YKSIN 2.1.1980 Vain minä huoneessa, kirjani kolkot, ikkunat lumessa. Työt nyt olkoot, olen vain. Kuuluu ääniä, naapurin lapset. Siellä on elämää, ilot sen kaukaiset ovat minulle. Haluan olla yksin, yksin möllöttää. Etsin rauhaa ajatuksin, annan sen lentää, minulle kertoa. Tähänkin tottuu, kun on pakko. On siihen kasvatettu, siemen iskostettu. Niin se tapahtui. Yksinäinen miettii, tuntee tunteita. Hän kärsii, pohtii, minkä tohtii. Tahtoo kun on pakko. Purkautuu ja puhuu. Voi tulla peikko, olo heikko.