EI HELVETTIIN VAAN JUMALAAN PÄIN ”Sillä ei Jumala lähettänyt … tuomitsemaan maailmaa…, vaan että maailma pelastuisi.” JH 3 Ihmiset tuntevat sanan helvetti ja käyttävät miten milloinkin, aika huolettomasti: ”mene helvettiin”, ”sinä joudut helvettiin”, olipa helvetin vaikea tentti”. Tuttuja fraaseja, joita kuullessa katse kääntyy lausujaansa päin. Ilmaukset tulevat sosialisaation kautta kulttuuriperinteestä. Kulttuuri ei tarkoita sivistystä eikä edistystä. Kulttuuri ei ole jotain hienoa vaan yhtä hyvin jotain järkyttävää. Alkuperäismerkitys tulee latinasta, kulturare, viljellä maata. Kulttuuri on viljelemistä ja varjelemista, perinteen siirrosta tullut elämän- kenttä, ympäristömme: ”hengen viljely”. Yksi sen alue on uskonto, toinen tieteet, kolmas taide, jne. Perinteellisesti helvettiä tarkastellaan uskonnon alueella. Jotkut liittävät sen moralismiin, jossa arvioidaan ajatuksia, sanoja ja tekoja ennakkoluokituksen mukaan. Ennakot ovat ideaaleja, täydellisiä arvoja, joihin synnintekijää mitataan: miten lähellä tai kaukana hän on ihanteesta. Helvetti-maalailut sumentavat käsitystämme Jumalan hyvyydestä. Helvetin ympärillä pyöriminen vie pois pelastavista lupauksista: särkee, tuhoaa, tekee surulliseksi, huolestuttaa, pelottaa, tekee sairaaksi, vahingoittaa, kuolettaa, lamauttaa, sulkee taivaan, himmentää pelastuksen…. Kristittyinä katseemme ja ajatuksemme keskittyy taivaaseen, Jumalan armoon, pelastukseen Jeesuksen tuntemisen kautta. Jotkut sanankuulijat haluavat tietää,” kummalle puolelle he joutuvat” ja asettavat papin eteen aika kompastuskiven. Erotuomariksi ei kannata ryhtyä vaan katsoa asioita elämänpuolelta ja ohjata kysyjää uskomiseen päin, luottamaan ja rauhoittumaan Luojansa ja armahtajansa edessä. Helvetti kuvaa etäisyyttä Jumalaan ja taivas sitä, että ollaan uskossa Jeesuksen matkassa sovitettuja Jumalan edessä. Spitalisen helvetti oli sitä, että hän kuljeskeli eristettynä yksin; halvatun helvetti oli sitä, että hän ei päässyt kävelemään. Taivas saapuu keskellemme, kun näemme vaivamme kuuluvina Luojan luomaan elämään, jonne Pelastaja on tullut meitä varten, meidän parhaaksemme.