SAARNA

MESSU

2. VSK

LIT

OKU KIRKKO 5.11. –05 klo 10

Pyhäinpäivä

Pyhien yhteys

MT 5: 1-12

VIRRET

146: 1, 2 1

130 7

142: 1–4 12

617: 1, 2 14

143: 1- 19

225 HPE

Tässä saarnassa tärkeää on miten ihminen pelastuu syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta. Tärkeäksi asian tekee Jumalan ilmoittama tahto ja ihmisen kuoleminen. Sinä ja minä, maan tomu, tulemme maaksi jälleen, mutta Jumala pysyy. Ihmisen tarkoitus on tulla hänen yhteyteensä. Pelastustie näkyy juutalaisen Raamatun/ Tanakh ilmoitusperinteessä. Apostoli Paavalin tyyliin voidaan sanoa, että saarnaamisessa vain ilmoitusperinteen Totuus painaa, kaikki muu on roskaa!

Tässä saarnassa puhutaan Israelin Jumalasta/ Jahvesta Tanakhin Hengessä ja Jerusalemin alku-srk:n Jeshuasta. Häntä myöhemmät kreikkalaiset pakanakristityt alkoivat sanoa ”Jeesukseksi”. Kirkkolain mukaan pappi saarnaa jostakin päivän kolmesta tekstistä, siis esim. MT:n Vuorisaarnasta. Se kirjoitettiin 50 v Jeshuan jälkeen. Alku-srk käytti pyhiä kirjoituksia jumalanpalveluksessa ja opetuksessa.

Jakeessa 1 rabbi Jeshua nousee vuorelle ja puhuu ensimmäisille seuraajilleen. He ovat Galilean arameankielisiä juutalaisia/ heprealaisia. Jeshua on ikuisesti Moshen/ Mooseksen perinteen mies. Hän ei ole kristitty. Häneen uskovia juutalaisia ja pakanoita kutsuttiin myöhemmin kristityiksi pakana-kirkon perinteessä. Se loi korvausteologian ja antisemitismin. Me Okun luterilaiset, ortodoksit ja vapaat suunnat liitymme Israelin ulkopuolella pakanoiden perinteeseen. Meillä ei ole heimoyhteyttä seemiläisiin kansoihin.

Alku-srk muistelee Mestaria. Hänet nähdään uutena Moshena, jumalanmiehenä, joka johti heprealaiset Egyptin orjuudesta Luvattuun maahan. Vuorisaarnan kuulijat kokevat Jeshuassa ylösnousseen Moshen ruumiillistuman: Hän oli palannut 1300 v:n takaa julistamaan Jahven sanaa/ davar Jahve.

Perimätiedossa Jeshuaa pidetään rabbi-opettajana, joka istuu ja kuulijat ovat kyykyssä hänen ympärillään. Jeshua puhuu Israelin perinteen mukaan. Jotta me myöhemmät pakanakirkkolaiset ymmärtäisimme ilosanomaa, meidän pitää tuntea Israelin historia. Vain sieltä ikivanhasta seemiläisestä perinteestä löydetään Jahven ilmoitus.

Jakeessa 2 Jeshua opettaa rabbin eli maisterin arvovallalla. Hän puhuu Isänsä tahdon mukaan. Hän kutsuu Israelin Jumalaa Eliksi/ Elohimiksi/ El Shaddaiksi/ El Eljoniksi, Jahveksi, Allahaksi. Raamatun Jumalan nimet ovat kristityille vieraita, koska he ovat aina halveksineet juutalaisia! Mutta Jeshua ja hänen ilosanomansa on ikuisesti juutalainen! Suomen Ev.-lut. Kirkko on tunnustanut kirkon rikoksen ihmiskuntaa/ juutalaisia kohtaan! Kuulitte faktat synnintunnustuksen rippisanoissa.

Jakeessa 3 sanotaan hengessä köyhät autuaiksi, he saavat taivasten valtakunnan. Sana autuas/ ashre liittyy sanaan berakah, siunaus. Autuas ihminen on siunattu juutalainen. Jahve/ Israelin Jumala siunaa kansaansa/ poikaansa/ tytärtään antamalla sille paljon jälkeläisiä, sen kukat kasvavat, se menestyy elämässä. Autuus eli onnellisuus tulee ylhäältä valkeuden/ rakkauden Isältä. Hän ohjaa oman lapsensa/ Israelinsa historiaa siten, että pakanakansat ja pakanakirkot sitä vainoavat! Ja lopulta se asuu voittajana Daavidin kuningaskunnassa.

Jeshuan köyhiä ovat Betanian spitaalinen Lasarus, sureva leski hautajaisissa, orvot Nasaretin lapset. Köyhää on Galilean am ha ares/ maan kansa. Siltä puuttuu työtä, denareja, ja elämä ahdistaa rikkaiden temppeliherrojen ja pastoreiden maailmassa. Köyhiä ovat Kuolleenmeren Qumranin luostarimunkit, jotka tutkivat pyhiä kirjoituksia. Nuo Hengessä köyhät valonlapset rakastavat Vanhurskauden opettajaa. Arameankielisessä alkukirkossa köyhiä ovat juutalaiset ebioniitit ja nasaretilaiset, jotka seuraavat köyhää Jeshuaa. Paavalin sivistyneet kreikkalaiset tunkivat heidät ”Jeesuksella Kristuksella” pois kirkon perinteestä! Nyt Euroopan kirkot katuvat sitä, mikä 300-luvun valtiokirkossa sanottiin Jumalan tahdoksi! Extra ecclesiam nulla salus/ kirkon ulkopuolella ei pelastusta - nähdään nyt Ev.-lut kirkon tunnustuksessa valheeksi.

Köyhille luvattu autuus eli tosionnellisuus tulee uskosta Jahveen/ Jehovaan, joka on ikuinen Herra tähtitaivaan yllä. Hän hallitsee Kuninkaana/ Luojana maan päällä, johtaa kansaansa Israelia. Jahve-kuningas/ Jahve malak, voittaa viholliset ja tuomitsee pakanakansat, myös suomalaiset. Hän tekee mitä tahtoo; taivas on hänen valtaistuimensa, maa hänen jakkaransa; hän puhuu puhetorviensa/ profeettojen kautta ja taistelee pyhässä sodassa lastensa/ juutalaisten puolesta.

Jakeessa 4-5 siunatuiksi sanotaan murheelliset/ kärsivälliset, he saavat lohdutuksen ja perivät maan. Se lupaus annettiin 1. kerran Abrahamille 4000 v sitten, kun El/ Elohim kutsui Israelin kantaisän lähtemään Mesopotamiasta Kanaaniin. 1 MS 12: 1 Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi… siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. 2 Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. 3 Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille." Tänäkin päivänä tuo maa/ erets Israel/ Israelin maa-alue on paikka, jossa Jahven valitut odottavat Mashiah`n/ Messiaan saapumista. Hän hallitsee Jahven Voideltuna Jerusalemissa ”kaikkia maailman kansoja”.

Me suomalaiset emme kuulu seemiläisiin kansoihin. Aluksi Rooman valtakunnan kristityt vihasivat Jumalan kansaa, sitten kirkon virkamiehet läpi Euroopan historian! Nyt, 15.9.2000, 9.11.2000, 14.2.2001 Suomen Ev.-lut. Kirkko pyytää Suomen juutalaisilta ja maailman juutalaisilta anteeksi - myös ortodoksien ja vapaitten suuntien puolesta! Asiakirjoissa yritetään oppitasolla purkaa nyt 3. vuosituhannella perinteen vääryyttä ja suunnata kirkkoja Israelin yhteyteen.

Jakeessa 6 Jeshua siunaa vanhurskaita. Heprean saedeq-sedaqah tarkoittaa vanhurskautta. Jahve antoi Moshen kautta kansalle Toran/ lain: ”Pidä sabatti!”; ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi!”, ”Älä todista väärin!” Vanhurskas juutalainen on sellainen, joka tekee Jahven koko lain mukaan. Kirkkolaitosta tukeva kirkon vanhurskaus-oppi on juutalaisia halveksivaa korvausteologiaa!

