SAARNA

SANA-JP

2 VSK

LIT.

KJ. KIRKKO 25.12. -04 klo 8 ja OKU KIRKKO 25.12. –04 klo 10

JOULUAAMU

Nyt Betlehemiin!

JES 9: 1-6

valkoinen

VIRRET

27: 1, 2 1

25: 1-3 5

21: 1-5 10

6: 5, 6 12

24: 1- 15

21: 8-10 18

Saarna vastaa siihen, miten ihminen pelastuu Jumalan yhteyteen pois syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta. Sinä ja minä mätänemme maaksi mutta löydämme tarkoituksen liittymällä ikuiseen Jumalaan. Hän on vapaa syyllisyydestä ja kuolemasta. Tie sinnepäin löytyy suullisesta ja kirjallisesta ilmoitusperinteestä, joka on Raamattua laajempi asia. Saarnassa vain ilmoitettu totuus painaa, muu on roskaa!

Täältä sinulle puhutaan muinaisia pyhiä kirjoituksia. Niitä selitetään menneisyydestä tännepäin! Kirkkolain mukaan pappi saa saarnata päivän VT:n tekstistä ( JS 9: 1-6 ). Sen syntyaikaan seemiläisten historiassa 3000 v: a sitten ei ollut kristinuskoa, ei kirkkoa eikä Galilean Jeshuaa, jota pakanakristityt alkoivat sanoa Jeesukseksi.

Kaikki VT: n asiat liittyvät juutalaisten historiaan. Jotta me pakanat, eri aikana eri kulttuurissa, ymmärtäisimme kirjoituksia, meidän pitää tuntea niiden paikka heprealaisessa perinteessä. Siinä puhuu Raamatun Jumala, Jahve/ Jehova.

Oman jouluperinteemme aikaan tutkimme juutalaista perinnettä, ja löydämme sieltä ja vain sieltä, pelastus-merkityksen. Tässä saarnassa kerrataan adventtiajan tekstejä ja lopuksi päästään jouluaamun ”kansaan joka näkee suuren valkeuden”. 4. as: n teksti ( 1 MS 21: 1-7 ) kertoo Iisakin syntymästä: Herra eli Adonai-Jahve pitää huolen Abrahamin vaimosta. Adonai oli luvannut 100-vuotiaalle kantaisälle, ettei hän jää lapsettomaksi vaan saa lapsia yhtä paljon kuin tähtiä on taivaalla. 90-vuotias Saara synnyttäisi aviolapsen, Isakin.

Meidän joulumme Vapahtajan merkitys löytyy kaukaa Israelin historiasta! 1 MS 15: 1-5. Jumala tekee liiton Abramin kanssa. 1 Näiden tapausten jälkeen tuli Abramille näyssä … Herran sana: "Älä pelkää…. Minä olen sinun kilpesi, ja sinun palkkasi on … suuri." 2 Abram sanoi: "Herra, minun Jumalani, mitä sinä minulle antaisit? Olenhan jäänyt lapsettomaksi, …." 3 …: "Ethän ole antanut minulle jälkeläistä, …" 4 Mutta hänelle tuli tämä Herran sana: "… sinut perii sinun oma poikasi." 5 …: "Katso taivaalle ja laske tähdet, … Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä."

4. as: n teksti jatkaa pelastus-tapahtumaa. 2 Saara …synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui … siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. 3 Pojalleen … Abraham antoi nimeksi Iisak. 4 Kahdeksantena päivänä … Abraham ympärileikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt. 5 Abraham oli satavuotias, kun … Iisak syntyi. 6 Saara sanoi: "Jumala on antanut minulle aiheen …nauruun, …."* 7 … : "Kuka olisi tiennyt sanoa …: 'Saara imettää poikia'?

Teksti kertoo Jahven ilosanoman omille lapsilleen. Siihen aikaan Isien Jumalaa sanottiin El-Elohimiksi. El kutsui Abramin lähtemään nyky-Irakin muinaisseuduilta luvattuun maahan, jossa jo varhain palestiinalaiset asuivat Gazan alueella. Kantaisän suku jatkuisi tulevina vuosisatoina, vuosituhansina, ikuisesti! Meidän ajastamme Abrahamiin on 4000 v: a. Heprean nimi Saara tarkoittaa suomeksi ”ruhtinatar” ja Abraham tarkoittaa ”kansojen paljouden isä”. Iisakin nimi tarkoittaa ”hän nauraa”, ja se tulee Saaran naurusta äidiksi tulemiselleen.

Abraham ympärileikkasi Iisakin Elin käskyn mukaan ja niin tehtiin myös Jeshua-vauvalle. Mitähän Suomen juutalaiset sanovat ensi vuonna, jos yhteiskunta ei maksa ympärileikkausta? Mitä sanovat Suomen 25000 muhamettilaista? Mitä me kristityt sanomme, kun uskomme Vapahtajaan mutta emme seuraa hänen Isänsä käskyä? Mitä juutalaista on meidän joulussamme!

