SAARNA

MESSU

3. VSK

LIT

OKU KIRKKO 050206 klo 10

KYNTTILÄNPÄIVÄ

”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”

Mal. 3: 1-2

vihreä/ II

VIRRET

48: 1, 2 1

126 7

49 12

540: 1, 2 14

447: 1- 19

229 HPE

Shaaloom! 

Tässä saarnassa puhutaan seemiläisen ilmoitusperinteen Hengessä. Meitä hellenistisen perinteen pakanoita kutsutaan pelastumaan Jisraaeel:n kansan kanssa Jahvee:n yhteyteen. Meidän kuolevaisten syyllisten kutsumus on kuulua Elohiim:lle, joka alussa loi taivaan ja maan. Vain hän pysyy, aadaam-ihminen menee maaksi jälleen! Kuulutko sinä Abrahaam:n, Jizhaak:n ja Jaakoov:n Jumalalle? Lue heprealaisten Raamattua/ Tanakh!

Juutalaisen apostoli Shaauul/ kr. Paulos:n tyyliin voidaan sanoa, että saarnaamisessa vain ilmoitusperinteen Totuus painaa, muu on roskaa! Tässä saarnassa puhutaan Jisraaeel:n Jahvee:sta Tanakh:n Hengen mukaan. Kertaamme perusasioita, jotta kuulija ymmärtäisi uskoa. ”Jeesuksella” tarkoitetaan juutalaista rabbi Jeshuuaa:a. Kristittyjen ensimmäinen srk oli arameankielinen Jeruushalajim:n srk/ hpr. qaahaal 1970 vuotta sitten. Siellä Mestarin ensimmäiset seuraajat kokoontuivat hänen teloituksensa jälkeen. Äskeiset rippisanat valottivat perinteemme alkutilannetta.

Jotta uskoisimme Raamatun Jahvee:n tahdon mukaan, meidän on tutkittava perinteemme juuria ja alku-uskon muutosta historiallisella matkallaan. Siksi kertaamme tapaninpäivän ja senjälkeisten pyhien aiheita kirkkovuoden rytmissä. Sieltä kaukaisesta historiasta ammennamme pelastus-sanomaa. Kirkkolain mukaan pappi saarnaa jostakin päivän kolmesta tekstistä. Valitsen Mal. 3: 1-2.

Kun kristinuskon ensimmäinen vaihe oli ohi, myöhemmät Rooman kreikkalaiset pakanat muuttivat juutalaisen Jeshuuaa:n pakanoiden kr. ”Ieesous”:ksi. He keksivät hänen nimessään oppeja kirkkolaitokselle. Siinä muunnosten sarjassa vahvistui apostolisten isien ja kirkkoisien luoma korvausteologia-aate. Lopullisesti sen politikoi Rooman keisari-ylipastori Theodosius v. 380. Silloin valtio-kirkko alkoi toteuttaa lakiin perustuvaa ja korvausteologian innoittamaa antisemitismiä/ juutalaisvihaa. Se jäi pysyvästi perinteeseen ja nyt 3. vuosituhannella kirkot yrittävät päästä siitä irti!

Korvausteologiassa ”Jahvee”-nimi muutettiin pakanoiden yleiseksi ”Jumalaksi”/ kr. Theos. Jo 100-luvun apostolisten isien ja kirkkoisien kirjoissa hän muka luopui juutalaisista ja rakasti armossaan koko maailmaa! Kirkon kreikankielisen perinteen sanalla ”Theos” ei ole heprean ”Jahvee”:n sisältöä. Jahvee on Raamatun Jisraaeel:n Jumala, ja sen kautta koko maailman Herra! Tekstimme 1:ssä jakeessa hän sanoo: ”-- Minä lähetän mal ak-sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli/ mal ak ha beriit, jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo Herra Sebaot/ Jehvaah sevaoot.” Teksti 500 vuotta e.a.a. puhuu aikansa juutalaisille ja heidän tulevaisuudestaan.

Siirrymme siitä 500 vuotta eteenpäin, Jeshuuaa:n aikaan. Hänenjälkeisten kreikkalaisten kristittyjen Theos-Jumala on nimetön yleis-Jumaluus. Sellainen sopi hyvin keisarin kirkkopolitiikkaan. Jo UT:ssa elävät nuo molemmat kulttuuriperinteet, juutalaisten usko ja kreikkalaisten usko! Mutta myöhempään kristinuskoon siitä tuli ongelma, koska perinteet sulkevat pois toisensa, ovat keskenään ristiriitaisia ja yhteen sovittamattomia! Juuri siitä syystä Jeshuuaa:n juutalaiset ja ”Jeesuksen” kristityt ovatkin erillään vielä tänäkin päivänä!

