JESHUA-TUTKIMUKSESTA ( Valmiista muokattu). Tieteellisessä Jeshua-eksegetiikassa häntä henkilönä tutkitaan samoin kuin historiatieteessä ihmisiä. Tutkijat tulevat eri taustoista edustaen laajaa maantieteellistä ja etnistä kirjoa. Vaikka tieteelliseen historiantutkimukseen perustuvan Jeshua-tutkimuksen tuottamien rekonstruktioiden kirjoa kutsutaan jopa sekavaksi, on juutalaisen Jeshuan elämästä melko vahva konsensus. Kanadalaisen E. P. Sandersin v 1985 luettelemat ”lähes kiistattomat faktat Jeesuksesta” kuvaavat osuvasti enemmistömielipidettä. Hänen mukaan Johannes kastoi galilealaisen profeetan, joka sittemmin kiersi saarnaamassa ja parantamassa. Hän kutsui 12 oppilasta. Jeshua rajoitti toiminnan Israeliin, sekaantui kiistaan Jerusalemin temppelissä ja roomalaiset vallanpitäjät murhasivat hänet paaluun eli hirttivät käsistä ja jaloista Jerusalemin lähellä. Hänen kuoleman jälkeen seuraajat jatkoivat Mestarista alkanutta liikettä, josta osaa juutalaiset vainosivat. On syytä erottaa tapahtumat ja tulkinnat. Valtaosa tutkijoista pitää historiallisesti todennäköisenä, että Jeshua järjesti temppelissä välikohtauksen ja siitä luotiin evankeliumeihin kertomukset. Tulkinnat siitä, mihin Jeshua tarkalleen ottaen pyrki, vaihtelevat. Hänen historiallisuuden osoittaminen ei ole keskiössä. ---Sensuroitu 2023 ja Jumalan Synty 2025 -teokset ovat hyvä apu kriittis. eksegetiikkaan ---UT:ssa on viitteitä, että Johannes Kastajaa pidettiin jopa Jeshuaa suurempana ---Jeshuan murhaaja oli sanhedrin=neuvosto=maan hallitus=yliopisto=korkein oikeus ---”Koko neuvosto etsi tilaisuutta tappaakseen hänet” ---Vihollisen paaluun/ hirteen ripustaminen oli VT:n keskeinen rituaali Jahven vihollisille ---Jeshua-liikkeessä oli monenlaista rosoa suhteessa juutalaiseen perintöön ---Alku-srk:ssa oli ensin juutalaisia, sitten juutalaiskristittyjä ja sitten kristittyjä ---Aluksi juutalaisia ja kristittyjä ei eritelty jyrkästi Rooman imperiumissa ---Arne Runebergin mukaan Golgatan farssi oli juutalaisen perinteen kevätnäytelmä Okussa 20.2. -26 Jorma L. / netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1587 blogia

JEESUS JA KRISTINUSKO ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu uutta sisään). Jeesus saarnasi Jumalan valtakunnan tuloa. G. arvelee, että Jeesus odotti maailmanlopun tapahtuvan pian. Ajatukseen sopii hyvin, miten hän kehotti ihmisiä jättämään kaiken ja seuraamaan häntä heti. Ei ollut aikaa jäädä hautaamaan kuolleita eikä ollut tarvetta huolehtia tulevasta, koska maallinen aika oli loppumassa. Koska Jeesuksen seuraajat uskoivat pääsevänsä hänen kanssaan Jumalan valtakuntaan lähipäivinä, Jeesuksen vangitseminen ja teloittaminen oli heistä hämmentävää. Kertomus Jeesuksen ylösnousemuksesta oli kristinuskon alku. G. vakuuttaa, että Jeesuksen opetusten keskeinen sanoma oli usko: ”Sinun uskosi on sinut pelastanut.” Uskomista voi seurata katumus ja parannuksenteko mutta tärkeintä on usko sinänsä. Jeesuksen viestin mukaan Jumala on valmis antamaan ihmisille kaiken