Saaran hedelmättömyyden takia Abraham sai lapsen Hagar-orjattaren kanssa. Siitä suhteesta syntyi Ismael ja teksti puhuukin monikossa ”poikien imettämisestä”. Ismaelin synnyttyä Abraham oli onnellinen ”lupauksen pojan” isä. Kun aviolapsi Iisak syntyi, hän muutti mielensä ja ajoi Ismaelin äiteineen ulos erämaahan. Niinpä juutalainen historiankirjoitus keskittyykin Abrahamin-Iisakin-Jaakobin -sukulinjaan ja Ismael jää sivuun.

Elin ja myöhemmin Adonai-Jahven pelastussuunnitelmassa Ismaelilla ”lupauksen poikana” on tärkeä merkitys. Adonai ei koskaan peru sanojaan, ja hänen sanansa, davar, toteutuu varmasti! 1 MS 21: 12 … Jumala sanoi Abrahamille: "Älä … kovin sure tuon pojan ja orjattaresi puolesta, vaan noudata kaikessa Saaran mieltä, sillä vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi. 13 Mutta myös orjattaren pojasta minä annan kasvaa suuren kansan, sillä hänkin on sinun jälkeläisesi.”

Kuulimme rippisanoissa Suomen Ev.-lut. kirkon rajun synnintunnustuksen. Raamatun tutkimus, maailmanpolitiikka ja islamin nousu Euroopassa asettavat kirkot puntariin. Yhä enemmän käy selväksi, että kristinusko syntyi juutalaisuudesta. Jeshua oli juutalainen ja liittyi Abrahamin-Iisakin-Jaakobin uskoon. Mutta apostoli Paavalin jälkeen kreikkalaiset pakanat muuttivat Jeshuan merkityksen. Jeesus-nimestä syntyi Kristus-uskonto kreikkalais-roomalaiseen maailmaan. Tänään tuo kirkkohistorian kohtalonlyönti takoo laitosta vastaan. Perinteellisesti se on ylpeillyt Jumalansa historiallisuudella, nyt historia kääntyy sitä vastaan! Jo 60 v: a Jeshuan jälkeen juutalaiset kirosivat meidän joulu-Vapahtajamme! Kirkkokansa ei vielä huomaa miten se on jo 2000 v: a kironnut Jeshua-lapsen sukulaisia!

Suomen kirkon anteeksipyyntö on aiheellinen: Juutalaiset ovat maailman ainoan Jumalan ainoa kansa! Adonai-Jahve sanoo Israelia pojakseen/ tyttärekseen, ja kansa sanoo Adonaita Isäkseen. ( Internetistä löydät 10 tuhansia sivuja. ) Kristinuskoon pesiytyi varhain antisemitismi/ antijudaismi/ juutalaisviha. Jo UT on verhottu siihen. Kun kristityt ovat jauhaneet sitä 2000 v: a, on kansa oppinut väheksymään Herran omaa kansaa! Missä meillä näkyy joulun rauha/ shalom Jahve?

Sysäyksen juutalaisvihalle antoi sinopelainen herra Markion Mustallamerellä v.138. Kirkko hylkäsi Markionin opit osittain, mutta hänen Jumala- ja Raamattu-käsityksensä siirtyi kirkkoisien kirjoituksiin. Ajan yleishengen mukaan juutalaiset olivat valmiiksi vihattuja jo Jeshuan aikaan Rooman valtakunnassa. Siksi keisarin valtiokirkko ei tarvinnut mitään juutalaispohjaista uskontoa. Niin juutalaiset, juutalaiskristityt ja harhaoppiset heitettiin koreasti ulos! Kirkon Kristus-uskosta kehittyi erottava väliseinä juutalaisiin, vaikka Paavalin mukaan Kristus oli sen nimenomaan purkanut! ( Palaamme tuohon ns. korvausteologiaan.)

Kristinuskon ja politiikan ristiriita on muokannut kirkon historiaa 2000 v: a. Sitä Suomen kirkko pyytää anteeksi. Adventtiajan Kotimaa-lehtikin ( 26.11. –04 ) käsittelee ongelmaa: Kuopiolainen pastori Kari Kuula toteaa väitöskirjassaan, että apostoli Paavalin saarna Kristuksesta ja saarna Jahvesta ovat ristiriitaisia! Kun Paavali saarnaa Kristusta, hän kieltää Jahven. Kun hän saarnaa Jahvea, hän kieltää Kristuksen! ( Tuo ristiriita on todettu 10000 kertaa ennen Kari Kuulaa ) - ja se paadutti kristityt vuosituhansiksi vihaamaan juutalaisia/ seemiläisiä - hyvällä omallatunnolla!

Meidän joulumme sisältää siis perinnettä, joka ei nouse Jahven ilmoituksesta Abrahamille ja Iisakille! Koska joulumme ei nouse seemiläisten kansojen historiasta, se hajoaa riitelyksi siitä mitä joulu tarkoittaa! Siksi kristityillä on Jeshuan seimen äärellä 22 000 eri kirkkokuntaa ja niiden jäsenet uhittelevat yhä eroavansa ja liittyvänsä johonkin parempaan!

