SAARNA

SANA-JP

3. VSK

LIT

OKU KIRKKO 140406 klo 10

PITKÄPERJANTAI

”JUMALAN KARITSA”

JS 53: 1-

MUSTA

VIRRET

67: 1, 2 1

75: 1, 2 5

63: 1-3 10

68: 1, 2 12

78: 1- 15

- 18

Shaaloom! 

Tässä saarnassa puhutaan seemiläisen ilmoitusperinteen Hengessä. Meitä hellenistisen perinteen pakanoita kutsutaan pelastumaan Jisraaeel:n kansan kanssa Jahvee:n yhteyteen. Meidän kuolevaisten syyllisten kutsumus on kuulua Elohiim:lle, joka alussa loi taivaan ja maan. Vain hän pysyy, aadaam-ihminen menee maaksi jälleen! Kuulutko sinä Abraahaam:n, Jishaak:n ja Jaakoov:n Jumalalle? Lue heprealaisten Raamattua/ Tanakh!

Juutalaisen apostoli Shaauul/ kr. Paulos tyyliin voidaan sanoa, että saarnaamisessa vain ilmoitusperinteen Totuus painaa, muu on roskaa! Kertaamme pelastus-perinteen juonteita, jotta kuulija osaisi uskoa pääasiaan. Sanalla ”Jeesus” viitataan juutalaiseen rabbi Jeshuuaa:an. Rippisanoissa oli jo puhetta hänen ensimmäisten seuraajien srk:sta. Se oli Jeruushaalajiim:n arameankielinen srk/ qaahaal 1970 vuotta sitten.

Uskoaksemme Raamatun Jahvee:n tahdon mukaan, tutkimme Jisraaeeel:n perinteen pysyviä juuria ja senjälkeisen oman perinteemme muutosta historiallisella matkallaan. Kertaamme joitakin kirkkovuoden aiheita, koska niissä näkyy uskon perusta ja ongelmat, jotka elävät yhä uskossamme. Jotkut teistä ovat kuulleet saarnojeni päälinjat useaan kertaan. Tyyliini ovat vaikuttaneet srk:n kantelut. Valittajat ovat kutsuneet minut vastaamaan esitettyihin syytöksiin. Siksi tarkastelen esiintulleita aiheita tekstien, faktojen ja kirkon historian valossa. Srk valitsi tien, jolla ei saarnata ”iloisin ja vapain sydämin”! Kirkkolain mukaan pappi saarnaa jostakin päivän kolmesta tekstistä. Valitsen JS 53.

Tässä saarnassa kerrataan kristinuskon alkua ja myöhempää muutosta pääkohdittain, jotta pääsisimme päivän tekstiin, JS 53.

• Alku-srk:n 1. vaihe oli täysin juutalainen. Lähetystyön tuloksena Rooman kreikkalaiset pakanat muuttivat juutalaisen uskon itselleen sopivaksi ja ”Jeshuuaa”-nimi muuttui ”Ieesous”:ksi. Pakana-teologit keksivät hänen nimessään oppeja alkaneen laitoskirkon tarpeisiin.

• Muutosten sarjassa vahvistui apostolisten isien ja kirkkoisien luoma korvausteologia-aate. Lopullisesti sen politikoi Rooman keisari-ylipastori Theodosius v. 380. Silloin valtio-kirkko alkoi laillisesti harjoittaa korvausteologian antisemitismiä/ seemiläis-vihaa ja juutalaisvihaa. Se jäi pysyvästi kristinuskoon. Nyt 3. vuosituhannella kirkot pyrkivät siitä eroon!

• Jo 100-luvulla apostoliset isät ja kirkkoisät katsoivat, että Jahvee oli hylännyt juutalaiset ja siirtänyt pelastuksen täyttymyksen kirkkoon. Jumalaa puhuteltiin sanalla Theos ja hän muka rakasti armossaan koko maailmaa - ilman Israelia! Kirkon kreikankielisen perinteen sanalla ”Theos” ei ole heprean ”Jahvee”:n sisältöä. Jahvee on Jisraaeel:n Jumala, ja sen kanssa koko maailman Herra! Hän toimii ikuisesti Jeruushaalajiim-keskeisesti.

