SAARNA
MESSU
1 VSK
LIT.
OKU KIRKKO 5.9. -04 klo 10
14. su helluntaista
Lähimmäinen
Miika 6: 6-8
VIRRET
175: 1, 2 1
129: 1, 2 7
431: 1 - 3 12
432: 3 14
441: 1- 19
229 HPE
Tässä saarnassa tärkeä on miten ihminen pelastuu syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta. Tärkeys tulee siitä, kun puhuja ja kuulija elää täällä yhden kerran. Nyt on aika kohdata elämän/ kuoleman mysteeri, päästä pelastukseen kiinni. Huomenna maa tulee maaksi jälleen. Totuuden edessä vain Totuus painaa, muu on roskaa. Kirkkolain mukaan pappi saa saarnata päivän VT:n tekstistä.
Ilmoitusperinne kertoo Israelin kansan historiasta. Sitä seuraamalla uskomme elpyy ja kuulemme elävän Jumalan, El haj, puhuvan meille. Hän ilmoittaa tahtonsa päivän tekstissä ( Miika 6: 6-8 ).
Papinkoulun eksegetiikka/ raamatunselitysoppi antaa saarnalle kehykset. Lainaan erään henkilön valmista tekstiä. Hän luonnostelee Abrahamin, Mooseksen, profeettojen perintöä.
Saarnateksti kertoo asioista 2700 v. sitten, 700 v. ennen juutalaista Jeshuaa! Jeesus ei vielä ollut olemassa, ei kristinusko, ei kirkko, ei kristillinen perinne!
Rovasti Olavi Peltola/ JL lyhennys ja jokin muokkaus, 060704. 1.
MIIKA
Teema: Kuka on niin kuin Herra? Hän tuomitsee ja armahtaa?
JOHDANTO
Miikan kirja vie meidät 730-710-lukujen
Juudaan. Miikan kotikaupunki Moreset-Gat oli
n. 30 km luoteeseen Jerusalemista lähellä
Filistean rajaa. Miika oli maaseudulta kotoisin
oleva kansanmies, kuten vähän aikaisemmin
julistanut Aamoskin. Jesaja
Juudeassa ja Hoosea Israelissa julistivat
samaan aikaan Herran sanaa. Jesajalla ja
Miikalla onkin miltei samanlainen profetia
aikojen lopusta (Miik 4:1-3, Jes 2:2-4).
3:1; 6:1). Kirja on jaettavissa
kolmeen osaan. Kukin osista päättyy
lupaukseen: Lupaus tien aukaisijasta, joka
johtaa Jumalan kansaa (2:12-13), lupaus
Jumalan kostosta tottelemattomille kansoille
(5:14) ja lupaus anteeksiantamuksesta ja
Jumalan uskollisuudesta (7:18-20).
Kuulkaa, kaikki kansat (1-2)
Kuulkaa, te Jaakobin päämiehet (3-5)
Kuulkaa, mitä Herra sanoo (6-7)
1:1-5 Herra on teitä vastaan syntienne tähden
1:12 "Herra on lähettänyt onnettomuuden."
4:1-7 "Tulee vielä aika, jolloin Herran pyhäkön
2.
vuori seisoo lujana." Sillä Siionista tulee
Herran sana. Herra ratkaisee riidat. Niin
taotaan miekat auran teriksi. Yksikään kansa
ei enää harjoittele sotataitoa.
SANOMA
Miikalla on Herran sanana ytimekäs yhteenveto
siitä hyvästä, mitä Jumala vaatii ihmiseltä: "Sinulle, ihminen, on
ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra
sinulta odottaa: tee sitä, mikä on oikein,
osoita rakkautta ja hyvyyttä, ja vaella valvoen,
Jumalaasi kuunnellen" (Miika 6:9).
Masentuneena Miika joutui kuitenkin
toteamaan, että ihmisten esikuvina oli
jumalattoman Ahabin suvun teot (6:16).