1500-luvulla Martti Luther vihasi Jeesus-lapsella ja antisemitismin Jumalalla juutalaisia, mutta vielä tänäkin jouluna näemme TV: sta Lutherin ansiot! 1930-luvulla Adolf Hitler terästi Lutheria ja kiltit natsi-kristityt tekivät ”lopullisen ratkaisun” polttamalla uunissa 6 milj. juutalaista. Heidän tuhkansa nousi savupiipusta Euroopan taivaalle – kolmi-Jumalan kunniaksi! Joulu-ilmoituksen valossa huomaamme, että kristittyjen Jumala ei ole juutalaisten El, joka kutsuu Abrahamin, Iisakin, Jaakobin. ( Kysy asiaa juutalaisilta! ) Pastori Heikki Räisänen saarnasi syksyn synodaalikokouksessa Kuopion piispalle Jumalan metaforasta, vertauskuvasta! Mutta piispa Riekkinenkin uskoo Jeshuan Jahveen: Kun piispa liturgeeraa Kuopion tuomiokirkossa, hänen päänsä päällä seinässä lukee suurilla kirjaimilla hepreaksi Jehova!

Jos me etsimme joulu-pelastusta ilmoitusperinteestä, silloin ehdoton a ja o on Adonai-Jahven suusta lähtevä sana, davar Jahve! Kirkon anteeksipyynnössä kysytään rivien välissä miten kuoleva syyllinen pakana voi Israelin ulkopuolella pelastua. Me olemme juutalaisittain katsottuina ikuisesti pakanoita pakanakirkossa, Israelin ulkopuolella, koska emme ole seemiläisiä eikä meistä sellaisia tule! Nyt vuosituhannen alussa kirkot suuntaavat politiikkaansa juutalais-ystävälliseen Henkeen.

Kirkot alkavat purkaa juutalaisvihaa, jota ns. korvausteologia keksi kirkkojen käyttöön. Englannin kielellä puhutaan replacement theology: sta eli siirtoteologiasta. Ks. netistä 1000 artikkelia!

1. Korvausteologian mukaan kirkko korvaa Israelin, koska juutalaiset tappoivat Jeesuksen.

2. Kirkko on Israelin jatko Jumalan suunnitelmassa.

3. Juutalaiset eivät ole enää ”valittu kansa” vaan kansa kansojen joukossa.

4. Korvausteologian mukaan Israelilla ei ole tulevaisuutta, toivoa eikä kutsumusta Jumalan suunnitelmassa.

5. APT: n helluntain jälkeen sana ”Israel” tarkoittaa ”kirkkoa”.

6. VT: n lupaukset ja siunaukset Israelille ovat siirtyneet kirkolle.

Korvausteologia on samaa kuin perinteellinen kristinuskon opetus. Siinä uskotaan nimettömään kolmi-Jumalaan ja hänen Kristukseensa! Koska se yleis-Jumaluus ei asioi VT: n Israelin kanssa ja koska Kristus ei ole samaa kuin Israelin Mashiah, kirkkoon oli pakko keksiä oma pelastusoppi! Herra Markion oli jatkanut Paavalin korvausteologiaa. Sitten pyhä Augustinus saarnasi ”kirkon” Jumalan valtakunnaksi, jonka ulkopuolella oli helvetti! Nyt internetin, Irakin sodan, Palestiinan kriisin, islamin nousun ja maailman kaaoksen keskellä kirkkojen tekopyhyys paljastuu. Esim. Britannian kirkot ovat luopumassa korvausteologiasta! Niinpä nyky-ihminen tulee Jeshuan seimelle aika epävarmana - yksin: Keksitkö sinä oman unelman oikeasta joulusta? Mutta sellainen ei perustu Jumalaan!

Adonai-Jahve lupasi pelastuksen ajan Iisakin myöhemmille jälkeläisille. Jouluna me pakana-kristityt luemme samaa kirjoitusta – aivan eri merkityksessä. JS 11: 1 Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. 2 Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki: 3 hänen ilonsa on totella Herraa. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta 4 vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.” Sana kertoo tulevasta Daavid-kuninkaan pojasta, joka nousee valtaistuimelle. Hänellä on uljaat valtaistuinnimet. Sitten alkaa uusi paratiisiaika, shalom Jahve ja se on rauhaa/ lepoa koko luomakunnassa.

Ilmoitusperinteen kantaisä on myös Ishmael, josta jo luimme ”lupauksen poikana”. Muhamettilaiset uskovat polveutuvansa hänestä. He saarnaavat korvausteologiaa kristityille: Jos kristinusko korvaa juutalaisuuden, silloin muhamettilaisuus korvaa kristinuskon! Millä perusteella sinun korvausteologiasi olisi parempi?

Jouluajan pyhät kirjoitukset palauttavat meidät takaisin ilmoitusperinteen valoon, löytämään pelastus syylliselle, kuolevalle maan tomulle, sinulle ja minulle. JS 9: 1: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. 6 Suuri on hänen valtansa, ja rauha… loputon Daavidin valtaistuimella … Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus … nyt ja aina.

Outokumpu 19.12.2004

Jorma Luostarinen

maahan menevä