Ilmoitusperinteen valossa kristittyjen nimetön ”Jumala” ei ole sama kuin Raamatun/ Tanakh`n Jahve. Esimerkki: Teidän piispanne ei käytä käsitettä Jahve/ Jehova saarnassaan. Mutta harhautuneen perinteen oikea juonne pakottaa hänet muistamaan Jehovan. Kun piispa liturgeeraa Kuopion tuomiokirkossa, hänen päänsä yläpuolella alttariseinässä lukee kultakirjaimin hepreaksi: ”Jehova”.

Jahven vanhurskaus näkyy esim. 5 MS 28: 15 "Jos ette tottele Herraa, Jumalaanne, ettekä tarkoin noudata kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan, niin teitä kohtaavat nämä kiroukset: 16 "Te olette kirottuja kaikkialla, missä olettekin. 17 "Kirottuja ovat teidän viljakorinne ja taikinakaukalonne. 18 "Kirottuja ovat teidän lapsenne, teidän maanne sato ja teidän karjanne vasikat ja karitsat. 19 "Olette kirottuja, kun palaatte kotiin. Olette kirottuja, kun lähdette matkaan”. - Pakanakirkon perinne sivuuttaa ”Jeesuksella” ja ”Jumalalla” Jahven sanan/ davar Jahven!

Jakeessa 7 maisteri Jeshua ylistää ihmistä, joka armahtaa. Kirkon synnintunnustuksessa myönnetään, että kristityt eivät ole armahtaneet Jeshuan veljiä. Siksi luterilaiset, ortodoksit ja vapaat suunnat tarvitsevat ”katumusta ja parannusta” saadakseen ”kohtalokkaan virheen” anteeksi. Vuorisaarnan valossa me kristityt olemme rikollisia juutalaisten edessä: 1940-luvulla kristityt polttivat heitä uunissa 6 milj.. Paavi Pius XII, natsi-kristityt ja Suomen kirkko eivät armahtaneet! Kirkkoisät ja uskonpuolustajat loivat 100-luvulla juutalaisten tappo-ohjelman perustan 1000-luvun ristiretkisotia varten, Martti Luther paranteli oppia 1500-luvun Saksassa ja Hitler teki Lutherin antisemitismiin loppusilauksen! Moni suomalainen sotaveteraani käy yhä sotaa juutalaisia vastaan, vaikka sota päättyi jo 60 v:a sitten!

Jakeen 8 puhdassydämiset saavat nähdä Jahven. 2 MS 3: 13 Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?" 14 Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen."* … 15 …: "Sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Jahve, Herra, teidän isienne Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.' Se on oleva minun nimeni ikuisesti, ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.”

Moshe armoon valittuna Jumalan poikana/ Jumalan palvelijana/ israelilaisena sai nähdä Herran. Moshen kautta kansa näki Herran kirkkauden/ kavod.

Jakeen 9 siunattuja/ ashre ovat shalomin eli rauhan tekijät, he saavat Jumalan lapsen nimen. Rauhantekijä on israelilainen, joka elää vahvaa, sopusointuista elämää, tottelee lakia ja menestyy. Juutalaisena hän on Jumalan poika ja tytär. Jahven poikia ovat Israelin kuninkaat, enkelit, hurskaat ihmiset, koko kansa. Sääli, että alkukristityt hylkäsivät Jeshuan ja hänen perinteensä! Sääli, että apostoli Paavalin ”Kristuksesta” tehtiin keisarin valtiokirkossa vihaamisen väline!

Jakeen 10-11 siunaus annetaan Jeshuan vanhurskaille seuraajille, kun heitä herjataan ja vainotaan. Heiltä köyhinä ja murheellisina puuttuu paljon - joidenkin mielestä - mutta he saavat valtakunnan. Hyväosaisilla pakanoilla menee hyvin - joidenkin mielestä - mutta he menettävät/ me menetämme autuuden!

Jakeessa 12 Jeshua lupaa ”ilon ja riemun taivaissa” juutalaisille seuraajilleen, kun heitä vainotaan kuten profeettoja.

Outokumpu 28.10.2005

Jorma Luostarinen

maasta luotu/ maahan menevä