maanantai 3. kesäkuuta 2024
6.12.76
Ilon aihe, surun pako maassa makaa,
hako.
Päässä hattu, jallas kenkä,
vielä sisäll henkä.
Katu, pylväs, vilinää,
hetki vielä kipinää,
elon ripinää.
Maantietä pitkin
kulkee matkamies.
Kesän kauneus rinnassaan.
Kuin lintu: vapaa, koivin pitkin.
Aatoksissaan.
Aamu kaunis katsella, sulo silmälle,
lämpö mielelle.
Illalla se jo sammuu.
Tie kiemurainen.
Puu varrella sen.
Silta, aita ja talo.
Kaukainen jo muistoni on.
Kaikki kuolleet.
He kulkevat, he ovat.
Toiset tulleet, toiset menneet.
Tie loppuun saatettu,
aika täytetty.
Itkenkö, nauranko?
Aurinko naurattaa,
hauta kaivattaa.
Kummanko valitset?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
JA IHMINEN LOI JUMALAN OMAKSI KUVAKSEEN, IHMISE...
-
Sirpa Kaisa Helinä Vatanen Reunakatu 63 53500 Lappeenranta - Rohkenen lähestyä Teitä kirjeitse, koska: Haluan pitää papi...
-
KIRKON PIRULLINEN KAHDEN REGIMENTIN OPPI Lainaus: ” Martti Lutherin aikanaan muotoilema luterilainen opetus Jumalan kahdesta hallinnasta. Lu...
-
OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti