KRISTINUSKON MARKKINAKELPOISUUS 2. ( Aluksi tuntemattoman tekstiä lainaten, toistaa paljolti mitä olen blogeissani sanonut.) Meidän, jotka olemme syntyneet kristityiksi ja eläneet sen vaikutuspiirissä koko ikämme, on vaikea nähdä mitään erityisen kummallista kristinuskossa. Uskontomme on meille lapsuudesta asti valmiina annettu paketti, jonka ovat meille muokanneet erityisesti systemaattisen teologian harrastajat. Heidän tehtävänään on ollut muotoilla kristinuskon kertomus erilaisten suodattimien kautta sellaiseksi, että kunkin ajan sivistyneet ihmiset voivat sen hyväksyä. Tästä syystä olisikin perusteltua puhua kristinuskoista. Esimerkiksi synnyttäneiden naisten kirkottelu, joka vielä muutama sukupolvi sitten oli yleisesti hyväksytty tapa, olisi tämän päivän nuorille äideille kauhistus. Totta on, että tuskin kukaan esittää kristinuskoa yllä olevalla tavalla ja monet saattaisivat sanoa: ”Eihän kristinuskoa voi ilmaista noin.” Ehkä ei voikaan, mutta asiasisältö on olennaisesti sama. Systematisoidessaan ja alituisesti siistiessään kristinuskoa kirkko pyrkii paketoimaan viestinsä yhä uudelleen markkinakelpoiseksi. Kristologiasta ja soteriologiasta puhuminen vaikuttaa paljon viisaammalta ja hyväksyttävämmältä kuin puhuminen Jumalan vaatimasta ihmisuhrista, vaikka kyseessä on sama asia. Raamattu on meille tuntemattomien ihmisten kerrontaa meille tuntemattomista ihmisistä meille täysin vieraana aikana. Aikamme ihmisten on vaikea ymmärtää sitä maailmaa, jossa kristinusko muodostui, aivan samoin kuin tuon ajan ihmisille olisi outoa elää meidän ajassamme. Raamattu antoi merkityksen (meaning-making) oman aikansa ihmisille, joka auttoi heitä jäsentämään elämäänsä. Me elämme toisenlaisessa maailmassa. On vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, yrittää markkinoida Raamatun ihmeellisiä näkemyksiä sellaisenaan tämän päivän älypuhelimiin addiktoituneille nuorille. On kuin kirkko yrittäisi myydä lankapuhelimia, jotka eivät millään käy kaupaksi. Loputtomia kokouksia pidetään, uusia strategioita luodaan yksi toisensa jälkeen, konsultteja pyydetään kouluttamaan – mutta lankapuhelinten myynti ei näytä onnistuvan. Harvoin kysymme, onko itse tuotteessamme jotakin parannettavaa? Olisiko kirkon ja systemaattisen teologian nyt pohdittava, miksi itse kirkon pääsanoma ei mene ”kaupaksi”? ------------------------------------ ---Kaikkien kulttuurien uskonnoissa ihmiset ovat sokeita omalleen ja seuraavat robotteina tuttuja asioita ---Nähdään vaan metsää, ammennetaan tutuista perinneilmiöistä ja toimitaan rutiinisti niiden mukaan ---Valmiit mallit auttavat sopeutumaan yhteisöön, tapoihin, asenteisiin ja käytäntöihin ---Kun toistetaan ja seurataan valmista, jokaisen ei tarvitse erikseen alkaa alusta ---Uskonto ilmiönä varsinkin on massakokemusta, jossa yksilön selkäydin luo haavekuvia puolustaa ---Sensuroitu 2023 ja Jumalan synty 2025 valaiseen oman kulttuurimme pääuskontoa kriittisesti ---Kirkon alkuvuosisatoine Rooman ekumeeniset kirkolliskokoukset loivat dogmaattiset malliopit ---UT:n juutalaisesta Jeshuasta tehtiin pöytäkirjoihin Jeesus-Kristus-neitsytlapsi-Kolminaisuus-Poika ---Kaikki myöhemmän varhaiskirkon ihmisten keksimät opit ovat täyttä potaskaa UT:iin verrattuna ---Kirkon tekemä universaali Jeesus ei ole sama kuin UT:n live-Jeshua Galileassa, ja ero pysyy tänäänkin ---Jeesus-nimi on Jeshua-nimen myöhempi vaihe Paavalilla 50-luvulla ja pakanoilla eli ei-juutalaisilla ---Rooman valtiokirkon antisemitistiset dogmatiikan dogmit eli opit tuhosivat UT:n tekstien ideat Okussa 13.2. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokumun pappi luostarinen alla linkki 1563 blogia