KAAOS, ANOMIA, KOSMOS Tänään 28.8.-24 aamu-tv:stä olin kuulevinani jotain ”joulurauhasta”. Entisenä pappina tulkitsin sisäisen iloni mukaan. Ajattelin: ”Joko se lahjojen myynti alkaa, kun entisetkin on velassa.” EI, teema olikin ”koulurauha”, josta presidentti Stubb puhui koululaisille. Aihe oli myös radiossa: kiusaaminen koulussa ja työpaikoilla; sen kokeminen, seuraukset ja kustannukset yhteiskunnalle; miksi joku kiusaa; uhrin selviytyminen terapian avulla, jne.. ”Manun aikaan” muutama vuosikymmen sitten yleisradiossa valistettiin kansaa opilla, että ”jos kiusaamisesta puhutaan, ilmiö pahenee”. Nykyisin asiasta puhutaan lähes joka päivä mediassa: asiantuntijoita on kuultu; poliisiraportteja esitelty; ”kivaa koulua” ja oppilasneuvostoja kokeiltu; puukkoa pistetty selkään ja videoitu tuubiin; päiväkotilapsia rakastaa psykiatri ja sama tauti riivaa maailmalla kuin ”maailman onnellisinta kansaakin”. Lapsuuteni aikaan 1960- luvun Kuopion Haapaniemellä kotona, koulussa ja työpaikoilla vallitsi yleisesti ottaen, ainakin lapsen kokemuksessa, kova kuri: lasten lyöminen ja kurittaminen kasvatustarkoituksessa oli epävirallisesti hyväksytty ja se tapahtui myös julkisesti. Yhteiskunnan instituutiot, kirkko, koulu, armeija, ym. ja niiden viranomaiset saivat käydä kiinni ja harvoin siitä valitettiin. Tuohon aikaan ajateltiin yleisesti, että kiusatussa oli jokin syy, että häntä kiusattiin! Lapset löysivät uhrinsa: ”läski”, ”luuviulu”, ”lipputanko”, ”orava”, jne. Minä olin ”kierosilmäinen” ja siihen piti tyytyä. Alle 5 kertaa löin toista lasta koko kouluaikana, koska äidin tietäessä minun piti ”saada selkääni” 15 kertaa ja pyytää saman verran anteeksi. Vanhat konstit ovat nykyisin lailla kielletty, koska psykologia paljastaa entisen kasvatuksen seuraukset. Niiden mukaan minunkin olisi pitänyt kuolla jo monta kertaa tähän ikään mennessä, mutta pääsin aina papiksi asti!. Mutta jotkut ikäiseni ovat menehtyneet. Taitavien terapeuttien tuella selvisin elämän puolelle! Koulurauhan puuttuminen on siis yhä ongelma. ”Viisasten kiveä” ei löydy. Siksi voimme vain ymmärtää ilmiötä, tarkastella sitä, tuoda päivänvaloon, ja tukea ja rakastaa kaikkia ihmispoloisia, jotka valitaan uhriksi. Jo opiskeluaikaan minua puhutteli UT:n kreikan sanat kaaos, anomia ja kosmos. Lapsuuden lyönnit ja nöyryytykset ruumiissani pullahtivat pintaan aikuisena ”opiskelijan ahdistuksissa” ja janosivat helpotusta: Ko. käsitteillä voi selittää ongelmaamme: kaaos tarkoittaa sekasotkua, kosmos järjestystä ja anomia ”laittomuutta”, ei lakien vastaisuutta vaan sitä että ei ole selkeitä lakeja, sääntöjä, normeja, menettelytapoja ja ihanteita toimia. Siksi ei ole myöskään ihmisiä, jotka toimisivat ”hyvin ja oikein”, rakkauden periaatteen mukaan! Työkaverini srk:ssa sanoi omissa vaikeuksissaan: ”Srk:ssa pitäisi olla Jumala, joka mittaa ihmistä kaikilta puolilta, ei vaan siltä yhdeltä!” Siinä on viisautta! Miten me saamme globaalin pelon, turvattomuuden ja tuhon maailmassa kirkkolaitokseen, instituutioiden palvelijoille, työporukoille, työttömille, hylätyille, hyväksikäyttäjille, kiusaajille, tappajille, yksinäisille nuorille ja vanhuksille, köyhille, ahdistuneille kodeille - kaaoksen ja anomian kokemisessa - kosmosta, järjestystä mieleen, että yksilötason vaikeudet voidaan voittaa ja sen uskon eteen kannattaa tehdä työtä? Neandertalin ihminen 30000-100000 vuotta sitten kunnioitti elämää uskomalla Jumalaan, tunnusti syyllisyytensä ja kuolemansa, kun hautasi läheisiään. Usko Jumalaan on siis ihmisen lajiominaisuus! Mutta miten se meistä näkyy? Putinin ja Netanjahun aikakaudella eletään jumalattomuuden tilassa kelluen tyhjyyden päällä! Me itse paljastumme, kun väistämme vastuuta: Globaalin kaaoksen ihminen itse on tehnyt historian matkallaan. Jorma Luostarinen maljasalmentie 2a 83630 Kuusjärvi nettihaku: Outokummun pappi Luostarinen, alalaita linkki