TUURE LEHENIN ”MATERIALISTEJA JA IDEALISTEJA” -KIRJASTA, 1964 4. Lainaan, referoin ja hieman muokkaan tekstiä entisen papin filosofisella mielenkiinnolla. 1700-luvun ranskalainen materialismi. Plehanov huomauttaa, että 1700-luvun ranskalainen materialismi on pikemminkin kolmannen säädyn kuin porvariston filosofiaa. Päästyään voitolle vallankumouksessa ja noustuaan hallitsevaksi luokaksi se alkoi vähitellen muuttaa suhdettaan materialismiin ja etsiä idealistis-uskonnollisista katsomuksista niitä henkisiä arvoja, joita tarvittiin kansan kurissapitämiseen. Katolinen kirkko edusti taantumusta. Siksi edistykselliset voimat vaikuttivat voimakkaasti vastaan. Jean Meslier, v. 1664- oli pappi ja ateisti, joka saarnasi kansan sortoa ja uskonnon pimitystä vastaan. Hän pyysi loppupäivinään Jumalalta anteeksi, että oli saarnannut kristinuskoa ja siten pettänyt ihmisiä. Ranskalainen Montaigne : ”Uskonto tukee poliittista valtaa ja hallitus poliittista. Papit ovat uskonnon palvelijoita, käskevät kirkonkirouksen ja ikuisen kadotuksen uhalla tottelemaan virkamiehiä. …Ruhtinaat toimittavat heille hyviä virkoja ja suuria tuloja.” Meslier: ”On tarpeen, että kansa on tietämätön monista oikeista asioista ja uskoo moniin vääriin.” La Mettrie, v. 1709- kirjoitti ”Ihmiskoneen”. Katolilaiset vainosivat häntä ja vaativat kuolemanrangaistusta. On nähtävä vain se mikä on todellisuudessa olemassa ilman luuloja ja kuvitelmia! Sulaa hulluutta on kiduttaa itseään kaikilla sellaisilla uskomuksilla, joista ei voi tietää mitään. Diderot, v. 1713- kirjoitti kirjoja siihen malliin, että papit ja skolastikot hyökkäsivät häntä vastaan. Kysymys oli Jumalan olemassaolosta ja sen hatarista perusteista. Helvetius, v. 1715- todisteli voimakkaasti ihmisjärjen puolesta. Marxin mainesanat siitä! Holbach, v. 1723- kirjoitti uskontoa vastaan. Uskonnon menestyksen 1. edellytys on tietämättömyys, jota kirkko pitää juuri siitä syystä suuressa arvossa. Pelko ja tietämättömyys pitävät uskonnon koossa. Papit ovat kalastajia, jotka sekoittavat veden saadakseen verkkoon kaloja. Saksalainen agnostikko Immanuel Kant, v. 1724- todisteli Jumalan olemista: ontologisesti Jumala on korkein olento; kosmologisesti syyn ja seurausten ketjussa täytyy olla alkusyy; teleologisesti luonnossa vallitsee järjestys ja tarkoituksenmukaisuus. Fichte, v. 1762- syytti Kantia tietoteorian dualismista ja kehitti oppiaan äärimmäisen subjektiivisen idealismin suuntaan solipsismiksi, jonka mukaan kaikki on vain pelkkää minän mielikuvaa. Saksalainen Hegel, v. 1770- kirjoitti ja luennoi objektiivien idealismin periaatteella maailmanhengestä eli absoluuttisesta ideasta, joka on kaiken olevaisen alku ja perusta, kaikkea maailman tapahtumista ohjaava ja hallitseva voima. Ihmisen ajatuksetkin ovat tuon hengen ohjaamia. Maailmanhenki muistuttaa kristinuskon Jumalaa. Maailmanhenki on ikuinen ja ensisijainen, luonto toissijainen. Se on vain hengen varjoa, toisinoloa, lihaksi tuloa. Maailmanhenki eroaa Platonin ideamaailmasta siten, että se ei ole näkyvän aistimaailman yläpuolella vaan tässä maailmassa muodostaen sen henkisen perustan. Suomessa Juhana Wilhelm Snellman oli innokas Hegelin oppien edelleen kehittelijä, soveltaja ja probakoija. Maailmanhenki esiintyy myös kansallishengen, siveellisyyden ja Kaitselmuksen nimellä. Outokummussa 13.8. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen 1158 blogia alla linkki