anteeksi; pitää vain uskoa, niin pelastuu. G:n mukaan ihmisten rankaiseminen ja valikointi ei kuulu Jeesuksen Jumalalle. Siten Jeesuksen kuoleman tarkoituksena ei ollut ihmisten syntien sovittaminen vaan kuolleista herääminen. Se teki hänestä jotain paljon enemmän kuin kiertelevän saarnaajan ja ihmeiden tekijän yhteisössään. Ylösnousemuksen jälkeen oppilaat alkoivat levittää sanomaa mutta vasta vähitellen Jumalan valtakunnan tulon viipyessä tuli tarve kirjoittaa muistiin äsken sattuneita tapahtumia. G. toteaa, etteivät tekstien kirjoittajat ole tahallaan vääristäneet totuutta. He kirjoittivat itselleen tärkeistä asioista sellaisina kuin uskoivat niihin. Alkuseurakunnan eri ryhmillä eri taustoista oli näkemyseroja yksityiskohtien tulkinnannasta. Erityisesti kiistakysymyksissä kirjurien oli tarkoituksenmukaista käyttää kirjoituksissa sellaisia sanamuotoja, jotka parhaiten toivat esille oman ryhmän näkemyksen. G. tarkastelee UT:n teologisia ristiriitaisuuksia ja ongelmia käytännön läheisesti ja erottaa toisistaan asioita, jotka liittyvät toisaalta historialliseen, toisaalta kirjalliseen Jeesukseen. Tämä jako selittää esimerkiksi sen, että joidenkin evankeliumien mukaan Jeesus kärsi ja jopa rukoili Jumalalta, ettei hänen tarvitsisi kuolla. Johanneksen nimellä kirjoitettu evankeliumi kuvaa Jeesuksen maallisen elämän viimeiset vaiheet osittain epähistoriallisena sankarinäytelmänä, jota Jeesus itse taitavasti ohjaa kohtaus kohtaukselta loppuun saakka. ---Yllä melko ongelmatonta turinaa paljolti ilman kriittistä Raamatun selitystä ---Jeshualla ja Paavalilla oli lähiodotus: Nyt oli historian kairos-hetki/ nyt tai ei koskaan ---Usko/ pistis oli yksilötason pelastustapahtuman keskiössä ---UT:ssa näkyy, että Jumalan valtakunta, maailman loppu ja Jeshuan paluu ei toteutunut Okussa 20.2. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1586 blogia

Egyptin uskonto ( Valmiista muokattu ). Toinen suuri kulttuuri syntyi Niilin varsille, jossa tulvien toistuminen teki maan hedelmälliseksi. Se loi perustan kulttuureille, joita syntyi 5200 luvulta eaa. alkaen Niilin rannoille. Egyptin kuningaskunta syntyi 3200 luvulla eaa. ja oli voimissaan 3000 v. Siellä palveltiin useita jumalia, joista tärkeimpiä olivat luojajumala Ra, viisauden jumala Thot ja manalan jumala Osiris. Jumalten uskottiin asuttaneen maan ennen ihmisen luomista. Myös uskottiin esi-isien henkien elävän kuoleman jälkeen tuonpuoleisessa, myös ihmisten keskuudessa ja kykenevän auttamaan heitä. Käsitys tuonpuoleisten henkiolentojen kyvystä auttaa maan päällä eläviä esiintyi jo alkukantaisissa animistisissa uskonnoissa ja se jalostui Egyptissä käsityksiksi, jotka siirtyivät moniin myöhempiin uskontoihin, esim. gnostilaisuuteen. Egyptissä uskottiin, että ihminen joutui kuollessaan viimeiselle tuomiolle Osiriksen eteen ja hänen sydämensä punnittiin vaa'alla, jossa vastapainona oli oikeudenmukaisuuden ja totuuden sulka. Jos sulka ja sydän olivat samanpainoiset, ihminen pääsi tuonpuoleiseen maailmaan, mutta jos vaaka ei