KHALKEDONIN KOKOUKSEN SANATAITEEN USKONTUNNUSTUS V. 451 »Pyhiä isiä seuraten me opetamme kaikki yksimielisesti: (I) on tunnustettava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on yksi ja sama Poika, hän on samana täydellinen jumaluudessa ja samana täydellinen ihmisyydessä, tosi Jumala ja samana tosi ihminen, omistaen järjellisen sielun ja ruumiin, jumaluudeltaan yhtä olemusta Isän kanssa ja samana meidän kanssamme yhtä olemusta ihmisyydeltään, kaikessa meidän kaltaisemme, paitsi ilman syntiä, jumaluutensa puolesta hän on ennen aikoja Isästä syntynyt, mutta tämä sama on viimeisinä päivinä meidän tähtemme ja meidän pelastuksemme tähden (syntynyt) ihmisyytensä puolesta Mariasta, neitsyestä, Jumalan äidistä, yksi ja sama Kristus, Poika, Herra, ainosyntyinen, (II) joka tunnetaan kahdessa luonnossa sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta, jolloin yhdistymisen tähden luontojen erilaisuus ei ole millään tavoin kumoutunut, vaan kummankin luonnon omalaatuisuus on säilynyt ja yhdistynyt yhdeksi persoonaksi ja yhdeksi hypostaasiksi, joka ei ole jakaantunut tai erotettu kahdeksi persoonaksi, vaan joka on yksi ja sama ainosyntyinen Poika, Jumala-Logos, Herra Jeesus Kristus, kuten kauan sitten profeetat ovat hänestä opettaneet ja Jeesus Kristus itse on meitä opettanut ja isien tunnustus on meille välittänyt.[1]» Jotta saan sanottavani esiin, kaikupohjaa kirjoitukselle ja lukija ymmärtäisi asiani, kerron omaa tarinaani pappina. Siitä olen kirjoittanut nettiin 1133 blogia. Ensimmäisten vuosisatojen kristilliselle ja koko Rooman jumal-keisarin kirkolle hänen valtakunnassaan piispa-poliitikot keksivät tunnustuksia, esim. Khalkedonissa. Ne ovat asiakirjoja Suomen Ev.-Lut. kirkon tunnustuksessa. Tuomiokaapeli apurien evankeljumilla heitti minut ulos v 2006 syytteellä Suomen Ev.-Lut. kirkon tunnustuksen vastaisuus. Olen ollut sokissa nämä 20 v, mutta alle 10-vuotiaana syntynyt poltteeni päästä totuuteen päin minulle sönkätyissä uskonasioissa ei hellitä. Koko 30 v pappisaikani koin olevani Jeesuksen ystävä ja vasta 16 kantelun uuvuttamana opin tuntemaan ja saamaan ikuiseksi ystäväksi UT:n juutalaisen Jeshuan, joka syntyi navetan lehmien paskan hajussa ja kuoli omalla virtsaamis- ja paskannuspuullaan aikansa maan hallituksen, yliopiston maistereiden ja korkeimman oikeuden iloksi! Mitä enemmän opin tuntemaan Jeshuaa, sitä huonommin minulle kävi tuomiokaapelin ja sen polttajien käristellessä tukastani alkaen raiskauksiin keskellä päivää Outokummussa. Kivulla ja tuskalla yhdessä perheeni kanssa koin sielussani ja kerran mätänevässä ja siihen tilaan ikuisesti jäävässä ruumissani srk:n ihmisten syvän inhimillisyyden ja tietämättömien typeryyden, jota ylläpitää kirkkoneuvosto perinteen ja tuomiokaapelin antaessa sätkyjä ”oikean opin” kirkon potkaisuase-suttupaperilla tunnustusta vahvistamaan. Tuomiokaapelilla ei ole mitään hajua siitä, mitä Khalkedonin tunnustusformeli sisälsi v.451 Rooman valtakunnassa ja mikä on tekstin oikea tulkinta Euroopan toisella laidalla Kuopiossa 2006 v myöhemmin. Juuri siitä syystä tuomiokaapeli ei yksilöinyt herjojaan kysyessäni tarkennuksia: ”Sitä ei sinulle sanota, riittää että me tiedämme sen!” Kun minä ikäni olen rakastanut Jeesusta ja tutkimalla halunnut pappina edistää hänen tuntemustaan, en voi Herran kirkossa olla pirusta seuraava, vaikka kirkkovaltuuston pyhä jäsen niin väitti! Missähän 1960-luvun Apulehden Jallu luuraa? 