Miika joutui tarttumaan niiden synteihin, joilla
on valta (Miika 2:1; 7:3). Hän osoitti kuinka
kansan johto vihasi hyvää ja rakasti pahaa
(3:1-2), väänsi suoran vääräksi ja piti oikeutta
pilkkanaan (3:9-10). Hän paljasti pappien ja
profeettojen rahanahneuden ja osoitti
teeskentelyksi heidän turvautumisensa Herraan
(3:11). Hän paljasti, kuinka liike-elämässä
petoksella, vääryydellä ja vajailla mitoilla
koottiin omaisuuksia. "Heidän sanansa ovat
pelkkää petosta" (6:10-12).
Lopputulos on kauhistuttava: "Yhtään
rehellistä ei ole ihmisten joukossa" (Miika 7:2).
"He tekevät taitavasti pahaa" (7:3). "Paras
heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin kuin
ohdakepensas" (7:4). "Älä luota
naapuriin, älä turvaa parhaaseen ystävään.
Varo puhumasta mitään vaimolle, joka lepää
sylissäsi" (7:5).
Sanomaa ei tahdota kuunnella
Näin asennoituessaan ja
toimiessaan ihmiset syöksyvät kauhistuttavaan
3.
tuhoon (2:10). Siksi Herra on päättänyt antaa
onnettomuuden kohdata. Kovia aikoja ei voi
väistää (2:3).
"Siion kynnetään pelloksi,
Jerusalemista tulee rauniokumpu, ja
temppelivuoren peittää metsä" (3:12).
Sanoma rohkaisee nousemaan
Miikan sanoma sisältää myös voimakkaan
lupauksen uudesta elämästä. "Minä kokoan
sinut, Jaakobin heimo, kaikkialta, yhdistän
Israelista jäljelle jääneet. Minä johdatan
heidät yhteen" (Miika 2:12).
Minä olen tehnyt syntiä Herraa vastaan, siksi
joudun kantamaan hänen vihaansa, kunnes
hän ratkaisee asiani ja armahtaa minut. Hän
johdattaa minut valoon, minä saan nähdä,
kuinka hän pelastaa minut" (Miika 7:9)..
Sovituksen tarve
Miikan sanomassa tulee esiin myös langenneen
ihmisen syntiuhrin ja sovituksen tarve. "Mitä
minun pitäisi tuoda, kun astun Herran eteen,
kumarrun korkeimman Jumalan edessä?" (Miika
6:6). Eihän syntinen voi lähestyä tyhjin käsin
Jumalaa (vrt. 2 Moos 23:15), joka on kuin tuli,
joka polttaa kaiken (2 Moos 24:17). Ihmisen
omat teot tai omat uhrit riitä ihmisen suojaksi,
eivät tuo sovitusta. Ei riitä edes se, että antaa
kalleimpansa, esikoisensa, rikkomuksistaan,
oman lapsensa synninteoistaan (Miika 6:7).
Messias on syntyvä Betlehemissä
Miikalla on kirkas sanoma Messiaasta. Hän
puhuu Tien Aukaisijasta, joka käy heidän
edellään (Miika 2:13
Messias-kuningas ja hänen rauhan valtakuntansa
4.
Miika näkee Messiaan nimenomaan
kuninkaana: "Heidän kuninkaansa kulkee
edellä, Herra johdattaa heitä" (Miika 2:13).
Kun tämä toteutuu, on myös
Herran temppelin vuori seisova lujana,
ylimpänä vuorista. Se on siis koko maailman
tärkein paikka. Sinne virtaavat kansat.
Varjomainen kopio tästä on
islamilaisten kansojen pyhiinvaellus Mekkaan.
Kuulimme rippikehotuksessa Suomen Ev.–Lut. kirkon anteeksipyynnön juutalaisilta. Historian faktat todistavat Kirkko ja Israel 2000 -asiakirjan aiheelliseksi. Pienikin silmäys Miikan tekstiin näyttää, että juutalaiset ja kristityt elävät eri perinteistä. Alkukirkon antijudaismi ja antisemitismi juurrutti kirkkohistoriaan ”Kristuksen” erillisen uskonnon! Ilmoitusperinteen valossa kristityillä ei kuitenkaan ole pelastusta ilman juutalaisia!
