SAARNA

SANAJP

LIT.

JOULUAAMU

NYT BETLEHEMIIN!

LK 2: 1-20

K.JÄRVEN KKO KLO 7 OKU KKO KLO 9

- 1 27: 1, 2

25: 1, 2 5 25: 1, 2

24: 2, 4, 6 10 24: 1-4

56: 1, 6 12 56: 1, 6

21: 1- 15 21: 1-

29: 3 18 29: 3

Tässä profetoidaan eli julistetaan Jumalan sanaa. Pyhä teksti antaa raamit: Miten syntinen ihminen pelastuu? Tässä ei ratkaista ongelmaa.

1 - 5

Luukas kertoo Jeesuksen syntyvän niinä päivinä, kun keisari Oktavianus käskee verolle panon. Tuo ylpeä keisari ottaa arvon Augustus eli kunnioitettu. Kansan pitää palvoa häntä nimellä dominus et deus: herra ja jumala. Siihen syntiin juutalaiset eivät ryhdy, eivät myöskään LK:aan perimätiedon uskovaiset. Vastavetona keisarin palvontaan MT kirjoittaa: "Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin." Alkusrk:n Herra ja Jumala on siis Jeesus!

Luukas kirjoittaa historiallisen ilosanoman maailmalle: Jeesus on pelastuksen suurmies Kyreniuksen ollessa maaherra. Silloin Joosef pakkaa laukkunsa ja lähtee Galilean Nasaretista Daavidin kaupunkiin, Betlehemiin. Mukaan tulee kihlattu Maria, joka on "raskaana Pyhästä Hengestä", kuten MT kirjoittaa.

MK:ssa ja JH:ssa Jeesuksen syntymää ei käsitellä. JH:n alussa saarnataan "Sanaa, joka oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt." JH:n perimätieto ei anna historiallista tietoa. Se tallentaa kuulijoille Jeesuksen merkitykset: Pelastuksen ainutlaatuinen Välittäjä, Sana eli Logos, Elämä ja Valkeus. Johannes Kastaja nähdään profeetallisena todistajana, jonka Jumala lähettää tien raivaajaksi. Johannes todistaa Valkeudesta, jotta ihmiset uskoisivat! Mutta Israel, omat, opetuslapset, teloittavat Pelastajan!

6 - 10

"Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti Pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa." Rikkaat, kylläiset ja iloiset ihmiset ostavat hotellipaikat! Niinpä Jeesus-lapselle jää sikojen ruokapöytä vuoteeksi. Ei ihme, että hän aikuisena sanoo: "Voi teitä rikkaat, kylläiset ja iloiset, te olette onnenne saaneet"; "te ette pääse valkeuden valtakuntaan!" "Ette usko Jumalaan yli kaiken ettekä rakasta lähimmäistä kuten itseänne!" Heille ilosanoma on yhtä kuin loukkaus!

Niin saapuu Kristus, Jumalan Poika, Sana, taivaan Pastori, Profeetta, Kuningas kuolevaisten syntisten alhaisuuteen. Hän tulee elämän perustasolle navettaan, jossa eläimet mölisevät sonnan ja virtsan hajussa! Ei nyrpistä hän nenää, ei häpeä Isää ja äitiä! Miksi? Jotta hänen kauttaan syylliset pelastuisivat; jotta ihmiset rikastuisivat hänen köyhyydestään; jotta hänen kauttaan ihminen, maan tomu, näkisi ylöspäin iankaikkisen Isän valtakuntaan! Jumalan Poika saapuu alas ihmisten köyhyyteen, murheeseen, nälkään, kuoleman varjon maahan Pelastajana, Anteeksiantajana. Uskova näkee sen Valon omalla hautakummullaan!

Siihen iloon rikas Kaifas, hänen pappispuolueensa, Herodeksen hoviväki, fariseusten runsas kansanpuolue eivät pääse. Rabbimaisterit, -professorit, -tuomarit synedriumin korkeimmassa oikeudessa eivät pääse köyhien valtakuntaan! He ovat onnensa saaneet mutta kadottavat Elämän, Jeesuksen! LK jatkaa: "Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti." Tässä näkyy köyhien, kuolevaisten ja syyllisten ihmisten valtakunta! Se on täällä maailmassa alhaiseksi lyöty kuin Mestari hirressä!

