KIRKON EPÄUSKOISET 5 28.2.85 Minusta UT:n sanoma on sitä, että se hyvä, sooteeriaa ja pistis, mikä Jeesuksessa toteutui, voi toteutua meissäkin. Jumalaan uskominen on sitä toteutumista, sisäistä eteenpäin menoa. Tällä hetkellä kirkon korkein auktoriteetti on srk:n perinne mutta sen pitäisi UT:n mukaan olla meissä itsessämme toteutuvaa sooteeriaa:ta ja pististä. Sooteeriaa eli pelastus tarkoittaa vapautumista, tervehtymistä ja eheytymistä, ja pistis eli uskominen varmuuden, lujuuden ja luottamuksen toteutumista. Lievitän tahallani sanottavaani. Koetan tarkastella rauhallisesti monikerroksisia ja monien vuosien kokemuksia. En konkretisoi ihmisiä enkä heidän ryhmiään. Joissakin kohdin puhun viitteenomaisesti. Haluan kertoa srk:n ihmisten, uskovaisten asenteista ja etsiä uusia toteutumisia Raamatusta. Tulos osoittaa, että nykyisessä uskovaisella ymmärretään aivan muuta kuin mistä alun perin oli kysymys. Kirja jakautuu 13 lukuun ja ne yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Seuraava luku liittyy aina edelliseen ja tarkoituksenani oli asettaa luvut loogiseen järjestykseen: Katson asioita ensin lapsen silmin kasvaakseni aikuiseksi, yksilön silmin nähdäkseni yhetisöni, yhteisön silmin havaitakseni kulttuurin ja maailman, epäuskoisen silmin päästäkseni uskoon ja elävän ihmisen silmin oppiakseni kuolemaan. Haluan olla koko ajan pappi ja säilyttää sekä persoonallisen että viran näkökulman.