SAARNA
MESSU
LIT.
OKUN KIRKKO 15.12.02 klo 10
3. ADV.
TEHKÄÄ TIE KUNINKAALLE!
JH 1: 19 - 27
kaava
7 1
- 7
12: 1-4 12
15: 1, 2 14
6: 4- 19
226 HPE
Tässä profetoidaan eli julistetaan Jumalan sanaa: Miten syntinen ihminen pelastuu? Tässä ei ratkaista ongelmaa.
19
Alkusrk muistelee Johannes Kastajaa. Hän antaa todistuksen itsestään ja sukulaisestaan Jeesuksesta. Todistaminen tapahtuu, kun juutalaiset lähettävät hänen luokseen pappeja ja leeviläisiä apupappeja. He kysyvät: "Kuka sinä olet?" Alkusrk:lle Johanneksen ja Jeesuksen identiteetit ovat tärkeitä. Se näkyy teksteissä seuraavasti:
. Johannes lähettää oppilaat kysymään Jeesukselta kuka hän on
. Johannes todistaa fariseuksille, että heidän keskellään on toinen, vielä isompi
. Herodes Antipas todistaa Jeesuksesta, että hän on ylösnoussut Johannes
. Jeesus kysyy omiltaan kenenkä ihmiset sanovat hänen olevan
. Jeesus kysyy omiltaan kenen he sanovat hänen olevan. Pietari vastaa: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika!"
20
Johannes tunnustaa totuuden, hän ei sitä kiellä. Hän toimii jumalanmiehenä erämaassa: kastaa, julistaa ajan täyttymistä ja kehottaa parannukseen. Kansa rientää katsomaan mitä tapahtuu. Koska Johannes julistaa totuuden, kuningas tappaa hänet! Koska Johannes on Jumalalle otollinen, Herodes mestaa hänet pappien ja muiden arvovaltahenkilöiden iloksi!
21
Johannes vastaa papeille, ettei hän ole Messias. Hän ei ole VT:n Elian uudelleen ruumiillistuma eikä joku vanhoista profeetoista. Johannes sanoo olevansa lopunajan saarnaaja. Se on selkeä vastaus totuudenmieheltä, joka saa pelätä henkeään jumalattomien maailmassa! Hänen ympärilleen on syntynyt herätysliike. Toinen herätysliike on hänen entisen oppilaansa, Jeesuksen, ympärillä. Ilmassa on lopunajallista jännitystä, vihaa, pettymystä, kiivailua, lupaus uudesta ajasta. Samat identiteettikysymykset esitetään Jeesukselle.
22
Johanneksen armoton pommittaminen kysymyksillä jatkuu. Pastorit ja apupapit pillastuvat, kun kansa rientää erämaahan pois temppelistä. Siellä töllätään miestä, joka pukeutuu kuin metsän peto ja syö profeetallista metsähunajaa ja heinäsirkkoja. "Kuka sitten olet?" "Mitä me sanomme niille, jotka lähettivät meidät kysymään?"
23
Johannes vastaa: "Minä olen ääni, joka huutaa autiomaassa: `Tasoittakaa Herralle tie!` Niinhän profeetta Jesaja on ennustanut." Johannes on autiomaan saarnaaja. Hän toimii Jesajan tavoin Jumalan puhetorvena jumalattomien ihmisten maailmassa. Profeetallinen tahto näkyy missiona eli kutsumuksena julistaa taivaan sanomaa. Hän ei saarnaa omaa vaan Jumalan totuutta. Totuuden tunto ja rakkaus ihmisiin pakottaa saarnaamaan, huutamaan lopun ajassa! On huudettava, koska Jumala vaatii ja ihmiset tukkivat korvat!
Johanneksen ääni kantautuu kauas, ensin Israelille, sitten pakanoille! Mutta ihmiset eivät välitä. Siksi pastorit, apupapit, Herodeksen sotilaat, rabbit eli maisterit ja puolueiden oikeus saavat tappotilaisuuden. Piittaamaton kansa myötävaikuttaa, että pyöveli hakkaa Johanneksen kaulan ja hirttää Jeesuksen puuhun. Kansa, adam ja eva, tukkii totuuden äänen erämaassa. Kansa, syntiset ihmiset, teloittaa Jeesuksen, joka on Tie, Totuus ja Elämä. Alkusrk uskoo, että Jeesus-Totuutta ei voi kukaan tuhota. Ihminen itse hukkuu taistelleessaan Jumalan Totuutta vastaan. Siksi srk muistelee Johanneksen saarnaa Totuudesta ja Jeesusta Totuutena! Alkusrk jatkaa julistusta, jotta syntisillä olisi pelastava sana. Srk uskoo, että sen julistuksessa Johannes saarnaa ja Jeesus pelastaa edelleen. Isä taivaassa kohdataan Pojan kautta!
Jeesus julistaa Jumalan valtakuntaa. Hän on kuuliainen Isälle. Siitä syntyy perinne, jota me sanomme srk:ksi ja kirkoksi. Kirkon ainut tehtävä on jatkaa samaa julistusta maailman loppuun asti: Jeesus tuli taivaasta tänne kuoleman varjon maahan syntisiä pelastamaan. Jokainen joka uskoo häneen, löytää elämän, onnellisuuden, autuuden, koska Jeesus itse on tosi Elämä ja iankaikkinen Elämä. Johannes tasoittaa tietä häntä korkeammalle.
24
JH:n perimätieto muistaa, että Johanneksen luo lähetettyjen joukossa on fariseuksia. Johanneksella on yhteyksiä heihin; kenties fariseukset tulevat kyttäämään mitä tuolla Jordanin erämaassa tapahtuu. Fariseukset ovat tuossa tilanteessa kansan auktoriteetteja ja heidän mielipidettään kansa kuulee. Jeesuksen kannalta fariseukset on yhteiskunnallinen ja poliittinen puolue, joka on lähellä häntä. Myös fariseukset uskovat enkeleihin, armoon, ylösnousemukseen ja kuolemanjälkeiseen elämään. Jeesuksella on ystäviä heidän joukossaan.
25
Uteliaat tivaavat Johannekselta selitystä kastamistoimintaan. He eivät ymmärrä Jumalan tahtoa eivätkä usko. Juuri siksi Johannes kastaa ja julistaa, että syntyisi elävä usko!
26
Johannes sanoo kastavansa vedellä. Kuulijakunnan keskellä hän näkee toisen, jota kuulijat eivät tunne. Tuossa tilanteessa siis Jeesus on mukana. Johanneksen kaste on vesikaste, joka kehottaa kääntymiseen ja parannukseen, jotta synnit saataisiin anteeksi. Johannes kastaa myös Jeesuksen. Myöhemmin, kun Jeesuksen herätysliike erkanee Johanneksesta, Jeesuksen oppilaat kastavat ihmisiä. Kirkon kaste on muistuma historiallisesta Johanneksesta. Ehtoollinen taas tulee historialliselta Jeesukselta, joka järjesti köyhille taivaan juhla-aterioita.
27
Johannes kunnioittaa hänen jälkeensä tulevaa miestä. Häneen verrattuna Johannes katsoo olevansa köyhä: "Minä olen arvoton edes avaamaan hänen kenkiensä nauhoja." Tuossa muistumassa alkusrk arvostaa Johanneksen toimintaa. Jotta Jeesuksen merkitys tulisi oikeaan valoon, häntä verrataan mahdollisimman suureen henkilöön. Vertauksella tarkoitetaan, että Johanneksen esimerkki ulottuu taivaisiin mutta Jeesus ulottuu taivaitten taivaisiin!
Sana sanoo meille: Kaikki eivät pelastu! Kaikki eivät pääse taivaaseen! Se joka uskoo Jeesukseen, pelastuu! Hän saa synnit anteeksi, pääsee häpeästä, kuolemasta ja löytää Elämän. Uskovainen köyhä syntinen löytää elämän tarkoituksen, koska hänellä on Jeesus, tosi Elämä ja Iankaikkinen Elämä! Hänen avullaan kuolevainen ihminen näkee Jumalan! Rikkaat, kylläiset, iloiset rabbimaisterit, professorit, kaupan ja teollisuuden saddukeukset ovat jo onnensa saaneet. He jäävät kadotukseen ja helvettiin!
Outokummussa maanantai, 2. joulukuuta 2002
Jorma Luostarinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti