SAARNA/ JER. 31: 31-34

SANA-JP

LIT.

2. VSK

OKU KIRKKO 15.5. -05 klo 10

HELLUNTAIPÄIVÄ.

PUNAINEN/ 6 kyntt.

”PYHÄN HENGEN VUODATTAMINEN”

VIRRET

111: 1-2 1

125: 1-3 5

114 : 1-4 10

119: 1 12

567: 1- 15

344 18

Saarna näyttää tien Jumalan yhteyteen. Juutalaisten Raamatussa pelastuminen on sitä, että maan tomu tulee joksikin, saa elää juutalaisena. Kristityt etsivät Raamatustaan sovitusta, poispääsyä syyllisyydestä ja kuolemasta. Sinä ja minä tulemme maaksi jälleen, mutta uskovalle ihmiselle Jumala tulee kaikkivaltiaaksi. Hän on iankaikkisesti vapaa ihmisen ongelmista ja siksi hän voi antaa kuolevaiselle ihmiselle tarkoituksen. Jumalan olemus ja tahto näkyy Israelin kansan suullisessa ilmoitusperinteessä ja tarkentuu heidän kirjoituksissaan. Siten ilmoituksen perusta on kristinuskon ulkopuolella!

Saarnaamisessa vain pelastus-asia painaa, muu on roskaa! Sitä roskaa srk-hallinto vaatii tuotavaksi saarnoihin! Jotkut valtahenkilöt kiristävät työntekijää työpaikalla, että siinä muka saarnataan heidän komennon mukaan! Ylempi taho antaa olla ja käyttää työntekijää hyväksi srk:n ongelmien ratkaisussa! Siksi papit yleensä saarnaavat teille mitä te haluatte, palkka juoksee ja kuulijoilla menee hyvin! Nyt sinulle puhutaan muinaisia juutalaisen Raamatun kirjoituksia. Niitä selitetään yhteydessä Israelin kansan historiaan. Matkalla eteenpäin, esim. meille pakanoille, Jahven sana ei muutu, mutta me olemme sen jopa hylänneet!

Kirkkolain mukaan pappi saarnaa jostakin päivän tekstistä, esim. VT:n Jer. 31: 31-34. Ei siis srk:n toiveista! Jer:n seemiläiseen syntyaikaan 2600 v: a sitten ei ollut Galilean Jeshuaa, ei kristinuskoa, ei kirkkoa. Kun ”Jeesukseksi” sanottu Jeshua teloitettiin ajanlaskun alussa, perimätieto hänestä levisi ulkomaille Rooman valtakuntaan. Apostoli Paavalin saarnan jälkeen kreikkalaiset pakanat väänsivät juutalaisten asiat omalle ajattelulleen, kirkon käyttöön. Mutta historian juutalainen Jeshua ei ollut myöhemmän filosofian mukainen! Sitä hän oli vasta kirkon korvausteologiassa! Kuulimme rippisanoissa sen tylyt väitteet juutalaisia vastaan ja kristinuskon omaa syntyä vastaan!

Saarnaamisen taistelukysymys on se, selitetäänkö tekstiä juutalaisen perinteen vai kristillisen perinteen mukaan. Voittajien kristinusko määritteli, jo alussa, oman tulkintansa ainoaksi oikeaksi! Mutta se ei kestä totuutta! Esimerkkejä. VT puhuu ”Jahve-Jumalan pojasta”, mutta kristinuskon filosofinen ”Jumalan Poika” ei ole sellainen! VT:n ”Mashiah-Voideltu” ei ole samaa kuin UT:n Kristus-Voideltu”! Nasaretin Jeshuaan eivät sovi kirkon opit Jeesuksesta! VT:n Jahve ei ilmoita itseään kolmiyhteisenä Jumalana! Oppeja luodessaan kirkko korosti omaansa ja samalla se sivuutti kirjoituksia!

Saarnassa valaistaan itsestäänselvyyksiä, juutalaishistoriaa ja kristinuskon historiaa. Te pakanat uskotte olevanne turvassa uskonyhteisössä, koska kristittyjä on ollut miljardeja. Kirkkolaitoksen perinteiden ristiriita pakotti sen vihaamaan, jo alussa, juutalaisia ja harhaoppisia. Korvausteologialla tuettiin keisarin valtiokirkon eheyttä. Se perinne siirtyi myös suomalaiseen uskonnollisuuteen: Ristiriitaisilla ja vastakohtaisilla käsitteillä hiippakunta- ja srk-hallinto säilyttää yhä laitosta mutta samalla se jopa vihaa kirjoituksia! Se toimi ennen ja toimii nyt laitokseen uskoville kansalaisille! Sinä ehkä vaadit Kristusta saarnattavaksi! Mutta selitäpä, mitä Kristus, Jumalan Poika tarkoitti 2000 v:a sitten? - Sinun on vaikea uskoa, että sinä Kristuksella vihaat juutalaisia! Niin sanoo kirkolliskokous 6.11.2000!

Ev.-lut. kirkon/ kirkkojen nykyongelma on uskon juutalaiset juuret. Menee satoja vuosia, ennen kuin kirkkokansa käsittää korvausteologian tuhon. Pääseekö kirkko koskaan alkuajan yhteyteen juutalaisten kanssa? He eivät tarvitse neuvoja kristityiltä, heillä on Raamatun seemiläinen pelastustie. Kristinusko erkani siitä 2000 v:ksi ja tuomitsi itsensä pelastuksen ulkopuolelle!

Saarnan keskeinen ongelma on itse ”kirkko” laajassa merkityksessä ja kristinuskon historia! Ensimmäinen srk oli Jeshuan juutalainen joukko juutalaisuuden sisällä. Siitä Jeshua-liikkeestä syntyi Galilean ja Jerusalemin srk:t. Niihin liittyi kreikkaa puhuvia hellenistejä, sekä juutalaisia että pakanoita. Syntyi juutalais-kristillisiä srk:ia. Sitten perimätieto siirtyi ulkomaiden juutalaiskeskuksiin ja lopulta ei-juutalaisille. Vuosikymmenten kuluessa alkuperäinen muisto Nasaretilaisesta muuttui ja unohtui. Jeshua-henkilö kohdattiin UT:n kertomuksien kautta!

Rooman valtion politiikan ehdoilla alku-srk:ista syntyi alkukirkkoja ja niiden muunnoksista keisarin yleinen/ katolinen laitoskirkko. Se keksi uusia oppeja säilyäkseen uusissa olosuhteissa, mukautui ihmisten tarpeisiin, harhaoppiset savustettiin ulos. 300-luvun iskulauseen mukaan vain kristityt pelastuivat: ”Extra ecclesiam nulla salus” = kirkon ulkopuolella ei pelastusta! Tuo vale toimi silloin hyvin, koska valtion laki antoi luvan vihata toisuskoista kansanryhmää. Nyt EU-laissa sellainen on rikos! Nykyitkuvirsissään kirkko pyrkii yhä mukautumaan aikaan, jotta laitos säilyisi! 2000 v:n mukautuminen vei perinteemme pahasti harhaan! Elämme täysin eri maailmassa kuin Jeshua, josta perinteessä tehtiin ”Jeesus-Kristus”!

Koto-Suomen uskovilta löytyy uhoa oman herätysliikkeen puolesta: Heillä muka on oikea meininki ja muut joutuvat helvettiin! Sellainen hyökkäys syntyy kristillisen korvausteologian perinteestä! Jokainen suomalainen herätysliike, esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys, on syntynyt vastaiskuna maallistunutta laitoskirkkoa vastaan. Uuden liikkeen kannattajat haluavat korvata sen paremmalla! Nykyinen Ev.-lut. kirkko pyytää sellaista ajattelua anteeksi, koska sillä vihataan myös Vapahtajan kansaa!

Totuus on se, että Ev.-lut. kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin esim. lestadiolaisuus ja körttiläisyys! Ja paavin kirkko vanhempana perinteenä on parempi kuin Martti Lutherin uskonpuhdistus! Juutalaisuus on parempi pelastustie kuin kristinusko, koska juutalaisuus oli ensin! Se mikä kirkon alakirkoissa tuntuu mukavalta, on usein vale! Kristinuskossa juutalainen aines/ Jeshua on arvokasta ja muu lähenee valetta! Se kirkolle vastenmielinen fakta häämöttää sen nyky-tunnustuksissa. Niissä suuret opettajat, apostoliset isät ja kirkkoisät 100-luvun jälkeen, joutuvat helvetin puntariin: Juuri he muunsivat juutalaisen pelastustien pakanoille mieleiseksi! Samaa vaativat Okun pakanat tänään!

150-luvulla Jeshua-liike oli jo historiaa ja juutalaiset seuraajat poistettu kirkosta. Alettiin puhua yleisesti ”Jeesuksesta”, jonka tarkkaa merkitystä kukaan ei enää tiennyt. 300-luvulla keisari terästi politiikkaa valtiokirkon virkamiesten kautta. Monet hurskaat papit ja piispat yrittivät estää perinteen tuhon, mutta voittajien raha ja valta saneli autuudentien. Tänään nuo hyvät kaupat ovat velkoja kirkon tunnustuksissa! Se näkee itsensä tuhlaajalapsena: ”kutsumuksensa pettäneenä”, ”syyllisenä”, ”tuhoisassa vastakkainasettelussa” Jumalan kansaa vastaan. Silti miljardi katolilaista hurraa paavia, jota pidetään Kristuksen sijaisena maan päällä! Ei tajuta, että Jumala saarnaa juutalaisten historiassa!

Apostoli Paavali vaikutti pakana-kristillisen perinteen syntyyn - ilman juutalaisia. Keisari valitsi hänen oppinsa tukemaan valtion uskontolaitosta. Se loi kulttuuriaseman 2000 v:ksi eteenpäin, muuttui ajan virtausten mukaan, laajeni ympäri maailman. Sen perinteen jatkoa on Suomen kansankirkko, yksi 22000 kirkkokunnasta - ilman juutalaisia. - Mitä perinteestä tuli? - Tutkimusten mukaan ihmiset uskovat laitokseen, eikä siis Jumalaan, puhumattakaan Jahveen uskomisesta!

Meidän pakanoiden perinteeseen kuuluu päivän aihe ”Pyhän Hengen vuodattaminen”. Kun juutalainen Paavali vuodatti kreikkalaisille Hengen Jeesusta, hän tarkoitti Jeshuaa. Kun hän saarnasi Pyhää Henkeä, hän tarkoitti Jahven Henkeä/ ruah! Nyt Ev.-lut. kirkko tunnustaa asiakirjassa Kirkko ja Israel 2000, että ”kirkko on Jumalan kansa yhdessä juutalaisten kanssa”, eikä siis siitä erillään kuten nyt! Ts. kirkko oli viimeksi Jumalan kansa 2000 v:a sitten, silloin kun kirkkoa ei vielä ollut!

Tuo erillisyys näkyy kaikkialla, esim. paavin kirkossa, Okun srk:ssa, ortodokseilla, helluntailaisilla, lestadiolaisilla, körttiläisillä, Jehovan todistajilla. Niiden valtakunnissa kuolevaiset ihmiset pystyttävät pakanoiden Baalin ja Astarten, ja kiukuttelevat Ha-Shemiä ja hänen Voideltuaan vastaan. Sama synti kuin Jermejahun Juudassa 2600 v:a sitten!

Saarnassa ammennetaan heprealaisten Raamatusta/ Tanakh. Päivän Jermejahu 31: 31-34 kertoo Israelin/ Juudan historiallisen tilanteen ja Jumalan tahdon profeetan suulla. Jotta me pakanat eri aikana, eri kulttuurissa, eri kielialueella, ymmärtäisimme kirjoituksia, meidän pitää selittää ne menneisyydestä meillepäin, ei siis meistä menneisyyteen! Luemme ensin VT:a, sitten UT:a. Ei siis selitetä UT:lla VT:a! Saarna jymähtää VT:iin! Siinä puhuu maailmankaikkeuden ainut Jahve sanansa/ davar kautta!

Puolustaessaan kristinuskoa apostoliset isät ja kirkkoisät likasivat pelastuksen lähteen, Tanakh:n! Kristityt eivät kuunnelleet juutalaisia, koska he paljastivat korvausteologian valeet! Voittaja-kristityt halusivat luoda sivistyneen hyvän uskonnon! He sortivat juutalaisia ja sanoivat Jahvea demiurgiksi/ työmieheksi, mutta alaspainetut juutalaiset kulkevat tänäänkin elämän tietä!