1. Otsikon tunnustuksessa näkyy eksytystä, kun arvioimme sitä nykytietämyksen valossa. 2. Tunnustus on kirkkopoliittinen konsensus. 3. Ei isät vaan Marian Jeshua-jätkä ansaitsee arvon pyhä. 4. Tunnustuksen Jeesus on platoninen tyyppi ja antisemitististen pakanoiden eli ei-juutalaisten väärennös Jeshuasta. 5. Tunnustus kieltää jakamasta Jeesusta ja jakaa hänet Platonin tyylillä moneen kertaan, koska vihaa juutalaista Jeshuaa, kuten Hitlerin ystävä Martti Luther Suomen Ev.-Lut. kirkon tunnustuksessa! 6. Vahvojen todisteiden valossa neitsyt oli huora. 7. Kirkon kolminaisuusoppi ei perustu Raamattuun. 8. Jeshua-jätkässä ei ole mitään ”luontoja”, ”hypostaaseja”, ”Logoksia” eikä Platonin olemuksia. Ne ovat kullattujen kupolikattojen palvojien, juutalaisia hakkaavien ja Jeshuaa pilkkaavien valtiokirkko-aatteen teologien väitöskirjoissa ja elämästä irtautuneiden pappien oikeaoppisissa saarnoissa. Totuuden valossa islamistit ja juutalaiset näkevät Jeshuan oikeinpäin, jalat maassa! Jorma Luostarinen 27.4.2025 Outokumpu netti: outokummun pappi luostarinen 1135 blogia alla linkki

KIRKON KEKSIMÄ PAPERITUNNUSTUS – TEORIA ILMAN ELÄVIÄ IHMISIÄ Jokainen voi netistä lukea, miten Suomen Ev.-Lut. kirkon edustaja kertoo tunnustuksestaan, jonka nimissä, jos ei muuten, saadaan pappi ulos tunnustuksen vastaisuudesta. Koska Suomen lain mukaan kirkon oma asia on, miten se käyttää tunnustustaan, ei valtion korkeinkaan oikeus voi siihen puuttua. Kirkon laillinen edustaja valtaa pitävänä saa haluta omaansa ja soveltaa sitä. Asetelma antaa järjestelmän kapitulille ylivallan suhteessa pappiin: iskeä kovinkin, luvata pehmosia, alistaa, juoksuttaa ilmiannettua psykiatreille, poliisille ja muille viranomaisille siirtäen oman vastuun toisille instansseille, jotka nekään eivät ota sitä itselleen: ”Kukaan ei tehnyt mitään”, ”se ja se päätti”, jolloin kantelukierre jatkuu, 30 v.. Käsien pesemisriittien aikaan ilmiannetun jaksaminen ja oikeusturva on heikko, kuten järjestelmän säätelijän tarkoitus onkin. Pappi kirkon virkamiehenä on ehdottoman riippuvainen epäinhimillisestikin käyttäytyvästä asessorista srk:n päättäjien kimppakyydissä eikä hän voi helpottaa oikeudellisesti asemaansa järjestelmän sisällä työpaikassaan, vaan hänen on mentävä itkemään valtion suuntaan. Kirjoituksissani olen kertonut faktat useaan kertaan keskiössä lopullinen kenkä virasta ja papin oikeuksista v 2006 30 vuoden palveluksen, 16 kantelun ja 16000 ilmaiseksi tehdyn diakonisen kotikäynnin jälkeen. Tätä taustaa vasten, joka on totuudellisesti koettu fakta, käännän suomeksi uskontohistorioitsija Arne Runebergin kirjasta Jesu korsfästelse i relionshistoriska belysning sopivia jakeita. Niissä ei-teologi kertoo asteikossani parhaiten kristinuskon perusideoista verrattuna pappien tyhjiin mutta laitokselle mieleisiin turinoihin. Jakeitten avulla saan valoon omaa tarinaani, jonka seulominen jatkuu. Runebergin jakeitten ydinlöytö valottaa kristinuskon juutalaisuudesta kasvavaa Jeshua-perinnettä ja sen ajatonta merkitystä UT:n