ollut tasapainossa, ihminen tuomittiin kadotukseen eli hän joutui elämään ja kuolemaan uudestaan. Tämä käsitys, jälleensyntymisoppi ja ihmisen tekojen arviointi kuoleman jälkeen siirrettiin moniin uskontoihin ---Kirjoituksessa katsotaan asioita kauan sitten --- VT:n kirjoista vanhimmat on kirjoitettu johonkin versioon joskus 2700 v sitten ---UT:n tekstit ovat siihen nähden nuoria, vuosilta 50-130 jKr. ---Egyptin uskontoon ihmiset kirjoittivat luojan, vastaavan VT:n monikolliselle elohiim:lle, jumalat ---Kosmogonia eli oppi maailman synnystä oli tavallinen Lähi-Idän muinaisissa uskonnoissa ---Viisauden tavoittelu oli kreikkalaisille keskeinen ainakin jo Platonin Sokrateella n. 300 eKr. ---VT:ssakin luokitellaan erityinen viisauskirjallisuus ---Jotkut Jeshuasta kertovat UT:n ulkopuoliset lähteet puhuvat hänestä ”viisaana miehenä” ---Manalaa kutsutaan VT:n juutalaisuudessa sheool, jonne kaikki vainajat menevät varjoelämään ---Ylösnousemusaate näkyy VT:ssa 500-luvun eKr. persialaiskaudella kulttuurikontaktien myötä ---Se usko kehittyi matkan varrella ja oli n. v 150 eKr. sellainen kuin UT:n Jeshualla ja fariseuksilla ---TV-sarjassa faraoiden pyramidihaudoista, tavataan usein ”tuonpuoleisuus” -ajatus ---Faraot ja kuninkaat olivat etuoikeutettuja saamaan leposijan ja varusteet tuonpuoleisuuteen ---Jotta se tapahtuisi, sadat tuhannet orjat kokosivat pyramidin miljoonista kivistä ja savitiilistä ---On sääli nähdä, että mahtimiehen luut ovat haudan tämänpuoleisuudessa ilman jatkoelämää ---Kirjassa Mensch und .. Symbole matka tuonpuoleiseen on matka tietoisesta tiedostamattomaan ---UT:ssa viisautta ja ihmisen jumalallista alkuperää korostava gnostilaisuus tuomitaan ( Paavali ) ---UT:iin vastaava Osiriksen tuomio kirjattiin taivas-/ helvetti-oppiin ---Jälleensyntymisoppiin viittaavia joitakin lauseita on UT:ssa mutta ei mitään kehiteltyä oppia ---VT:n kirjurien ajatus ylösnousemuksesta siirtyi UT:n Jeshuan kuoleman tulkintaan sellaisenaan ---Ylösnousemus kirjattiin konkreettiseksi tapahtumaksi, jolloin Jeshua eli ruumiillisesti kuoltuaan Okussa 19.2. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1585 blogia

Marxismin teesejä uskonnosta ( Valmista tekstiä lyhennettynä ja muokattuna ) Uskonto on pitkälle kehitettyä taikauskoa. Se pyrkii korvaamaan todellisuuden ja toden vaikuttamisen kuvitelmilla. Uskonnon perustana on virheellinen käsitys olioiden ja tapahtumien vaikuttavista syistä. Uskonto on ajatteluna idealistisen todellisuuskäsityksen tukija. Se syntyy inhimillisen toiminnan alkuperäisen ykseyden varhaisissa yhteiskunnissa, kun tiede, taide, moraali ja uskonto eivät ole vielä erkaantuneet toisistaan. Uskonto ei ole sama kuin idealistinen filosofia. Se, mikä idealistisessa filosofiassa ilmaistaan käsitteellisenä ja järkiperäisenä, ilmaistaan uskonnossa harhaluuloisen uskomisen jumalana. Tavallisesti jumalan hahmo esineellistetään kuviksi. Jumalakäsitys ilmaisee idealismin perusnäkemystä, jonka mukaan todellisuus sellaisenaan eli aineena on liikkumaton ja