Uutisissaan/ in news 14.2. 2001 Ev.-lut kirkko pyytää Suomen juutalaisilta anteeksi heidän luovutuksiaan Hitlerille; Luther saa muistutuksen ”antisemitistisestä asenteesta” ja Helsinki juutalaisvainojen muistomerkin. Asiakirja kehottaa menneisyyden vaitiolon opetettavaksi srk:issa ja Lutherin antisemitismin ”perusteellisesti tutkittavaksi”. Jospa Suomen uskovaiset eivät uudelleen tuhoaisi juutalaisia!

Jermejahun Tanakh:ssa puhuu Jahve/ Jehova. Se on Jumalan nimi ikuisesti eikä hän ole mikään korvausteologinen yleis-Jumaluus! ”Jahve” tulisi kiertää sanoilla Adonai/ Herra tai Ha-shem/ Nimi. Kun nykyajan okulainen puhuu ”Jumalasta”, hän ei tarkoita Jahvea! Hän ei siis tarkoita mitään, koska Jahve on ainoa Jumala! - Mitä seemiläistä meillä on tässä kirkkosalissa? - Missä ovat juutalaiset? Olipa kerran aika, jolloin juutalaiset ja kristityt lauloivat samoja virsiä!

Jermejahun historiallista aikaa:

• Hän sai kutsumusnäyn v. 627 eKr Jehudassa/ Juudassa. Kuninkaina olivat Joojakim ja Sidkia.

• Babylonian suurvalta hyökkäsi Syyrian kautta Jehudaan. Jerusalem tuhottiin, temppeli ryöstettiin, asukkaita kohdeltiin julmasti, yläluokka vietiin 40 v:ksi Babyloniaan .

• Kansan johtajana profeetta Jermejahu kannatti Babylonialle antautumista. Virkamiehet leimasivat hänet petturiksi. Hänen saarnassaan Adonai tuhoaa Jehudan, koska se palveli vieraita jumalia ja hylkäsi liiton/ berit. Profeettaan ”raivostuttiin” ja hänet heitettiin vankilaan.

Päivän tekstiin Jer. 31:

Jakeen 31 Herra sanoo/ koh amar Jahve: ”Tulee aika, jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa”. ”Tulee aika” viittaa Adonain nimeen Jahve, joka juontuu verbistä haja. Se tarkoittaa: Hän joka on, hän joka tulee joksikin. Adonai olevana ja tulevana Luojana/ Elohim ei ole samaa kuin kristittyjen Jumala. Hän puhuu minä-muodossa Jermejahun suulla. Profeetan sana = Adonain tahto! Kirkon Jumala ei puhu niin! Adonai tekee uuden liiton oman kansansa kanssa. Pakanoita ei mainita! Tanakh:ssa on 7 liittoa: liitto paratiisissa, liitto Adamin, Noan, Abramin, Moshen/ Mooseksen kanssa, Davidin kanssa ja Jermejahun lupaama liitto. Kristittyjen uusi liitto on itsekästä korvausteologiaa!

Jakeen 32 uusi liitto/ berit on erilainen kuin Moshen kanssa solmittu eli leikattu liitto. Adonai vei vanhan liiton lapset Moshen johdolla Kanaaniin. Uusi liitto on siitä seuraava eli Davidin kanssa leikattu liitto.

Jakeessa 33 Adonai leikkaa uuden liiton ”Israelin kanssa tulevina päivinä”. Hän ”panee lain/ Toran heidän sisimpäänsä … ja ”kirjoittaa sen heidän sydämeensä”. Silloin Jumalan ja Israelin kansan ykseys toteutuu! Pakanoita ei mainita!

Jakeessa 34 uuden liiton veli ei opeta veljeään Adonain tuntemisessa, ”sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat”, hänet. Hän antaa ”anteeksi heidän rikoksensa” eikä ”enää muista heidän syntejään”. Sellainen armo ja pelastus tulee suoraan Jumalalta - juutalaisille.

Outokumpu 24.4.2005

Jorma Luostarinen

maasta luotu/ maahan menevä