TUURE LEHENIN ”MATERIALISTEJA JA IDEALISTEJA” -KIRJASTA, 1964 3. Lainaan, referoin ja hieman muokkaan tekstiä entisen papin filosofisella mielenkiinnolla. Seuraava englantilainen kokemusfilosofi on John Locke, v. 1632- . Hänen katsomuksensa kuvastavat porvariston ja aatelin kompromissiin päättyneen Englannin vallankumouksen aikoja. Käsitykset moraalista, hyvästä ja pahasta ovat hyvin erilaisia ja suhteellisia. Jumala-ajatus ei ole yleinen kaikille ihmisille ja on kansoja, joilta se puuttuu. Locken sanotaan uskoneen neitseestä syntymiseen ja kuolleiden ylösnousemukseen. Hän yritti saada uskontoa sopusointuun järjen kanssa ja luoda rationaalista uskontoa. Hänen mukaan Jumala loi maailman mutta ei puutu sittemmin sen asioihin. Tyypillinen deismin käsitys! Suomen historiassa Henrik Gabriel Porthan ihaili Locken mystiikkaa vastakohtana Immanuel Kantiin. Juutalainen v. Baruch Spinoza, 1632- puhuu paljon Jumalasta mutta ei tarkoita silla maailman yläpuolella olevaa oliota eikä henkeä vaan luontoa sellaisena kuin sen aistimme: Deus sive natura = Jumala eli luonto. Jumalalla ei ole mitään antropomorfisia piirteitä, toimintoja eikä ominaisuuksia. Jumala-luonto on ikuinen ja toimii omien lakiensa mukaan. Ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen. Täsmälleen samaa kuin pappien ja teologien kirja ”Jumalan synty” 2025! Spinozan Jumala ei kelvannut kirkonmiehille, uskovaisille eikä juutalaisillekaan. Hänet heitettiin ulos srk:sta. Oppi leimattiin jumalattomuudeksi, joka vapaamielisessä Hollannissa tarkoitti kirkonkirousta ja julkaisukieltoa. Saksalainen Leibnitz ajatteli, että todellisuus koostuu monadeista ja niiden maailmassa vallitsee tiukka hierarkia. Ylinnä on Jumala, jonka säteilystä tulevat alemmat monadit, ensin henkiolennot, sitten ihmiset ja eläimet. Monadit muodostavat yhtenäisen maailman, jossa vallitsee ennalta säädetty harmonia. Sen mukaan Jumala maailmaa luodessaan sijoitti monadit oikeaan järjestykseen. Vallitseva luonnon ja yhteiskunnan järjestys on paras kaikista mahdollisista maailmoista. Voltaire pilkkasi ajatusta ”Candidessa”. Historiallisen kehityksen tajuaminen saa mainesanoja materialistifilosofeilta esim. marxilaisuudesta. Outokummussa 13.8. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen 1157 blogia alla linkki