Jeshuuaa:n aikaan Palestiinan juutalaiset vaativat häntä ristille, koska hän opetti eri tavalla kuin perinteen juutalaiset. Esimerkki: Kun Jeshuuaa opetti synagoogassa, siitä syntyi sota perinteellisten juutalaisten kanssa. Jeshuuaa:n opetus tukki vastustajien suut eli kahta opetusta ei voitu sulattaa yhdeksi opiksi. Sama toisinpäin: Kun ylipastori Kaifas saarnasi koko juutalaisuuden arvovallalla, pakkasivat Jeshuuaa:n porukat reppunsa ja lähtivät mieluummin kalaan! Lue evankeliumeista!

Sota pelastus-Totuudesta jatkui v. 36 eli 5 vuotta Jeshuuaa:n teloituksen jälkeen Jeruushalajim:n alku-srk:ssa. Tapaninpäivän APT:ssa näkyy, että Jeshuuaa:n 1. seuraajat siirsivät eteenpäin Mestarinsa uskon ja juutalaisten uskon ristiriidan. Jeshuuaa:n seuraajat pysyivät uskollisina rabbilleen, koska he hänessä kokivat Jisraaeel:n lupauksen täyttymyksen. He elivät Mestarin Hengessä ja siksi saivat myös samanlaisen tuomion! Mutta usko pysyi pääkopassa silloinkin, kun heitä kivitettiin tai pää tipahti pyövelin roskakoriin! Petros, Joohannaan ja Jaakov:n eivät poistuneet tieltä, jota olivat Mestarin kanssa pari vuotta kulkeneet. Toisten pelottelut eivät sammuttaneet uskon intoa. Sama usko näkyi myöhemmin Rooman kristityissä keisari Neero:n vainoissa 60-luvulla, Deciuksen aikaan 250-luvulla ja Diocletianuksen aikaan v. 300: Vainotilanne ei tuhonnut uskoa vaan lisäsi sitä!

Alku-srk:n aikaa sanotaan nykyisin ”Jeesus-liikkeeksi”. Se kokosi Jeshuuaa:n uskovat ryhmäksi ja siihen liittyi myös hellenistinen diakoni Stefanos, meidän tapaninpäivän sankari. Kreikkaa puhuvana juutalaisena hän oli muukalainen arameankielisessä alku-srk:ssa: Hän uskoi ”Ieesous”:een! Arameankieliset Jaakov, Petros ja Joohannaan uskoivat ”Jeshuuaa”:n. Kreikkalaisella nimellä Ieesous ja heprean nimellä Jeshuuaa tarkoitettiin siihen aikaan melko samaa, koska senniminen henkilö muistettiin livenä 5 vuotta aikaisemmin.

Vähitellen nimet Jeshuuaa ja Ieesous eriytyivät ja niihin tuli erilaiset kulttuuri-merkitykset! Tulevina vuosisatoina ”Ieesous” edusti kreikkalaisuutta ja keisarin valtiokirkko pakotti kristityt siihen politiikkaan. Theodosius määräsi v. 380 kaikki kansalaiset uskomaan yhden jumal-keisarin yhden valtion yhteen kirkkoon. Se joka ei uskonut valtion lain mukaan, pantiin vankilaan, hän menetti virkansa ja omaisuutensa. Se komento ärhentelee vielä tänäänkin meissä - meille itsellemme, meistä toisiin kristittyihin päin, ja meistä juutalaisiin ja muhamettilaisiin päin! Kaikkialla kristityt uskovat kiltisti kuten keisari aikanaan määräsi! Siksi toinen kristillinen yhteisö ei ole toistaan kummempi!

Siinä kirkkohistorian vaiheessa oltiin tultu kauaksi profeetta Malakian saarnasta 800 vuotta aikaisemmin: Jae 2: ” Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun hän ilmestyy? Sillä hän on kuin ahjon hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä.” Malakia eli mal ak tarkoittaa suomeksi enkeli. Tekstin enkeli/ mal ak on pelottava omilleen ja pakanoille mutta hän lahjoittaa omilleen onnenajan tulevaisuudessa.

