KAKSI KIRKKOREISSUA

Nyt kesällä srk:issa eletään konfirmaatioiden aikaa. Niinpä minäkin sain kutsun naapurisrk:n pyhäkköön

lapsenlapseni juhlaan. Olin aluksi epäröivä, koska mieleeni tuli edellinen kirkkoreissu Okussa 17 v

sitten. Valtiokirkko oli juuri potkaissut minut tarpeettomana pois papin virasta ja papin oikeuksista. Juuri

siksi menin etsimään ehtoolliselta ”apua ylhäältä” ja katsomaan vielä srk:laisia, joiden kodeissa olin käynyt

16000 kertaa. Eräs mummo tuli tilaisuuden lopussa kirkkosalissa sanomaan, että jollakin on asiaa

pastorille. Menin, jolloin hän, kirkkovaltuuston ja johtokuntien jäsen, alkoi kovaan ääneen kaikkien

kuullen mölytä ja luki minut pirusta seuraavaksi. Istuin ja kuuntelin, laitoin käsiäni ristiin. Vielä tuli ryöppyä

päälleni, vaikka srk oli jo tehnyt minut ”tunnustuksenvastaisuudellani” vaarattomaksi loppuelämäkseni!

Nyt 17 v myöhemmin menneen kuva kangasteli kuin eilinen silmissäni, kun lapsenlapseni oli juuri vihitty

konfirmaatiossa maallikkojen yleiseen pappeuteen ja minä syntinen polvistuin Herran pöytään. Minulle

sanottiin: ”Sinun edestäsi annettu, sinun edestäsi vuodatettu”. Iankaikkisen elämän tuoksu oli

laskeutunut silmäkulmaani kyyneleessä!

Mutta yhtä jäin kaipaamaan messun liturgiasta ja papin puheesta: juutalaista, Galilean Jeshuaa 2000 v

sitten, jolloin hän maallikkona rakasti köyhiä, sairaita, sivuun painettuja ihmisiä, joita ei

tarvittu hyvien ihmisten ja ”uskovaisten” maailmassa. Hänen saarnansa oli myrkkyä pastoreille,

neuvostolle, sotilaille, valtiovallalle, laitosuskonnolle, sen hengettömälle kultille, oikeusistuimille, kaikille

virallisen hallinnon edustajille ja yhteiskunnan keinotekoisille instituutioille, joita perusteltiin Jumalalla ja

uskonnolla.

Lattean pieneksi pihinäksi siihen verrattuna oli laitoskirkon perinne painanut naapurisrk:n pakanoiden

( UT:ssa ei-juutalaisten) pramean pyhäkön evankeliumin! Kun sitä tutkii ohi kulissien, voi löytää

kuolevaiselle syylliselle ihmiselle kaukaisen sanoman Jeshuasta ja ihmiselämän tarkoituksen hänen

porukassaan.

Jorma Luostarinen