historiallisen ajan jälkeen alkaen ajanlaskun alun Palestiinassa Lähi-Idässä. ”Jos katsomme kristinuskon keskeisintä symbolia, ristiä, on se kärsimyksen kuva. Jos etsimme ydintä Kristus-hahmossa, tarkoittaa se sitä, että käsitämme Pelastajan täydellisenä ihmisenä, joka kärsii ja kuolee lähimmäistensä puolesta rakkaudesta ja kuuliaisuudesta Jumalaan. Mutta kuoleman jälkeen seuraa ylösnousemus eli uudestisyntyminen, jolla hän on pelastanut toiset. Jeesus käsitti itsensä Ihmisen Pojaksi eli Ihmiseksi. Tämä mytologinen Ihminen on samaa kuin Aadam, Alkuihminen, joka samaistetaan jälkeläisiinsä samoin kuin Jaakob omiinsa. Kristus, Ihminen, samaistuu kaikkiin ihmisiin. Tämä Ihminen tarkoittaa jokaista ihmisyksilöä, voidaan sanoa ruumiillistunutta ideaali-ihmistä, tyypillistä ihmistä ja abstraktista ihmistä. Tämän ihmisen täytyy kärsiä, kuolla ja uudestisyntyä. Se pätee Kristukseen, täydelliseen Ihmiseen samoin kuin jokaiseen, joka pelastuu hänen nimessään. Kärsimys ja uudestisyntyminen Kristuksen nimessä ei rajoitu mihinkään tunnustukseen, jos tarkoitamme Kristuksella täydellistä Ihmistä, ts. jos sanomme, että ihmisen pelastuakseen täytyy kärsiä, kuolla ja uudestisyntyä. Tässä on farisealaisuuden ja kristinuskon vastakohtainen ero: jälkimmäinen julistaa kärsimystä, jne… ja inhimillistä mielenlaatua edellytyksenä, että hyvä tahto tuottaa hyvää hedelmää. Nykyajan kielellä sanotaan, että henkilön, joka vaikeuksitta sopeutuu täydellisesti ympäristöön, on mahdoton tulla hyväksi ihmiseksi. Hän voi viihtyä elämässään, mutta hän ei pysty tukemaan lähimmäistään, koska hän ei ymmärrä tämän ongelmia. Hänen elämästään tulee värittömän köyhä verrattuna niihin, jotka kärsivät ja taistelevat, saavuttaen tai ei tasapainon. Sellaista henkilöä ei voi pelastaa, koska tarvetta siihen ei ole! Vain jos hän joutuu kriisiin, hänen inhimillisyytensä voi hänet pelastaa, jolloin hän pystyy auttamaan toisia. Se prosessi tarkoittaa, että vanha persoonallisuus särkyy ja uusi rakentuu. Vastaava pulma on niillä, jotka ovat näennäisesti sopeutuneita eli ”kalkittuja hautoja”, jotka eivät näe kauniita asioita elämässä ja vihaavat ympäristöään, MT:23:27. Persoonallisuuden uudestisyntyminen tarkoittaa sitä kehitystä, minkä kulttuuri-ihminen läpikäy tullakseen yhteiskunnassa todella hyvän sosiaaliseksi yksilöksi menettämättä inhimillisyyttään. Tulla Ihmiseksi, toisin kuin eläin, edellyttää, että kriisien kautta sopeudutaan yhteiskunnan keinotekoisiin instituutioihin.” Tästä tekstistä voi jokainen löytää itsensä, papit arvioida tyhjiä puheitaan, kapituli säätää puntareitaan, telttasaarnaajat hillitä uhoaan, kirkkoneuvosto kiusaamistaan, kiihkouskovaiset vihaansa pappia kohtaan ja tavallinen kuolevainen lähteä etsimään pelastusta Jeshuan nimessä. Antisemitistinen Idän teologia, Lännen Augustinus ja Hitlerin oppi-isä Martti Luther näkyy uudessa valossa. Ainut ylläolevan evankeliumin mukainen UT:n kirjeteksti on Jaakobin kirje, jota Luther vihasi: ”Usko ilman tekoja on kuollut” ajaa meidät oppimaan juutalaiselta Jeshualta. Kun asetan Runebergin tekstin UT:n evankeliumin totuudelliseksi tulkintapohjaksi, päädyn sanomaan kokemusfaktaani perustuen nuorison kielellä, että kapitulin jäsenten antama tuomio on täysin ”perseestä”. Aamen! Evankeliumin valossa näkyy, että ”kirkolle ei kuulu tuomiovaltaa”, kuten yksi khranikin sanoi 20 v sitten. Jorma Luostarinen 26.4.2025 Outokumpu netti: outokummun pappi luostarinen 1136 blogia alla linkki