Valtakunta ilmoitetaan köyhille paimenille. Ei mene enkeli pastoreiden luo Jerusalemiin, ei etsi maistereita, ei kirjanoppineita! Pankkihenkilöt, teollisuuden ja kaupan sikariporras, puolueen perustajajäsenet, Herodeksen sotilaat, pyövelit ja kasarmi, synedriumin teologinen tiedekunta, maan hallitus ja suuri käräjäsali jäävät ilman enkelin tervehdystä. Mutta paimenet kedolla, joita he halveksivat, potkivat, joilta he varastavat ihmisarvon, saavat hyvän sanoman taivaasta! Enkeli menee sinne missä on vastaanottoa. Paimenet avaavat sydämensä Jumalan kirkkaalle kunnialle. Köyhyydessä he näkevät rakastavan enkelin! Jumalan yllättävä kohtaaminen pelottaa ja lohduttaa: Nyt heille saapuu Pelastaja Jumalan luota tänne kuoleman varjon maahan; nyt heidät korotetaan! Enkeli vakuuttaa: Älkää pelätkö, ilo tulee koko kansalle! Mutta enkeli tietää, että sen saavat vain ne, jotka ottavat vastaan. Siten Jumala siunaa alhaista ihmistä: Rakkaus nostaa hänet Jumalan ystäväksi! Sama rakkaus painaa mahtimiehen alas!

Luterilaiset Tunnustuskirjat sanovat: Ne opettavat, että Kristus on ilmestyvä maailman lopussa tuomiolle ja herättää kaikki kuolleet. Hurskaille ja valituille hän antaa iankaikkisen elämän ja pysyvän ilon, mutta jumalattomat ja perkeleen hän tuomitsee loppumattomaan rangaistukseen." Edelleen: Hyvät ihmiset ovat kirkossa todella ja nimellisesti. Pahat ihmiset ovat kirkossa vain nimellisesti eli nimikristittyinä. Tässä suhteessa kirkossa on sekoittuneina kahdenlaisia ihmisiä: hyviä ja pahoja. Pahat eli ei-uskovaiset ovat kuolleita jäseniä ja kuuluvat varsinaisesti perkeleen valtakuntaan. Kirkko on kuin riihi, jossa nisut ja ruumenet odottavat lopullista puintia.

Kirkon opin mukaan osa kastetuista jäsenistä jää kadotukseen. Martti Luther korostaa, että Jumala painaa rakkaudessaan ihmisen helvettiin! Sieltä hänen pitää katsoa Vapahtajaa ylöspäin - kuten palelevat paimenet Betlehemin yössä!

11-

Alussa oli "Jeesuksen Kristuksen syntyminen" ja "Sana tuli lihaksi". Alussa oli Jumala, joka loi elämän. Jo alussa oli ihminen, adam ja eva, joka lähti paholaisen matkaan. Alussa oli Nasaretin profeetan julistus köyhien valtakunnasta. Mutta jo alussa adam ja eva teloitti hänet!. Niin käy historialliselle Jeesukselle jo alussa, niin käy hänen kirkolleen, jos se todistaisi siitä Mestarista; niin käy uskovaisille köpelösti, jos he kertoisivat joulun realiteetin tässä maailmassa! Nyt tänään on oppia, hallintoa, uskontoa, kristilliseksi sanottua ateismia, humanismia ja agnostisismia. Tänään pakanallisen kulttuurin ja yhteiskunnan arvot ovat sekoittaneet puhtaan julistuksen niin, että tavallinen kirkkouskovainen ei eroa ateistista, humanistista eikä agnostikosta! Joulun Valkeuden valossa paljastuvat valheelliset saarnat pimeydeksi; sanankuulijat todetaan ateisteiksi ja Jeesusta tuntemattomiksi! Sellaista menoa ei Jumala siunaa! Hän lähettää teille rumasti puhuvia julistajia kuten Johannes Kastajan aikoinaan - jotta te pelastuisitte!

Kun verrataan nykyajan joulua ensimmäiseen jouluun, nähdään kauhistus Herralle! Miten? Koska sana joulu viittaa meillä kaikkeen muuhun kuin juutalaiseen Jeesukseen! Tavallinen suomalainen tarkoittaa joululla perinneaikaa. Silloin irrotellaan, pidetään hauskaa pimeässä, ryypiskellään kuusen alla ja nauretaan kaupan pukin pohjattomaan pussiin! Tavallisen kodin joulunvietto on irvikuva kansalle, joka vaeltaa pimeydessä ja näkee suuren valkeuden!

Jotta me pelastuisimme synnistä, häpeästä ja kuolemasta, meidän on kohdattava Jeesus, uskoen, pysähdyttävä, ja kuunneltava enkeliä: "Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra!" Sen sanoman sisällä kuolevainen syyllinen ihminen löytää levon ja rauhan. Se on Jumalan lahja ja elämän tarkoitus! Outokumpu tiistai, 10. joulukuuta / JL