Alussa oli arameaa puhuva puuseppä-rabbi Jeshuuaa, mutta vaihe vaiheelta myöhempien seuraajien usko hellenistyi. Kukaan yksityinen syntisraukka ei muuttanut perinnettä mutta historiassa voittaja määrää marssitahdin. Pakana-keisari Theodosius määräsi pullikoivat piispat kiltisti valtion riviin. Se uskontopolitiikka vei kirkon lopullisesti eroon juutalaisista. V. 381 ekumeenisessa kirkolliskokouksessa imperiumin Jumalaksi määrättiin kristittyjen ”Kolmiyhteinen Jumala” ja hänen ”Kristuksensa”. Joillakin Rooman alueilla eli vielä siihen aikaan, valtio-kirkon ulkopuolella, nasaretilaisten ja ebioonien juutalainen perinne. Se saarnasi oikein, juutalaista Jeshuuaa:a, mutta sellaista eivät valtion ”ortodoksi”-kristityt tarvinneet - ei silloin eikä nyt!

Tänään Theodosiuksen perinteen piispat pyytävät anteeksi juutalaisilta, mutta paperipuhe tuottaa nolla-tuloksen: Kukaan ei voi muuttaa historiaa. Me pakanakirkon perilliset kannamme menneisyyden syyllisyyttä. Tänään ei Paavi, ei metropoliitta, ei Suomen Ev.-lut. kirkon pää tuo selvää evästä syntisten ruokapöytään! Nyky-kristittyjen mielestä Theodosiuksen lakiin perustuva korvausteologinen antisemitismi on toiminut hallinnollisesti ihan hyvin! Siksi tavallinen kristitty ei usko, että ”extra eccleesiam nulla salus”/ ”kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta” on ollut aina vale!

• Kristinuskon perinne-ristiriita näkyy jo Jeruushalajim:n srk:ssa 1970 vuotta sitten. Silloin hellenisti-juutalainen poliisi Shaauul kivitti hellenisti-juutalaisen Stefanoksen. Myöhempien kristittyjen sankari-Paavali luki samaa Raamattua kuin Stefanos mutta eri tavalla. Yleensä hellenisti-juutalaiset olivat vapaamielisiä kuten Stefanos. Mutta Shaauul oli ankarampi lain kiivailija kuin Palestiinan juutalaiset. Shaauul ei tarvinnut hellenististä ”Khristus”:sta, koska jo sana ”hellenismi” oli Shaauul:n kaltaiselle kiihkoilijalle kirosana!

• ”Ieesoukseen” uskovat pitivät Shaauul:a murhamiehenä, koska hän löi mäsäksi Stefanoksen pään. Mutta Shaauul piti itseään sankarina! Hän ei toiminut myöhemmän ”Kolmiyhteisen Jumalan” nimessä vaan tekstimme Jahvee:n pyhässä nimessä/ ha sheem haq-qaadoosh!

• Myöhemmin heprealaisesta Shaauul:sta tuli kristitty, UT:n Paavali. Stefanoksen kivittämisen jälkeen v. 36 hän väitti jo samana vuonna kohdanneensa Kristuksen.

• Kuulija huomaa, että UT:ssa on aineksia, joita ei voi sulattaa yhdeksi opiksi. Myöhemmät keisarit pakottivat uskonperinteet yhden valtion palvelukseen. Ulosheitettiin pääasia, juutalaiset ja heidän Jeshuuaa:nsa! Kirkon oppi putsattiin, perinnesärmät tasoitettiin keisarille mieleiseksi! Myöhempinä vuosisatoina teologinen ja hallinnollinen putki jatkui, koska uusissa tilanteissa tarvittiin taas uusia temppuja! Tänään Suomen Ev.-lut. kirkko ei sano ekumeenisessa keskustelussa aamen:ta entisille kujeille mutta hiippakunta-hallinnossa sanoo!

• UT:ssa ja alku-kirkossa ei ole myöhemmän kirkon tuotoksia, vaan UT:ssa kerrotaan arkielämän tapahtumista silloisissa tilanteissa. Jeshuuaa:n ja hänen yhteisönsä ristiriita, ja alku-srk:n arameankielisten ja kreikankielisten ristiriita jäi hiertämään pysyvästi kristinuskoon. Se kummitteli Theodosiuksen aikaan jo niin rajusti, että keisarin sotilaiden oli pakko tappaa ”vääräoppiset” - jotta valtio pysyi koossa! Se hajosi kuitenkin 5 vuotta myöhemmin v. 395! Vasta nyt 1600 vuotta myöhemmin ”Kristuksen sijainen maan päällä” eli Rooman paavi nöyrtyy menneisyyden edessä.