tarvitsee itsensä ulkopuolista liikuttavaa voimaa tai periaatetta. Jumalakäsityksessä tämä tuonpuoleinen voima henkilöllistyy ja ”astuu todellisuutta vastaan”. Siitä tulee kuvitteellista todellisuutta. Tämä kuvastaa sitä passiivisuuden tilaa, johon ihminen on luokkayhteiskunnassa alistetaan. Asioiden todelliset vaikuttavat syyt ovat piilossa ja tavoittamattomissa. Ihminen ei voi toimia itse vaikuttavasti. Hän ”vieraannuttaa” oman vaikuttamiskykynsä itsensä ulkopuoliseksi yliluonnolliseksi toimijaksi, jonka puoleen hän kääntyy alistunein pyynnöin ja rukouksin. Uskonto on yhteiskunnallisen tietoisuuden vääristynyt muoto, jonka avulla yllä pidetään luokkayhteiskuntaa. Jumalan uskotaan toimivan yhteiskunnallisen moraalin ja käyttäytymisen ylimpänä tuomarina ja lainsäätäjänä, toisin sanoen ratkaisevan kuvitteellisesti todelliset yhteiskunnan ja yhteiselämän ristiriidat. Uskontoon liittyy voimakas tarve puolustaa uskontolaitoksia ja niiden oppeja. -----Arne Runeberg totesi kirjassaan Jesu korsfästelse Raamatun kirjojen maagis-uskonnollisuuden -----Jeshuan ajattelu UT:ssa oli nimenomaan sellaisena ajanmukainen, vastaava kuin kuulijoiden -----Raamatussa se ei ole mikään ongelma vaan kuvastaa Lähi-Idän uskontojen yleisajattelua -----On helppo nähdä maagista ajattelua kirkon toimituksissa, opeissa ja omassakin uskossa -----Marxilaisuus on alusta asti ollut moninkertainen vastapooli kristinuskolle -----Siinä voidaan erottaa dialektinen materialismi ja porvarillisen yhteiskunnan kumoaminen -----Marxin ja marxilaisuuden tehtävä on perustella kirkkojen usko harhauttavaksi valeeksi -----Porvarillinen idealistinen ihminen kulkee silmät sokkona ja tulee hyväksikäytetyksi -----Uskonnolliset laitokset alistavat valtion etuun kansaisen typerykseksi omassa kohtalossaan -----Taistelevassa marxilaisuudessa noustaan barrikadeille ja yritetään kumota porvarismi -----On selvää, että sellaisessa poliittisessa sodassa uskonto nähdään ihmisen vihollisena -----Raamatun yleistarkoituksella ja marxismilla ei ole ollut eikä voi olla mitään yhteistä Okussa 18.2. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1584 blogia

JUMALAN PUOLUSTELU HÄVITTÄÄ JUMALAN 3. Uskontojen ytimessä on vastakkainasettelua: me olemme oikeassa ja meidät palkitaan, nuo ovat väärässä ja joutuvat kärsimään. Oma jumala on olemassa ja oikea, kun taas muiden ovat epäjumalia ja vääriä ilman olemassaoloa. Suurten uskontojen puolustajat kuten kristinuskon ja islamin, perustelevat oikeassa olemistaan: ”Miljardit ihmiset uskovat samaan jumalaan kuin minä. Niin moni ihminen ei voi olla niin typerä, että kuluttaa elämänsä uskomalla olemattomaan.” Sen mukaan enemmistö ei voi olla väärässä mutta siten ajaudutaan kuitenkin umpikujaan. Jos jonkin uskonnon jumala olisi ainut oikea, kaikki muut olisivat väärässä. Tämä on teististen uskontojen ydin. Maailman suurimmalla kristinuskonnolla on 2,4 miljardia tukijaa. He eivät siis voi olla niin tyhmiä, että uskovat väärään jumalaan. Maailmassa on kuitenkin 5,4 miljardia