden taustalla olevat uskomukset ovat samankaltaisia muinaisen Lähi-Idän kulttuureissa. Heprealainen Raamattu kulkee “virtausta kulttuurijoessa". Monijumalisuus oli yleinen. Jumalat olivat tehtäviensä kautta. Heillä oli alkuperä ja he elivät perheen kaltaisissa suhteissa jumalten sukupolvissa. He olivat erehtyväisiä, omasivat negatiivisia ja positiivisia tunteita, osallistuivat rutiineihin ( syöminen, juominen). Jumalten nimet liittyivät heidän kohtaloihinsa. Heprealaisissa kirjoituksissa Jahve on luomaton, luomakunnan ulkopuolinen eikä ole muita jumalia - vaikkakin jumalallinen neuvosto oli Jahven ympärillä. Ei ollut puhtaasti luonnollista syytä ja seurausta, ei luonnonlakeja, ei luonnollisia tapahtumia, kaikki liittyi yliluonnollisiin jumaliin. Ei ollut puhdasoppista ortodoksisuutta ja siksi oli avoimuus uusien jumalien liittymiselle vanhoihin. Heprealaisten Jahve ei hyväksynyt sitä. Jumalat liitettiin temppelikulttiin, jota voidaan sanoa polyteistiseksi ikonismiksi. Temppeli oli jumalien taivaallisen asuinpaikan kuva ja linkki taivaaseen. Uskonto nähtiin yhteiskunnassa perheen ja valtion uskontona, ei yksilön. Se on päinvastainen verrattuna Suomen nykyiseen individualistiseen uskomiseen. Jumalilla uskottiin olevan tarpeita, joita vain ihminen pystyi tyydyttämään, ja siksi rituaalit ja kultit suunniteltiin tyydyttämään jumalia. Siten haluttiin varmistaa, että jumalat toivat jatkossakin järjestystä kosmokseen ja yhteiskuntaan. Israelilaisiin kohdistuvat velvoitteet eivät johtuneet Jahven tarpeista, vaan heidän välisestä liitosta. Kansa tiesi, mitä Jahve odotti. Jahve ei ainoastaan ylläpitänyt kosmosta, vaan hänellä oli myös suunnitelma sille. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin perheuskonto Jahveen oli perusta, josta Israelin kansanuskonto nousi. Kosminen maantiede kertoo siitä, miten ihmiset ymmärsivät maailman muodon ja rakenteen. Egyptiläiset, mesoptamialaiset, heettiläiset ja israelilaiset ajattelivat kosmosta tasoina: maa oli yläpuolella olevien taivaiden ja alapuolella olevan alamaailman välissä. Kolmitasoisen kerroksisessa maailmassa jumalat asuivat taivaassa, ihmiset maan päällä ja kuolleet maan alla. ---Mitäpä tuohon osaa lisätä ---Yllä olevan valossa Riekkisen Suomen luteril. kirkon inkvisitiolla ei ole mitään uskonsa perinnettä Okussa 9.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1618 blogia