NAVETAN JEESUS Jooseppi kestikievarin ovea koputtelee. Mikä örinä, mikä melske, ja yksikin mies miten hoipertelee! Voi kauheaa, sanoo Ruben Stiller. Vaimon kohtu avautuu, lapsi sieltä vapautuu tähän maailmaan, joka ihmiselle on ollut ja on yhteinen satoja tuhansia vuosia tiedemiesten laskuun. Turhaan ei Jeesus rääkäise aasien kaukalolla! Ei, haukottelevat sarvipäät ja sinäkin sen näät. Ja suurissa saleissa tanssitaan. Varovasti avaan navetan oven: Mikä lemu ja haisu! Missä olet Vapahtaja; en minä näe mitään ja vaivun ihan ikävään ilman sinua! Tunkiolta aloitat pelastustyösi, avaat vyösi ja puet meidät kunnialla ja kirkkaudella. Oi, lapsi, anna meidän elää hetki sinun kanssa, tulithan Vapahtajaksi alhaalta nostaen meidät matalalta.