• Juutalaisen Jeshuuaa:n jälkeen kreikkalaisen sivistyksen henki jäi pysyvästi kristinuskoon ja se antoi potkua Rooman maailmanvallan keisarin kirkkopolitiikkaan. Jo UT:ssa elävät nuo molemmat kulttuuriperinteet, juutalaisten usko ja kreikkalaisten usko! Ne aiheuttivat myöhempään kristinuskoon ongelmia, koska perinteet sulkevat pois toisensa ja ovat keskenään ristiriitaisia. Siksi ”Jeshuuaa”:n juutalaiset ja ”Jeesuksen” kristityt ovat erillään vielä tänäkin päivänä!

• Jo historiallinen Jeshuuaa törmäsi oman uskontonsa sisäisiin perinne-ristiriitoihin. Palestiinan juutalaiset yllyttivät roomalaiset tappamaan Jeshuuaa:n, koska hän poikkesi perinteestä. Juutalaiset eivät tappaneet Jeshuuaa, vaikka kristityt ovat heitä syyttäneet 2000 vuotta!

• Sota pelastus-Totuudesta jatkui alku-srk:ssa v. 36 eli 5 vuotta Jeshuuaa:n teloituksen jälkeen. APT:n mukaan hänen 1. seuraajat siirsivät eteenpäin rabbin uskon ja juutalaisten uskon ristiriidan. Seuraajat pysyivät uskossa, koska he Mestarissa näkivät Jisraaeel:n lupauksen täyttymyksen. Uhkailut kuolemalla eivät horjuttaneet uskoa! Sama uskoninto näkyi myöhemmissä Rooman pakana-kristityissä 300-luvulle asti, mutta sitten se hävisi.

• Kun enemmistön valtiokirkko vakiintui 300-luvulla, vainot kristittyjä vastaan loppuivat. Marttyyreja ei tullut, koska keisari komensi ja suojeli kirkkoa! Laki suojasi kristittyjen uskonnonvapautta, mutta sama laki antoi oikeuden vainota ”Kolmi-yhteisellä Jumalalla ja Kristuksella” juutalaisia ja muita.

• Juutalaisen alku-srk:n aikaa sanotaan nykyisin ”Jeesus-liikkeeksi”. Se kokosi Jeshuuaa:n uskovat ryhmäksi ja siihen tuli myös hellenisti Stefanos. Kreikkaa puhuvana juutalaisena hän oli muukalainen arameankielisessä Jeruushaalajiim:n srk:ssa, koska siellä uskottiin ”Jeshuuaa”:n eikä ”Ieesous”:een! Nimillä tarkoitettiin siihen aikaan melko samaa, koska senniminen henkilö muistettiin livenä. Juutalaisen Shaauul:n korvissa Stefanoksen ”Kristus” oli kirosana verrattuna juutalaisten ”Ha-Maashiia”:an ja siksi Shaauul mosautti kiven Stefanoksen päähän.

• Myöhemmin nimet Jeshuuaa ja Ieesous eriytyivät kirkon perinteessä ja nimiin tuli eri kulttuuri-merkitykset ja sisältömerkitykset! Tulevina laitos-kirkon vuosisatoina ”Ieesous” edusti kreikkalaisuutta ja keisarin valtiokirkko pakotti kristityt siihen uskonto-politiikkaan. ”Oikea usko” tarkoitti 300-luvulla keisarin politiikan hyväksymistä! Juutalaiset kirjoitettiin korvausteologialla pois kirkon tunnustuksesta ja heitä tapettiin kristillisellä antisemitismillä.

• Joillakin Rooman alueilla eli vielä 300-luvulla valtio-kirkon ulkopuolella ”nasaretilaisten” ja ”ebioon”:ien juutalainen perinne. Siinä saarnattiin aivan oikein Jeshuuaa:a, mutta häntä eivät valtion oikeauskoiset tarvinneet - ei silloin eikä tänään!

• Tänään keisari Theodosiuksen perinteen piispat pyytävät juutalaisilta anteeksi 300-luvulla alkanutta uskonto-politiikkaa. Sen mukaan kaikkien hyvien kansalaisten piti uskoa ”extra ecclesiam nulla salus”/ ”kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”. Tämänpäivän maailmassa kirkoissa ymmärretään, että juutalaiset ja kristityt yhdessä olisivat Jumalan kansa. Mutta vihanpito ja loukkaukset ovat kestäneet niin kauan, että korulauseisiin ei kukaan uskoa!

• UT:ssa ja alku-kirkossa ei ollut myöhemmän kristinuskon asioita, vaan UT:ssa kerrotaan arkielämän tapahtumista silloisissa tilanteissa. Jeshuuaa:n ja hänen yhteisönsä ristiriita, ja alku-srk:n arameankielisten ja kreikankielisten ristiriita jäi hiertämään kristinuskoa. Siitä perussyystä johtuu, että maailmassa on 22000 kirkkokuntaa: Kristityt ovat antautuneet Riivaajalle ja antaneet sen repiä Kristuksen 22000 kappaleeksi! Jokaisessa yhteisössä uskotaan ylpeästi omaan perinteeseen ja yhteisöön - ilman Jahvee:n kansaa - , kun pitäisi uskoa näkymättömään Jumalaan!

• Valtiokirkkoperinteessä saarnataan yhä keisaria ja hänen laitostaan! Siksi kristityt eivät huomaa, että esim. nykyinen sota Irakia vastaan ja terrorismia vastaan on kristillistä antisemitismiä!

• Puhummeko me tänään ”Jeesuksesta” vai ”Jeshuuaa”:sta, se jatkaa Stefanos:n ja Shaauul:n kivisotaa! Nimen valinnassa kristityt heittävät kivillä toisiaan, juutalaisia ja muhamettilaisia! Tämän päivän maailmassa Suomen Ev.-lut. arkkipiispa hiljenee H:ngissä juutalaistuhojen muistomerkillä, mutta se ei johda mihinkään juutalaismyönteisyyteen valtiokirkossa!

Meidän perinteessämme pitkänperjantain tekstissä ei nähdä ongelmaa, koska ihmiset eivät vaivaa päätään seemiläisellä kirjoituksella vaan uskovat laitokseen kuulumiseen! ( Kotimaa-lehti tutki asian äskettäin.) Faktaa on kuitenkin se, että

• Jeshaajaahuu:n 53. luvussa kuvataan Jisraaeel:n historiaa ja uskoa.

• Jahvee puhuu profeetan kautta omalle kansalleen.

• Jeshaajaahu saarnaa 2500 vuotta sitten imperfektissä menneisyyden henkilöstä.

Papinkoulun valossa nähdään, että juutalaiset eivät painota Jeshaajaahuu 53:n henkilöhahmoa. Syy on se, että kristityt johtavat hänestä ei-juutalaisen Kristuksen!

Millaisia pelastajahahmoja tekstistä on löydetty?

HERRAN KÄRSIVÄ PALVELIJA

• Sitä nimeä käyttää meidän VT:mme.

• Tuo Ebed Jahvee/ Jahvee:n Palvelija on valittu; hän on saanut Hengen; hän levittää oikeutta maan päälle; hän ei menesty mutta Jahvee auttaa häntä; hän kärsii ja kuolee monien edestä; lopulta hän onnistuu ja lyö maailman. Hahmossa näkyy idea, että Jahvee korottaa alhaisen.

• Kuka tuo Ebed Jahvee oli/ on? Tarkoittaako Jeshajaahuu Israelin kansaa, itseään, Moshe:a/ Moosesta, Jeremijaahuu:a/ Jeremiaa, Hiskijjaahuu:a/ Hiskiaa, Aavraam:ia, Daaviid:ia vai onko palvelija jokainen, joka on oikeassa suhteessa Jahvee:n?

• Kristittyjen korvausteologiassa Ebed Jahvee ennakoi ”Jeesusta Kristusta”.

JUMALAN POIKA

• Jumalan Poika/ Jahvee:n Poika/ Ben Jahvee tarkoittaa Jishraaeel:n kansaa, sen poikia ja tyttäriä. Jahvee:n poikia ovat enkelit ja hurskaat juutalaiset, heidän kuninkaansa ja Moshe.

• Jahvee adoptoi poikia, asettaa sijaishallitsijoiksi ja hallitsee heidän kauttaan maailmaa.

• Voittaja-kristityt määrittelivät 300-luvulla Kolminaisuus-opissa ”Isän ja Pojan”. Se korvausteologinen kehitelmä ”Jumalan Pojasta” ei perustu Raamatun seemiläiseen ilmoitukseen.

IHMISEN POIKA

• Ihmisen Pojan hahmo tavataan juutalaisessa ilmestyskirjallisuudessa.

• Hahmo on jumalallinen olento kuten Dan:ssa. ”Ihmisen poika” on myös seemiläinen sanonta. Se tarkoittaa puhujaa itseään tai ihmistä yleensä, jotakin ihmistä, ketä tahansa.

• UT:n mukaan Jeesus puhui Ihmisen Pojasta. Tarkoittiko hän sillä itseään vai jotakuta toista?

• Kristillisessä korvausteologiassa Ihmisen Pojasta ei ole tehty tarkkaa oppia.

MESSIAS

• Juutalaisten perinteessä Messias-hahmo on uskon pääasiaa.

• Heprean sana Maashiiah tarkoittaa Voideltua/ Jahvee:n Voideltua/ Maashiiah Jahvee.

• Jo VT:ssa tavataan messiaita: Esra, Serubbaabel, Persian kuningas Kyyros. Nykyaikana PLO:n johtajaa Jasser Arafatia on sanottu messiaaksi.

• Raamatun Jisraaeel odottaa tulevaa Maashiiaa:a, jota sanotaan Ha-Maashiia:ksi.

• ”Maashiiah” käännettynä kreikaksi on ”Kristus”. Kreikkalaisessa kulttuurissa Jisraaeel:n ulkopuolella sana Kristus ei tarkoittanut samaa kuin Maashiiah, koska kreikkalaisilla ei ollut juutalaista Maashiia:a. Heille sana Kristus oli Jeesuksen toinen nimi.

• Jokainen juutalainen tietää, että heidän Maashiia:nsa ei ole samaa kuin kristittyjen ”Kristus”.

• Raamatun Maashiiah on Jahvee:n Jisraaeel:n daavidilainen kuninkas ja maailmanhallitsija.

• Jo UT:n Jeshuuaa:a lyötiin sanojen merkityksillä, koska toiset juutalaiset lukivat heprealaista VT:sta ja toiset kreikkalaista käännöstä, Septuaqintaa.

• Alku-srk:ssa sanasota kiihtyi, kun hellenisti Stefanos riiteli juutalaisen Shaauul:n kanssa: He kävivät kivisotaa ”Jeshuuaa”:sta ja ”Jeesuksesta” ja ”Maashiia”:sta ja ”Kristus”:sta.

• V. 380 Rooman keisari lopetti uskontoriitelyn valtiokirkossa turvatakseen valtion eheyden. Siihen politiikkaan sopi hyvin hellenistisen filosofian ”Kristus”. Se nimi kokosi pakanoiden jaloimmat aatteet ja uskomushahmot, esim. Logoksen. ”Kristus”-hahmo kokosi kristityt, mutta siinä putsattiin pois seemiläiset pelastaja-hahmot: Ebed Jahvee, Ben Adam ja Maashiiah!

• Siitä lähtien valtiokirkossa alettiin ”Kristuksella” saarnata keisarin etua. Hänen siunauksellaan kirkko kasvoi valtatekijäksi ja loi perustaa myöhemmän Euroopan kansallisvaltioille. Mutta samalla mentiin pois pelastus-perinteen juurista ja alkuperäisestä.

Näin teimme saarnassa 4000 vuoden matkan alkaen Abraahaam:n ajasta. Meidän ja pelastuksen kannalta juutalainen Jeshuuaa on tärkeä tuon 4000 vuoden matkan puolivälissä. Hänen jälkeen 2000 vuoden aikana kertomus Jeshuuaa:sta muuttui täysin muuksi. Jeshuuaa:sta syntyi suuri Jeeus-kertomus. Se elää yhä.

Kertomus Jeesuksesta on hyvä sanoma, mutta siitä ei kerro Jeshaajaahu päivän tekstissä.

Okussa lauantai, 18. maaliskuuta 2006

Jorma Luostarinen

maasta tullut/ maahan menevä