ALKUSEURAKUNNAN HAASTEITA ( Valmiista muokattu ). Alkuseurakunta (noin 30–66 jKr.) kohtasi monia ongelmia, jotka vaaransivat sen yhtenäisyyden. Haasteet liittyivät nopeaan kasvuun, opillisiin kiistoihin, sosiaalisiin erimielisyyksiin sekä vainoihin. 1. Kulttuuriset ja kielelliset jännitteet: Alussa srk koostui pääosin juutalaisista ja pian kreikankieliset juutalaiskristityt (hellenistit) kokivat, että heidän leskiään syrjittiin avustustyössä hepreankielisiin verrattuna. Tämä johti diakonien viran perustamiseen ongelman ratkaisemiseksi. Omaisuuden yhteys ja väärinkäytökset: Alkuseurakunnassa harjoitettiin varojen yhteisyyttä. Tunnetuin esimerkki on Ananias ja Safiira, jotka valehtelivat omaisuudestaan. Erimielisyydet johtajien kesken: Apostolien välillä oli kiistoja siitä, kuka on suurin, esim. Paavali ja Pietari. Epäilykset ja luottamusongelmat: Saulin kääntymystä epäiltiin ja kristittyjen oli vaikea hyväksyä häntä joukkoonsa. 2. Opilliset kiistat ja harhaopit: Pakanakristittyjen asema (ympärileikkauskiista): Keskeisin opillinen ongelma oli se, pitääkö ei-juutalaisten kääntyä juutalaisuuteen (ympärileikkauttaa itsensä ja noudattaa Mooseksen lakia) tullakseen kristityiksi. Tämä ratkaistiin ns. Jerusalemin kokouksessa, jossa päädyttiin siihen, että pelastus on armosta, ei lain teoista. Harhaopit: Seurakuntaan tuli "vääriä opettajia", jotka levittivät oppeja ja kielsivät Jeshuan täyden ihmisyyden (dosetismi) tai sekoittivat kristinuskoon gnostilaisuutta. Kaste-kysymys: Jotkut kristityt olivat saaneet vain Johanneksen kasteen eivätkä olleet tietoisia Pyhän Hengen kasteesta. 3. Jerusalemissa srk kohtasi vainoa, joka johti Stefanoksen marttyyrikuolemaan ja uskovien siirtymiseen muihin kaupunkeihin. Rooman valtakunnan vainot: Kristityt kieltäytyivät palvomasta keisaria jumalana, mikä nähtiin maanpetoksena. Tämä johti vainoihin esim. Neron aikana, jolloin kristittyjä surmattiin. Pakanakulttuurin paine: Alkukristityt elivät yhteiskunnassa, joka oli täysin kyllästetty pakanallisilla eli ei-juutalaisilla tavoilla ja uskonnoilla, mikä teki arkielämästä ja sosiaalisesta hyväksynnästä vaikeaa. 4. Köyhyys ja avuntarve: Moni varhainen kristitty oli köyhä. Jerusalemin srk kärsi taloudellisesta ahdingosta, mikä vaati avustusten keräämistä muista srk:ista. Silminnäkijöiden katoaminen: Apostolien kuolema ja Jeshuan paluun viipyminen aiheuttivat haasteita perimätiedon säilyttämiselle, mikä johti evankeliumien kirjoittamiseen. Kirkon nopea leviäminen: Hallinnollisten rakenteiden luominen laajoille alueille oli vaikeaa. Nämä ongelmat pakottivat alkukirkkoa selventämään oppejaan ja kehittämään organisaatiotaan (diakonit, vanhimmat), mikä auttoi sitä leviämään ympäri Rooman valtakuntaa. ---Yllä oleva on tuttua kaavamaista yleisesitystä kristinuskon ja kirkon/kirkkojen juurista ---Käytännössä etenevän muuttuneet tilanteet ovat olleet monimutkaisia ja jääneet piiloon ---Syitä, seurauksia ja loogisia suhteita voidaan nykyhetkestä selitettynä vain arvailla ---Raamatun tekstien pohjalta tehdyt pitkän linjan analyysit ovat hyvin kapea aineisto ---Prof. Heikki Räisänen piti UT:n tekstejä saarnoina, mikä on osuva kielikuva ---Niin ollen kertomukset ovat moneen kertaan hiottuja tendenssimäisiä tarinoita ---Ne sisältävät kannanottoja, puolueellisuutta, aineiston karsintaa ja tilannekohtaisia lisäyksiä Okussa 3.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1611 blogia