Kirkoissa jankataan kreikkalaista ”Kristusta” mutta syrjäytetään hänen juutalaiset kutsumukset: Ihmisen Poika, Daavidin Poika, Joosefin poika, Jahven Palvelija/ Ebed Jahve, Mashiah. Tavallinen Outokummun srk: n jäsen ei ymmärrä muinaisen Kreikan-Rooman ”Kristuksesta” mitään! Juutalaisesta ”Mashiasta” johdettu ”Kristus” toimi aikoinaan hyvin Rooman valtakunnassa, jossa juutalaisia ei tarvittu rakentamaan keisarin nimettömän Jumalan valtakuntaa!
Taustasta johtuen kirkon sisällä olevat pienoiskirkot yrittävät ”Kristuksessa” vapautua laitoskirkon latteudesta ja päästä alkuperäiseen. Syntyy outoja pelastusteitä. Ateistisilla psykiatreilla, maistereilla, hallintomiehillä riittää oiottavia asiakkaita!
Kirkon hallinto/ teologia on kuten pakanat Israelille annetun ilmoituksen ulkopuolella! Asiakirjassa sitä loukkausta pyydetään anteeksi. Juutalaiset ovat valittu kansa. Heidän perinteensä kantaa Jumalan nimeä JHVH liitossa/ berit ja laissa/ torah-halakha. He ovat esikoisina välittäjiä pakanoille. Heidän näkökulmastaan kirkko/ kirkot/ kristinusko on suuri synti-rikollinen varastaessaan Israelin siunaukset, kirotessaan Jahven kansan polttouuniin! Mutta Paavalin perinteen pakanakirkko ei koskaan nouse Israelin paikalle!
Kirkon synnintunnustuksessa etsitään Totuutta uskosta ja historian faktasta, ei uskontolaitoksesta. Ylpeys ja kovuus paljastuu!
Päivän tekstistä vielä:
Herran/ Ha-Shem viha kohdistuu omaan kansaan, kun se särkee liiton/ berit.
Herra/ Adonai lähettää Assyrian rankaisemaan.
Jahve ohjaa pakanakansoilla historiaa Israelin pelastukseen.
Miika saarnaa kansalle sen syyllisyyden.
Voisiko Jumalan lepyttää uhrivasikalla, -pässillä, uhriöljyllä, uhraamalla esikoislapsensa?
Israelin JHVH on ilmoittanut kansalle/ pojalleen mikä on hyvä.
Tee oikein!
Rakasta!
Vaella nöyrästi Jumalan edessä!
Miikan Jumala kurittaa ja armahtaa! Kristityillä ei ole parempaa ilmoitusta, ei edes Kristuksessa! Ilmoitusperinteeseen liittyi Galilean profeetta Jeshua/ Jehoshua, jota pakana-kristityt sanovat Jeesukseksi! Jeshua rakasti patriarkkojen Eliä, Mooseksen Jahvea, lakia, liittoa. Hän kohtasi lähimmäisessä/ rea, toisen israelilaisen.
Suomen Ev.-Lut. kirkko on päässyt askeleen Totuuteen päin, kun se on tunnustanut syntinsä Jumalan kansalle. Mutta oppitason asiakirja on kuin yksi pisara meressä tai yksi itikan ininä miljardin ihmisen korvassa. Oppikeskusteluista on ikuinen matka käytäntöön!
Juutalaisuus, kristinusko ja islam jakavat nykymaailmaa kolmeen keskenään taistelevaan sotajoukkoon, vaikka ne juontuvat yhteisestä ilmoitusperinteestä!
Nyt on kuljettu erillään 2000 v.. Ehkä 2000 v:n kuluttua kirkoissa nähdään ilmoitusperinteen kavod/ kirkkaus? Jos nähdään!
Outokumpu tiistai, 6. heinäkuuta 2004
Jorma Luostarinen
maasta luotu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti