SAARNA

MESSU

1 VSK

LIT.

OKU KIRKKO 17.10. -04 klo 10

20. su helluntaista

Usko ja epäusko

1 MS 15: 1-6

VIRRET

267: 1, 2 1

129: 1, 5 7

289 12

293: 1, 2 14

314: 1- 19

229 HPE

Tässä saarnassa tärkeää on miten ihminen pelastuu syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta. Sinä ja minä elämme täällä yhden kerran mutta Jumala ikuisesti! Tarkoituksemme on tulla hänen yhteyteensä, joka on vapaa meidän pulmastamme. Toisen kuolevaisen vastaus sinulle on usein +- 0 ja uskonnolliset laitoksetkin kiertävät ongelman.

Jokainen on yksin Jumalan edessä. Tule nyt sisälle ilmoitusperinteen pelastukseen, huomenna maa tulee maaksi jälleen. Totuuden edessä totuus painaa, muu on roskaa! Kirkkolain mukaan pappi saa saarnata päivän VT:n tekstistä.

Ilmoitusperinne kertoo Israelin kansan historiasta, jossa Abraham on yksi päähenkilö. Tekstiä seuraamalla kuulemme El hajn, elävän Jumalan, puhuvan. Me emme kuulu heprealaisiin emmekä omista heidän siunauksiaan! Olemme kristittyjä pakanoita, eri rotua, eri kansaa kuin Abraham! Kirkon jäsenenä sinä olet rutinoitunut uskossa ja ylpeilet sen ortodoksiasta eli oikeaoppisuudesta!

Saarnateksti kertoo muinaisista asioista 4000 v: a sitten eli 2000 v: a ennen juutalaista Jeshuaa! Silloin ei ollut mitään Jeesusta, ei kristinuskoa, ei kirkkoa, ei kristillistä perinnettä! Tietosanakirjoista voimme tutkia mitä Abraham tarkoittaa kolmessa eri uskonnossa: juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Kolme uskontoa mutta yksi pelastus, kuten rippisanoissa kuulitte! Lähteitä mm. Encyclopaedia of the Orient; Wikipedia, the free encyclopedia; Gary Petty, The Biblical Origins of the Arab People.

Juutalaisuudessa Abraham, aluksi Abram, on heprealaisten 1. patriarkka eli kantaisä. Hänen paimentolaisensa saivat Eliltä, Jumalalta, kutsun lähteä Mesopotamiasta Kanaaniin. Myöhemmin sitä sanottiin Jahven, Israelin Jumalan, antamaksi luvatuksi maaksi. Abramin isä, Terah, oli idolien eli jumalien kuvien tekijä. Heprealaisten El antoi Abramin kautta omalle kansalleeen eli pojalleen ja tyttärelleen, ikuisen siunauksen.

Kuulija, sinun on vaikea tajuta ilmoitusperinteen faktoja, koska sinun perinteessäsi juutalaisia yhä vihataan ja saarnataan, ettei heistä tarvitse välittää! Propakanda on kotiutunut selkäytimeen. Elät hienossa perinteessä, mutta mitä se hyödyttää vailla pelastusta? Se että teitä on paljon, on vain sääli, jos olette ilmoituksen ulkopuolella. Sen kirkko on pyytänyt juutalaisilta anteeksi oppitasolla.

Abramin perheongelma oli Sarain lapsettomuus. Esikoinen, Ismael, syntyi Hagarista, orjattaresta. Päivän tekstissä perhekriisi näkyy. El näyttäytyy unessa Abramille, tulee hänen kilvekseen vieraita jumalia ja kansoja vastaan, ja lupaa valitulleen suuren palkan. Abram suree, ettei hänellä ole lasta ja hänen omaisuutensa menee ulkopuoliselle Elieserille ja palvelijoille. Tekstin valossa esim. suomalaiset ovat vieras kansa, kun El johtaa kansojen historiaa.

Sinulla ystävä, on loukkaamaton kodin, uskonnon ja isänmaan unelma, mutta ilmoitus ei liity sinun yhteiskuntasi kansalaisihanteisiin! Tuollaista asioiden sotkua srk:a on täynnä juutalaisuuden ulkopuolella eri kulttuurissa! Ilman asiayhteyttä teidän Jumalanne ja Jeesuksenne tarkoittavat mitä tahansa eli ei mitään! Totuus ammennetaan menneisyyden ilmoituksesta!

El-Jumala muuttaa 100-vuotiaan Abramin nimen Abrahamiksi ja 90-vuotiaan Sarain nimen Saraksi, ja Isak syntyy. Tekstissä kerrotaan: ”… hänelle tuli tämä Adonain sana: ”Ei Elieser sinua peri, vaan sinut perii sinun oma poikasi. …Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä.”

Tärkeää kertomuksessa on, että Abraham ja Sara kokivat ongelman tietyllä tavalla, mutta he joutuivat muuttamaan mieltään eli tekivät parannuksen. Abraham oli ensin katkera mutta kun Sara hyväksyi Hagarin synnyttämän Ismaelin, rauha palautui. Abraham rakasti alussa Ismaelia ”lupauksen poikana”, mutta Isakin syntymän jälkeen hän vihasi ja ajoi esikoisen äiteineen ulos erämaahan. Elin johdatuksessa ihmisajatus nollautui. Kun ihminen särkyi, tuli El avuksi. Koska Abraham uskoi ja teki uskonsa mukaan, sai hän siunausta niin paljon kuin tähtiä oli taivaalla.

Me lupauksen kansan ulkopuoliset voimme eläytyä juutalaiseen kertomukseen - Abraham esikuvana. Pakanakirkon jäseninä olemme out tuosta pelastuksesta, koska meillä ei ole yhteyttä Jahven kansaan! Kirkkohistoria todistaa meidät vain syyllisiksi kuten asiakirjassa sanotaan!

Paljon meillä on riidelty mitä armo on, ja sillä ihmisten kiusaaminen jatkuu! Alkukirkko jätti meille huonon perinnön ujuttaessaan siihen antijudaismin! Ihmiset antoivat mennä, he eivät uskoneet. Ei tajuttu, että sen hetken ratkaisu jäi vaikuttamaan huomisen ratkaisuun, ja myöhemmin ei päästä enää koskaan alkuperäiseen! Kukaan nykyinen kirkon hallintomies ei ota vastuuta siitä mitä kansa teki aikaisemmin! Jos sinä haluat hoitaa oman vastuusi, sinun pitää nähdä usko ja uskonto eri asioina, ja kirkko ja pelastus eri asioina. Laitoksen oppi on laitosta varten ja sanoo vähän siitä miten Jumalan kanssa asioidaan. Juutalaiset eivät painota oppia, koska he kuuluvat ilman sitä Jumalalle! Heiltä me voisimme lainata sen mitä rabbit tekevät.

El siunasi poikaansa ja tytärtään Abrahamin-Isakin-sukulinjaa pitkin. Siunaus siirtyi Isakin pojalle, Jakobille. Hänen nimensä tarkoittaa samaa kuin Israel ja niinpä puhutaankin Jakob-Israelista. Israelilaiset ovat Jakobin perillisiä. Häistä syntyi 12 heimon liitto Kanaanissa. Käsite juutalainen tulee Jakobin pojasta Juda, jonka heimo asui Juudeassa sen jälkeen, kun sinne oli tultu Egyptistä Moshen eli Mooseksen johdolla. Siinä näkyy pelastus!

Pakanakirkot ovat Israelille annetun ilmoituksen ulkopuolella! Juutalaiset tietävät, että Jahve ei ole koskaan muuttanut iankaikkisen siunauksen päämäärää! Kysy juutalaisilta, miten sinä pelastut! Totuus on menneisyydessä eikä sitä voida myöhemmin korjailla! Jos niin tapahtuu, silloin syntyy uusi oppi, toinen pelastustie. Juutalaiseen ilmoitukseen verrattuna kirkot ovat huonompaa totuutta, eri uskonto, mutta se kiistetään! Kirkoissa on sen verran totuutta jäljellä, että yhteys juutalaisuuteen myönnetään, mutta oppi nimettömästä Jumalasta ja Kristuksesta johtaa antisemitismiin. Perinteellisesti siinä ei ole nähty ongelmaa mutta asiakirjassa Kirkko ja Israel sitä itketään ja etsitään armoa luterilaisille, ortodokseille ja vapaille suunnille.