• Puhummeko me tänään ”Jeesuksesta” vai ”Jeshuuaa”:sta, se jatkaa Stefanos:n ja Shaauul:n sotaa! Nimen valinta vaikuttaa kristittyjen suhteissa toisiinsa, juutalaisiin ja muhamettilaisiin! Kirkon menneisyyden takia kuulija ei näe ongelmaa sanassa ”Jeesus”, koska kuulija ”uskoo kirkkoon” eikä pyhiin kirjoituksiin! ”Kotimaa”-lehti tutki asian pari vuotta sitten.

• V. 325 Rooman keisari Konstantinuksen oppi ”Kristuksesta” voitti Nikaian ekumeenisessa kirkolliskokouksessa. Se antoi ”Ieesous”:kseen uskoville uskonnonvapauden ja ”Kristusta Jumalana ja ihmisenä” hurrattiin. Tämän päivän maailmassa Suomen Ev.-Lut. arkkipiispa valittaa perinteensä juutalais-vihaa, kun hän saarnaa H:ngin juutalais-muistomerkillä!

• Maailmankuulu roomalaiskatolilainen opettaja Hans Kung arvioi Theodosiusta juutalaisten näkökulmasta. Kung ei hurraa keisaria uskonsankariksi vaan vertaa häntä Neero:on ja Deciukseen. He vainosivat kristittyjä. Theodosiuksen valtiokirkko alkoi lakiin perustuvasti vainota juutalaisia. Siten ”vainotusta kirkosta tuli vainoava kirkko”, sanoo Hans Kung.

• UT:n mukaan riitely Jeshuuaa:sta alkoi jo hänen aikansa juutalais-yhteisössä: Toiset näkivät hänessä Jumalan, toiset Saatanan. Seuraajat pitivät häntä Hammaashiia:na, joka vapahtaa Israelin roomalaisista. Vastustajat pitivät Jeshuuaa:a rikollisena, joka ansaitsi kuoleman.

• Kun tuo ihmisten nimittämä ”Jumala-Beelsebuul/ Saatana” ristiinnaulittiin, yhdet juutalaiset kokivat hänet ylösnousseeksi, toiset sanoivat että ruumis oli varastettu. Kolmannet eli muhamettilaiset sanoivat 650 vuotta myöhemmin , että Jeesus ei kuollut ristillä vaan siellä oli samannäköinen mies.

• UT:n mukaan Shaauul sekoili kuin riivattu ensin kristittyjä vastaan ja sen jälkeen Paavali taisteli Shaauul:a eli entistä minäänsä vastaan!

• Pelastus-Totuuden jumalallinen ykseys ruumiillistui uskovaisissa kahtena sovittamattomana voimana: Uskovaiset syttyivät omassa ryhmässään mielipuoliseen taivaaniloon mutta samasta ilosta he repivät ulkopuolisten silmät päästä! Paavali kirjoittaakin, että uskovaiset ovat kuin ihmiset konsanaan repiessään toistensa silmät. Myöhemmässä kristinuskossa tuo ihmisten ja ryhmien repiminen jatkuu vielä tänäkin päivänä.

• Uskovaisten väkivaltaa selittää Raamatun Jahvee:n kaksois-luonne: Sen mukaan Jahvee joskus armahtaa ihmisen, mutta joskus hän rankaisee ja joskus jopa tappaa ihmisen ilman armoa! Siten Jumala rakastaa ihmistä rakkauden äärilaidoilla, äärilaitojen välillä ja kaikilla mahdollisilla tavoilla. Täydellinen Jumala rakastaa täydellisesti!

• Jahvee:ssa pelastavan rakkauden ääri-ilmiöt sulavat yhdeksi. Sellaista rakkautta itsekäs ihminen ei kestä, koska hän odottaa vain hyvää itselleen ja läheisilleen: Vääräuskoiset ”saavat mennä vaikka helvettiin!” kuten sanotaan. Kun Jumala ei rakkaudessaan täytä ihmisen vaatimusta, ihminen suuttuu Jumalalle ja toisen ryhmän uskovaisille. Sitä sotaa kristityt ovat käyneet jo 2000 vuotta. Alunalkuaan Paavali yritti ”Jeesuksessa –Kristuksessa” purkaa ihmistenväliset seinät, mutta myöhempi kirkkolaitos epäonnistui.

• Tämän päivän maailmassa on 22000 erilaista kirkkokuntaa, joissa kaikissa uskotaan ”yhteen Jeesukseen”. Kirkkojen määrä ei todista yhdestä uskosta vaan monesta epäuskosta: Kristittyjen kautta Riivaaja on repinyt pois Jeshuuaa:n ja sitten repinyt ”yhden Jeesuksen” 22000 palaseksi.

Shaaloom!

Okussa tiistai, 24. tammikuuta 2006

Jorma Luostarinen

maasta tullut/ maahan menevä