ihmistä, joiden mielestä kristinuskon jumalaa ei ole. Voivatko he olla tyhmiä samoin perustein? Oman uskonnon perustelu enemmistön oikeassa ololla johtaa toisen uskonnon jumalan katoamiseen, koska maailman enemmistö ei ole samaa mieltä minkään uskonnon kanssa. Ajatus siitä, että suuri joukko ihmisiä ei voi olla väärässä on mieletön, sillä elleivät kaikki ole kaikista asioista samaa mieltä, suuri osa ihmisistä on aina väärässä joka asiassa. Lapselle hänen jumala on oikea siksi, koska vanhemmat ja ympäristö uskoo siihen. Tämäkään ei puolla oman uskon oikeellisuutta vaan se on vain toteamus siitä, mihin ihmiset tällä hetkellä uskovat ja samalla tunnustus siitä, että oma usko perustuu läsnä olevaan kollektiiviseen tunteeseen eikä omaan ajatteluun. Uskomukset, joiden keskellä lapsi kasvaa, kulkevat tiukimmin mukana hänen kasvaessaan aikuiseksi. Ne tuntuvat subjektiivisesti oikeilta, koska ne ovat ensimmäisiä asioita, jotka otetaan vastaan ja sisäistetään itsestään selvinä. Oman maailmankuvan aktiivinen muuttaminen toisenlaiseksi on työlään epämieluisaa. Siksi monet eivät pyrikään muuttamaan uskoaan vaan hakeutuvat samanmielisten yhteisöön. Peritty usko jumalaan perustuu samanlaiseen ajatteluun kuin enemmistöargumentti. Jumalan täytyy olla oikea, koska minä olen uskonut siihen pienestä asti, minkä lisäksi vanhempani ja lähipiirinikin uskovat siihen. Ainoa uskoa puoltava argumentti perustuu tässäkin vain toisten uskoon eikä mihinkään itselle konkreettiseen. -------------------------------------- -----Suomen valtion luterilainen uskontolaitos on kirkkojen tapaan oikeaoppinen määrittelyssään -----Jokainen muu 30000 kirkkokuntaa on periaatteessa väärä ekumeniasta riippumatta -----Kirkon tunnustuskirjat 1500-luvulta ja myöhemmät asiakirjat ohjaavat laitoksen työtä -----Tuotuani saarnoihin eksegetiikkaa menetin kirkon tunnustus-syyllä papin oikeudet -----Luterilaisen kirkon oikea oppi on pimeä salaisuus, koska en saanut yksilöityä syytä ulostukseen -----Kysyttyäni potkun syytä asessori vastasi: ”Sitä ei sinulle sanota, riittää että me tiedämme sen” -----Tuo evankelinen saarna sulkemassa lopullisesti mahdollisuudet pappina on julman typerä -----Aivan kuten yllä oleva kirjoittajakin puhuu ”tyhmistä” ja ”mielettömistä” riitelijöistä -----Kun ajatellaan asioita kriittisen eksegetiikan valossa, uskonnossa ei ole mitään ihmistä enempää -----Kaikki jumalat ja pelastajat on ihminen luonut mieleisekseen tarpeistaan käyttötavaraksi Okussa 18.2. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1583 blogia

JUMALAN PUOLUSTELU HÄVITTÄÄ JUMALAN 2. Uskontojen ytimessä on vastakkainasettelua: me olemme oikeassa ja meidät palkitaan, nuo ovat väärässä ja joutuvat kärsimään. Oma jumala on olemassa ja oikea, kun taas muiden ovat epäjumalia ja vääriä ilman olemassaoloa. Suurten uskontojen puolustajat kuten kristinuskon ja islamin, perustelevat oikeassa olemistaan: ”Miljardit ihmiset uskovat samaan jumalaan kuin minä. Niin moni ihminen ei voi olla niin typerä, että kuluttaa elämänsä