KIRKON EPÄUSKOISET 4 80-luku Entinen pappi sanoikin suuren viisauden: ”Kun ei vua kettään loukkais!” Täyttääksemme pappis-ihanteen meidän on puhuttava, toimittava ja elettävä aivan sen mukaan, mitä ihmiset odottavat. Ihannepappi ei saa auttaa kuulijoita kyselemään, pohtimaan ja ajattelemaan omilla aivoillaan. Pappien ammattikunta palvelee ensisijaisesti kulttuurin ihmiskuvaa ja vasta sitten kirkon. Tänään tiedän, miksi papit eivät sano saarnoissa mitään: He suojautuvat kanteluilta. Minulle nämä havainnot ja kokemukset on niin merkittäviä, että olisi sääli, jos laajemmat piirit jäisivät näistä osattomiksi. Siksi kirjoitan. Koen nykyisen pappis-ihanteen itselleni vieraaksi. Minulle on tärkeää etsiä ihmisen kuvaa Raamatusta ja sen kaksi kreikankielistä käsitettä, UT:n sooteeriaa eli pelastus, ja pistis eli usko, ovat avainsanoja.