RIEKKISEN ATTASEOIDEN KIRKOLLE JESHUA EI OLE UUDEN IHMISEN ESIKUVA UT:sta jokainen voi lukea, mitä juutalaisen Jeshuan hirttämis-naulaamis-murhan jälkeen kirjailijat hänestä raapivat kaislalle, nahalle ja savitauluihin. Niiden valittujen palojen käännösten käännöksiä myöhemmissä Raamatuissa papit hoilottelevat pätkinä kultin liturgiassa ja ihmisten rakentamissa toimitustarinakaavoissa. Aivan kuin kuulen sielussani herjana ja herättäjänä sanat ”hyvinhän se toimii”. Ne sanoi kriittisen eksegetiikan eksport-opettajani Heikki Räisänen luennoilla v.1973. Hänen esitelmänsä ja itkunsa edellisenä vuonna H:ngin Säätytalossa piispaukkojen ja kiduttaja-tietoviisas-uskovaisten paineessa aloitti pappiskoulutuksen uuden ajan, ”hyvinhän se toimii!” Sen hyvyys ajatteleville ihmisille nähtiin ja kirous pimeään hylätyille nähtiin ja nähdään vielä tänään, kun Jumalan asioiden spesialisti-tulkitsija-totuudenpuhujat, mykät pimittäjät, väärentäjät 30000 kirkkokunnassa ja Suomen ev.-lut. kirkon Kuusjärven homeisessa vuotokattoisessa kirkkotalossa hoilottelevat perinteen, leipäpakon ja typerän tietämättömyyden luritusta, joka ”ei vua aakee kellekkää” salissa nukkuvalle syylliselle kuolevaiselle. Taloa paapotaan, paikataan varkaiden seinäreikää; haudankaivaja potkii papanoita; nostetaan autoja maasta taivaaseen YV:n hyväksi; talousihme laskee pennejä ja kerhotäti näyttää lapsille kiiltävää valkoihoista arabinnäköistä Jeesus-lapsi-kuvaa. ”Missä Jallu luuraa?” oli piirros-etsimistehtävä Kuopiossa 1960-luvun Apu-lehdessä. Kaikki etsivät kilvan hörökorvaista ”rupelia”. Räisäsen sanomaa minäkin vihasin minulle tuputettujen unien sokaisemana tiedekunnassa ja vielä Uimaharjun pappina, koska olin riippuvainen toisten tuesta ja papin palkasta srk:n armoilla enkä tuntenut UT:n Jeesusta kuin sen verran, että kuulijoissani ei tapahtunut millinkään liikettä kohti UT:n Jeshua-jätkää, hänen ideoihinsa ja hänestä kertovien kirjailijoiden tarkoittamaan ytimeen, hänen ihmeellisiin seikkailuihinsa ja kohti sitä suunnatonta vihaa, jonka hän sai pirun turpaansa synedriumin eli neuvoston, maan hallituksen, yliopiston ja korkeimman oikeuden paskaporukan psykiatrien diagnooseissa sanottuna Jeshuan oman evankeliumin valossa ja UT:n kirjailijoiden Jeshua-evankeliumin valossa. Kriittinen Raamatun tulkinta rikkoo täysin sen tulkinnan, jota sulava Kuopion pappi rippikoulussa, kansakoulun pakko-uskonto-opettaja ja muut kirkonkirjansa selanneet tuputtivat lopullisena Jumalan sanana. Matkantekoni ja sen värikkään ihanien muistomerkkien äärellä tajuan mielenkiinnolla tarinaani ja matkakumppaneita heidän repiessään totuutta esiin syyllisinä kuolevaisina ihmisinä. Jos joku sattuu tätä lukemaan, kuulen sielussani pappismatkani seikkailujen kaiussa sanat: ”Pitäisit perkeleen entinen pappi jo suusi kiinni, et kiusaisi meitä lähettämällä postilaatikkoomme sairasmielisiä kuvitelmiasi, vaan kiittäisit kirkkoa, että se vihki papiksi tuollaisen, josta tuli arvaamattoman outo muukalainen meidän