uskomalla olemattomaan.” Sen mukaan enemmistö ei voi olla väärässä mutta siten ajaudutaan kuitenkin umpikujaan. Jos jonkin uskonnon jumala olisi ainut oikea, kaikki muut olisivat väärässä. Tämä on teististen uskontojen ydin. Maailman suurimmalla kristinuskonnolla on 2,4 miljardia tukijaa. He eivät siis voi olla niin tyhmiä, että uskovat väärään jumalaan. Maailmassa on kuitenkin 5,4 miljardia ihmistä, joiden mielestä kristinuskon jumalaa ei ole. Voivatko he olla tyhmiä samoin perustein? Oman uskonnon perustelu enemmistön oikeassa ololla johtaa toisen uskonnon jumalan katoamiseen, koska maailman enemmistö ei ole samaa mieltä minkään uskonnon kanssa. Ajatus siitä, että suuri joukko ihmisiä ei voi olla väärässä on mieletön, sillä elleivät kaikki ole kaikista asioista samaa mieltä, suuri osa ihmisistä on aina väärässä joka asiassa. Lapselle hänen jumala on oikea siksi, koska vanhemmat ja ympäristö uskoo siihen. Tämäkään ei puolla oman uskon oikeellisuutta vaan se on vain toteamus siitä, mihin ihmiset tällä hetkellä uskovat ja samalla tunnustus siitä, että oma usko perustuu läsnä olevaan kollektiiviseen tunteeseen eikä omaan ajatteluun. Uskomukset, joiden keskellä lapsi kasvaa, kulkevat tiukimmin mukana hänen kasvaessaan aikuiseksi. Ne tuntuvat subjektiivisesti oikeilta, koska ne ovat ensimmäisiä asioita, jotka otetaan vastaan ja sisäistetään itsestään selvinä. Oman maailmankuvan aktiivinen muuttaminen toisenlaiseksi on työlään epämieluisaa. Siksi monet eivät pyrikään muuttamaan uskoaan vaan hakeutuvat samanmielisten yhteisöön. Peritty usko jumalaan perustuu samanlaiseen ajatteluun kuin enemmistöargumentti. Jumalan täytyy olla oikea, koska minä olen uskonut siihen pienestä asti, minkä lisäksi vanhempani ja lähipiirinikin uskovat siihen. Ainoa uskoa puoltava argumentti perustuu tässäkin vain toisten uskoon eikä mihinkään itselle konkreettiseen. -------------------------------------- ----Yllä olevassa käsite jumala on vastaava kuin Kreikan filosofiasta alkaen v 400 eKr ----Jumalalla ei tarkoitettu jotain tiettyä jumaluutta vaan käsite oli yleiskäsite theos ----Jumalakäsite oli instrumentti eli väline tehdä filosofiaa, esim. Platonilla --- -VT:n jumalat sen sijaan olivat sidoksissa Israelin kansan historiaan ----Ne olivat merkityksellisiä ja vaikuttavia vain suhteessa Israeliin ja Juudaan ----Yllä oleva kirjoittaja puhuu siis yleistasolla uskovaisista ja heidän uskonnoistaan ----Papin työssä 30 v aikana koin kaiken erottavan riitelyn minkä kirjoittajakin ----Mentyäni 1. työpaikkaan Suonenjoelle minua hämmästytti juuri tuo uskovien riidan halu ----Siinä kentässä minulla oli vaikeuksia löytää oma paikkani, koska riitely oli papilta kielletty ----Aina Enon kautta Outokumpuun minun oli nieltävä sönkkäykset pitääkseni työpaikkani ----Kukaan uskontolaitoksen isokenkäinen ei tullut tukemaan eikä neuvomaan pulmatilanteissa Okussa 18.2. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1582 blogia