Se että Abrahamin suku pääsi Kanaaniin, sieltä nälänhädän aikana Egyptiin ja Moshen johdolla takaisin Kanaaniin, on MS:n pelastusta. Jahve korotti poikansa ja tyttärensä kaikkien maailman kansojen yläpuolelle ja antoi sille tulevaisuuden toivon. Siitä kirkkoisät kirjoittivat kateellisen tarinan kirkon inkvisitiolle ja Augustinus, Luther ja Hitler kirjoittivat siihen jatko-osan.

Tekstissä sanotaan, että ”Abraham uskoi Adonain lupauksen, ja Adonai katsoi hänet vanhurskaaksi”. Adonai eli Herra puhuu sisäryhmälle ja me kristityt emme koskaan kuulu siihen: Meistä suomalais-ugrilaisista ei tule seemiläistä kansaa! Kristillinen vanhurskauttamisopin dogmatiikka toimii meidän keskuudessamme mutta ilmoitusperinteen valoa se ei kestä! Ilmoitusteksti on totuuden mittapuu! Kyllä me voisimme Jeesusta jauhaa tässä saarnassa, mutta tehän olette jo valmiiksi jauhetut. Jeesus on totuuden valossa lainatavaraa ja siksi Jeshuan Torah, berit, berakah, shabbat, shema Israel jää teille arvoitukseksi.

Kuulimme rippikehotuksessa Suomen Ev.–Lut. kirkon anteeksipyynnön oppitasolla. Historian faktat todistavat asiakirjan vakavuuden: Me kristityt olemme velkaa Abrahamin perillisille. Jo UT on puolueellisesti kirjoitettu! Miten sinä syntisraukka selviät Jahven edessä syyllisyydestä, joka on 2000 v: a pitkä? Sinun Jeesuksesi tekee sinut syylliseksi juutalaisiin nähden!

Ilmoitusperinteen valossa kristityillä ei ole pelastusta ilman juutalaisia! Kristinuskossa ja islamissa ollaan pelastuksen ulkopuolella! Vaikka me kuinka kiivailemme isän, äidin, papin kreikkalais-roomalaisesta perinteestä, häviämme totuudelle! Se on lyöty lukkoon 2000 v: a sitten ja meidän teologiamme voi vain huonontaa sitä. Kristitty ei voi koskaan saada Abrahamin lahjaa niin kuin hän! Hänen jälkeläisensä syntyvät saamaan sen!

Mitä Abraham tarkoittaa kristinuskossa? Meillä, eli vieraalla maalla, hänet nähdään ”lupauksen poikana”, ”uskonmiehenä”, mutta se ei tarkoita samaa kuin kristinuskonmiehenä. Me otamme VT: sta sen mikä tukee instituutiota ja revimme pois kohdat, jotka eivät tue. Vielä Paavalille Abraham oli heprealaisten ”uskonmies”. Roomalaiskatolisessa pakanakirkossa Abrahamia sanotaan ”isäksemme uskossa” ikään kuin hän olisi katolilainen 2000 v: a ennen katolisuutta!

Mitä Abraham tarkoittaa islamissa? Hän, Ibrahim, on Allahin profeetta kuten Muhammed, Adam ja Isa (Jeesus). Ibrahim oli sheikki, arabikansojen, palestiinalaisten, muslimien isä, khalil ullah/ Allahin ystävä, joka hylkäsi monien jumalien palvonnan ja pelastui tulesta kuten juutalaisetkin uskovat. Arabit uskovat polveutuvansa hänen pojastaan Ishmaelista, ”lupauksen pojasta” ja se usko tavataan myös juutalaisilla. Ibrahimia rukoillaan päivittäin. Kristittyjen anti-islamismi ristiretkien aikaan tappoi kymmeniä tuhansia uskovaisia!

Muinainen Galilean Jeshua saarnasi arameaksi Allahan tahtoa mutta kristityt eivät välittäneet siitä.

Outokumpu 4.10.2004

Jorma Luostarinen