Herra, kuule rukoukseni, J.M.S. 2.11.1990 KJ klo 15 lohduta minua ahdistuksen päivänä! Ole kanssani yksinäisenä hetkenä, itkuni aikana! Nuoren miehen ajatuksen ken tietää? Nuorukaista ken ymmärtää? Elämä avara eessä, mutt tie voi peittyä lumeen, käydä mahdollisuus umpeen. Ei löydy tietä eteenpäin eikä mistään hyödy. Toinen toistaan tarvitsee, vaikka teemme yksinäiset retket, vietämme surun ajat ja iloiset hetket. Toinen näistä voi vain kertoa, yrittää kuvata mutt jokainen lopulta jää yksin yksiöönsä ihmettelemään. Herra, kuule rukoukseni, älä peitä kasvojasi vaan auta minua ymmärtämään, kestämään uuteen päivään! Mitä elämä on? Siinäpä arvoitus joka lähtöön, huonoon, hyvään perintöön. Mutt uskon kautta kohtaamme kestävää, jotain enempää, pyhempää, inhimillisempää……