JUMALAN PUOLUSTELU HÄVITTÄÄ JUMALAN 1. Uskontojen ytimessä on vastakkainasettelua: me olemme oikeassa ja meidät palkitaan, nuo ovat väärässä ja joutuvat kärsimään. Oma jumala on olemassa ja oikea, kun taas muiden ovat epäjumalia ja vääriä ilman olemassaoloa. Suurten uskontojen puolustajat kuten kristinuskon ja islamin, perustelevat oikeassa olemistaan: ”Miljardit ihmiset uskovat samaan jumalaan kuin minä. Niin moni ihminen ei voi olla niin typerä, että kuluttaa elämänsä uskomalla olemattomaan.” Sen mukaan enemmistö ei voi olla väärässä mutta siten ajaudutaan kuitenkin umpikujaan. Jos jonkin uskonnon jumala olisi ainut oikea, kaikki muut olisivat väärässä. Tämä on teististen uskontojen ydin. Maailman suurimmalla kristinuskonnolla on 2,4 miljardia tukijaa. He eivät siis voi olla niin tyhmiä, että uskovat väärään jumalaan. Maailmassa on kuitenkin 5,4 miljardia ihmistä, joiden mielestä kristinuskon jumalaa ei ole. Voivatko he olla tyhmiä samoin perustein? Oman uskonnon perustelu enemmistön oikeassa ololla johtaa toisen uskonnon jumalan katoamiseen, koska maailman enemmistö ei ole samaa mieltä minkään uskonnon kanssa. Ajatus siitä, että suuri joukko ihmisiä ei voi olla väärässä on mieletön, sillä elleivät kaikki ole kaikista asioista samaa mieltä, suuri osa ihmisistä on aina väärässä joka asiassa. Lapselle hänen jumala on oikea siksi, koska vanhemmat ja ympäristö uskoo siihen. Tämäkään ei puolla oman uskon oikeellisuutta vaan se on vain toteamus siitä, mihin ihmiset tällä hetkellä uskovat ja samalla tunnustus siitä, että oma usko perustuu läsnä olevaan kollektiiviseen tunteeseen eikä omaan ajatteluun. Uskomukset, joiden keskellä lapsi kasvaa, kulkevat tiukimmin mukana hänen kasvaessaan aikuiseksi. Ne tuntuvat subjektiivisesti oikeilta, koska ne ovat ensimmäisiä asioita, jotka otetaan vastaan ja sisäistetään itsestään selvinä. Oman maailmankuvan aktiivinen muuttaminen toisenlaiseksi on työlään epämieluisaa. Siksi monet eivät pyrikään muuttamaan uskoaan vaan hakeutuvat samanmielisten yhteisöön. Peritty usko jumalaan perustuu samanlaiseen ajatteluun kuin enemmistöargumentti. Jumalan täytyy olla oikea, koska minä olen uskonut siihen pienestä asti, minkä lisäksi vanhempani ja lähipiirinikin uskovat siihen. Ainoa uskoa puoltava argumentti perustuu tässäkin vain toisten uskoon eikä mihinkään itselle konkreettiseen. ---Jumalan puolustelu eli teodikea on ollut teologian ongelma kirkon historian ajan ----Käytännössä se tarkoittaa dilemmaa: Jos jumala on hyvä, miksi sitten paha ----Asiaa pohtivat kirjurit sekä VT:ssa että UT:ssa ----Kun VT:n juutalaisuus kehittyi monoteismin suuntaan, asiasta tuli sitä isompi ongelma ----Polyteismin vaiheessa joku jumaluus kirjoitettiin pahan aiheuttajaksi ----Jahven monoteismin aikaan syyllinen oli saatana – vielä Jeshuankin aikaan UT:ssa ----Yllä olevassa kirjoituksessa pohditaan pahuuden ongelmaa uskontojen välisenä asiana ----Papin työssä ongelma näkyi tai oli piievänä uskovaisryhmien kohtaamisissa esim. Enossa Okussa 18.2. -26 Jorma Luostarinen/ netti: outokummun papi luostarinen alla linkki 1581 blogia