KRISTINUSKON MARKKINAKELPOISUUS 3. ( Lainaan aluksi tuntemattoman tekstiä, joka kokoaa joitakin blogieni teemoja ) Meidän, jotka olemme syntyneet kristityiksi ja eläneet sen vaikutuspiirissä koko ikämme, on vaikea nähdä mitään erityisen kummallista kristinuskossa. Uskontomme on meille lapsuudesta asti valmiina annettu paketti, jonka ovat meille muokanneet erityisesti systemaattisen teologian harrastajat. Heidän tehtävänään on ollut muotoilla kristinuskon kertomus erilaisten suodattimien kautta sellaiseksi, että kunkin ajan sivistyneet ihmiset voivat sen hyväksyä. Tästä syystä olisikin perusteltua puhua kristinuskoista. Esimerkiksi synnyttäneiden naisten kirkottelu, joka vielä muutama sukupolvi sitten oli yleisesti hyväksytty tapa, olisi tämän päivän nuorille äideille kauhistus. Totta on, että tuskin kukaan esittää kristinuskoa yllä olevalla tavalla ja monet saattaisivat sanoa: ”Eihän kristinuskoa voi ilmaista noin.” Ehkä ei voikaan, mutta asiasisältö on olennaisesti sama. Systematisoidessaan ja alituisesti siistiessään kristinuskoa kirkko pyrkii paketoimaan viestinsä yhä uudelleen markkinakelpoiseksi. Kristologiasta ja soteriologiasta puhuminen vaikuttaa paljon viisaammalta ja hyväksyttävämmältä kuin puhuminen Jumalan vaatimasta ihmisuhrista, vaikka kyseessä on sama asia. Raamattu on meille tuntemattomien ihmisten kerrontaa meille tuntemattomista ihmisistä meille täysin vieraana aikana. Aikamme ihmisten on vaikea ymmärtää sitä maailmaa, jossa kristinusko muodostui, aivan samoin kuin tuon ajan ihmisille olisi outoa elää meidän ajassamme. Raamattu antoi merkityksen (meaning-making) oman aikansa ihmisille, joka auttoi heitä jäsentämään elämäänsä. Me elämme toisenlaisessa maailmassa. On vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, yrittää markkinoida Raamatun ihmeellisiä näkemyksiä sellaisenaan tämän päivän älypuhelimiin addiktoituneille nuorille. On kuin kirkko yrittäisi myydä lankapuhelimia, jotka eivät millään käy kaupaksi. Loputtomia kokouksia pidetään, uusia strategioita luodaan yksi toisensa jälkeen, konsultteja pyydetään kouluttamaan – mutta lankapuhelinten myynti ei näytä onnistuvan. Harvoin kysymme, onko itse tuotteessamme jotakin parannettavaa? Olisiko kirkon ja systemaattisen teologian nyt pohdittava, miksi itse kirkon pääsanoma ei mene ”kaupaksi”? --------------------------- ---Yllä oleva kirjoitus peilaa aika paljon yhteen nykyajan kriittisen teologian kanssa ---Sensuroitu kirjoitettiin v 2023 ja Jumalan synty 2025 ---Niitä voisi sano tämän hetken kriittisen eksegetiikan helmiksi ---Tietenkin arkeologinen ja muu tutkimus menee menojaan ja antaa jatkuvasti uusia näkökulmia ---Todellakin ihmisten kirjoittamat VT:N ja UT:N kirjat ovat käyneet läpi eri aikakausien suodatukset ---VT:n tekstejä seulottiin, sensuroitiin, lisättiin, päivitettiin ja korjailtiin 1000 v aikana ---Sama inhimillinen muutostyö selittää UT:n kirjallisia tyylejä, kerrostumia ja moneutta 150 v aikana ---Jo tekstin käännös toiselle kielelle ja muu repostelu muuttaa vanhemman tekstin tarkoitusta ---VT:n tekstien kirjurit olivat oppineita ja kirjoittivat rahasta lähinnä uskonnon eliitille myyntiin ---Suuresta tekstien joukosta valittiin joitakin alkutekstejä, joten nyky-Raamattuja onkin eri sisällöin ---Juutalaisuutta voisi olla ja on ollut esim. Jeshuan aikaan monen laista: fariseuks./ sadduk./esseal. ym. ---Samoin kristinuskoa on ollut eri kirjallisina koosteina ja on 30000 kirkkokunnan käyttötarpeisiin ---Golgataan asti oli live Jeshua-liike, sitten Jerusal. juutal. srk, sitten juutalais-kristill., sitten kristill. kirkko ---Alusta alkaen yhteiskuntien ihmisillä on ollut jonkinlainen oma Jeshua päässä sosiaalisessa yhteisössään ---Ihmisten historian myötä kehitys tuotti Rooman valtio-uskonto-kristinuskon ja sen yhden kirkon Okussa 13.2. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1564 blogia