lauantai 5. huhtikuuta 2025

SEURAKUNTA EI TYKKÄÄ RIEKKISESTÄ 30 vuoden pappispalveluksen, 16 kantelun ja 16000 ilmaiseksi tehdyn kotikäynnin aikana oli pakko tutkia syntyjä syviä ja etsiä selkeää polkua eteenpäin. Törmäsin usein sanan kirkko ja srk hämärään käyttöön, joka pulppusi kirkon hallintomiesten suusta: piispan, tuomiokapitulin, khra-asessorien, lääninrovastien, kirkkovaltuustojen ja -neuvostojen suusta. Ensimmäisessä duunissa khralla oli hyvä yleismaine hallinnossa, paitsi suhteessa piispaan, mutta seurakuntalaiset yleisesti eivät hänestä pitäneet. Koska hän pärjäsi srk:n johtavien kanssa, ei piispakaan mahtanut mitään! Saamallaan tuella hän neuvoi minuakin juorujen viidakossa: ”Srk kiittää, srk kiittää!” Sanallisella tasolla ja jaksamisessaan hän oli voittaja muutaman tukijan turvin ja pääsi pappina eläkkeelle asti. Hänen tapauksessaan kirkkoneuvosto oli vahvempi kuin piispan kollegio. Paine kohdistui myös minuun. Testasin reaktioita maalaamalla tussilla käden etusormen mustaksi ja jaoin ehtoollista. Kauan kuulin epämääräistä murinaa. Oma jaksamiseni perustui ratkaisevasti tapahtumaan rippikoululeirillä, kun toiset oppilaat kiusasivat erästä poikaa. Minä itse koulukiusatun kokemuksella astuin esiin ja tein lopun ilkeydestä. En tiennyt selkeästi, että poika oli srk:n kirkkovaltuuston puheenjohtajan poika. ”Nytpä puolustit oikeaa henkilöä”, sanoi heilani. Sain srk:n siunauksen enkä koskaan enää myöhemmin 30 v aikana! Tänään naispapit saavat rovastin arvoja tatuoiduin kauloin ja käsivarsin, ”koska se kuuluu heidän persoonallisuuteen”, julistaa kirkko! Toisessa duunissa minulla oli ”vääränväriset ruskeat kengät”, josta srk oli valittanut diakonissan kautta khralle. Kolmannessa srk:ssa uho jatkui: ”et tunne srk:n perinnettä, ”et ole toivottu” ”sinulle ei jaeta toimituksia”. Sana srk ja kirkko tuli siis hoennassa tutuksi ja päättelin, että khran piiskaajana oli korkeampi näkymätön mahti eli tuomiokapituli, joka välikäsien kautta piiloutui ja laittoi alemman asialle – tietenkin srk: n ja kirkon uskomaan etuun! Mihinkäpä muuhun!? Kaikissa tapauksissa valittelijoita oli ehkä 1 tai muutamia, jotka eivät koskaan tulleet esiin. Saattoi olla, että khra oli keksinyt koko tarinan vain saadakseen minut ulos tai joku koiranleuka oli huulena heittänyt tarinaa. Joka tapauksessa taustalla oli taas korkeampi ilkiö, jolla oli oma alistettu kokemus ollessaan itse nuori pappi. Ruotuun siis! Tuollainen itse koettu tukistaminen menee luonnonlain välttämättömyydellä eteenpäin ja siitä tulee kirjoittamaton normi järjestelmään, puhumattakaan huutamisesta papille, herjaamisesta ja totuuden vääristelystä! Virkoja täytettäessä kirkolle ”oikea pappi” on sellainen, ”josta ei ole kuulunut mitään” ( eli näkymätön mykkä viänänen ), vahvistaa tuomiokapitulin vahtimestari. Neljännessä eli viimeisessä duunissa olin 25 v. Tulijaiskahveista alkaen ylhäältä pesty khra sanoi: ”Srk ei olisi sinua ottanut, ellet olisi ollut ainut hakija!”. Ja pian alkoi sataa kanteluja, kolmekin yhtä aikaa: ”Kyllä minä vielä saan sinut pois!” - Mielessäni ajattelin khran rohkaisevaa ilosanomaa: ”Sehän nähdään, minä katson koko näytelmän loppuun!” Ja niin katsoin 16. kanteluun asti, kun kirjekuoressa evankeliumia julistava kirkon tuomiokapituli ilmoitti, etten saa toimittaa mitään papillista tehtävää. Oikeudenkäyntien väliajoilla tuomiokapitulitalossa kirkon lakiasessori jäpätti sanottuani, että ”kyllä minulla on ystäviä srk:ssa”: ”Tuollaisella ei voi olla ystäviä!” He olivat soittaneet puolestani srk:n nimissä ja srk:n edustajina. Piispa valehteli, ”ettei kukaan ole soittanut”, vaikka tiesin kysyttyäni ystäviltä. Ihmeellistä voimaa on siis sanalla srk ja kirkko ja ihmeelliseen käyttöön sitä tarvitaan! Lääninrovasti seisoi filttihattu päässä pappilamme ulko-ovella vuotavan vesikourun alla ja piti jäpätystään: ”Srk valittaa”, ”srk ei tykkää”, ”laittavat pois, lähde!” Toinen lääninrovasti juoksutti 130 km:n päähän kuulusteluihin ( srk kieltäytyi maksamasta matkakuluja ) ja määritteli itsensä ”oikeudenmukaiseksi”. Sepä nähtiin! Kolmas tuppautui pakollisella kurssilla etukäteen nimetylle paikalleen pöydässä vastapäätä minua, jotta lääninrovasti poliisin lisäksi oli tavannut rikollisen! Nämä tositarinat ovat uskomattomia kirkon srk:ssa, jossa uskotaan ”oikein”, ”oikeaa Jumalan sanaa” ja ”oikeita” palvelijoita! Tuomiokapitulin todistuksen mukaan srk ei tykännyt minusta, samoilla mittapuilla ei Riekkisestäkään! Koskaan en pappina asettanut tavoitteeksi, että minusta pitäisi tykätä! Jorma Luostarinen 5.4.-25 Outokumpu nettihaku: ”Outokummun pappi Luostarinen”, alla linkki: 1124 blogia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

”JUMALAN SYNTY” -KIRJA JA UT JEESUS-VAINAJAN MUISTOKIRJOITUKSENA Kirjassa henkii radikaali näkemys uskonnosta verrattuna 19...