kirkkoomme ja rakkaitten veljiemme ja sisartemme yhteyteen. Hyi sinua!” Kiitos, jos ajatukseni pätee! Tämä kaiku on tuttu, rikastan sillä matkaani. Käydessäni tänä keväänä 33 kertaa pommittamassa säteillä leikatun ja uusiutuneen prostatasyövän 2 cm aluetta henkeni lähti myrskyten liikkeelle ja aloin sanallisella tasolla avata täysillä salaista arkkuani kelatakseille ja sairaalan henkilöstölle. Syövällä sinänsä ei ollut enää merkitystä ahdistuneen yksinäisessä tuskassa. Jo kotona turpani tukittiin kyselystä; pappina srk:n valiot raskain ottein; piispa-valtiomies-attasea; ihanan huutava mini-pikku-pöksytyttö ja aavemaiset sairaiden paperien kirjoittajat, joilla oli yhteys heidän alaisten alaisten alaisten 2 itsemurhaan tietämättään mihin kuseen he olivat sotkeutuneet; rovasti läikyttämässä viinimukiani; Riekkisen tuomiokaapin tunnustuksen vastaisessa evankelisen rakkauden syleilyssä oikeus-attasien piirtäessä taivaan karttaa. Lapsenlapseni kiusoitteli kirjoituksellani ”Jeesus haisee navetan paskalle”. Juutalainen Jeshua, alias pakanoiden Jeesus, haisee UT:ssa lehmän paskalle jo syntymäkaukalossaan. Kuoleman kaukalossaan hän haisee ihmispaskalle, joka valuu hirttä pitkin Marian huiviin ja maan hallituksen, yliopiston ja korkeimman oikeuden tuomiotiliin, ja verensekaiselle ihmiskuselle, joka roiskuu sotaurho-pyövelin silmiin keihäänsä lävistettyä uhri-rikollisen munuaisen. Paavali puhui jostain Jeesuksesta ”Uutena Aadamina” eli Ihmisenä. Missä Jallu-Uusi Aadam luuraa kirkon tunnustuspahvissa ja 2-regimenttiopin suttumusteessa täysin poissa srk:n työntekijöiden ja muiden ihmisten elämästä. O se vua häppeee se! Jorma Luostarinen 25.4.2025 Kuusjärvi netti: outokummun pappi luostarinen 1132 blogia alla linkki

LÖYTÄÄ JESHUA Pappisaikani on kaukana. Aikarauta tikittää. Pitäisi saada kurottua elämän kangas ehjäksi, reikiä pois ja kultaisiin reunuksiin tähtiä. Kuolema kolkuttaa ja yön oudot vartijat kärkkyvät tullen mennen palatakseen. Mielessä, ajatuksissa, tunteissa, sielussa, kokemuksissa, vaikutelmissa ja muistoissa menneet kohtaamiset läpielämisineen ovat tätä päivää. Mennyt on tässä ja nyt: perheen pienet, kalamatkat, lapinmatkat, nuori uho, rasitus työssä ja virkistyminen Vestertana-vuonolla taustalla tunturit – yksin ja yhdessä rakkaitten kanssa. Mielessä mummot mökeissä, pakkaskelit, autolla koteihin -35, kelloa katsoen kiiruhtamaan seuraavaan mökkiin, virastoon, hautajaisiin, kasteille, vihkimisiin, alttarin äärelle jakamaan taivaan apetta nauhurien rapistessa kirkkoneuvoston povessa ja salakaapissa Jumalan kunniaksi ja srk:n parhaaksi, todistusaineistoksi Riekkisen uskomattomalle raadille uskomattoman pahanhajuisessa tuomioloukussa. Sellaista se oli: hyvin yksinäistä puurtamista läpän vuotaessa ja syövän etsiessä kudosta tuhotakseen maan madon, joka yrittää säilyä hengissä ja katsoa maasta Herraa ylös järjestelmäpelin yhtenä nappulana kanteluineen, vahtimisineen, taputteluineen, tuputteluineen, huuteluineen, raiskauksineen, lehtien sivuilla ylistyssanoja, alistusivauksia, arvailuja, johtopäätöksiä, epämääräistä kärhämöintiä, ohittelua, uhittelua, syrjäyttämistä, avointa vittuilua, poliiseja, terapeutteja, psykiatreja, asianajajia, tuomaripäätöksiä, tökkimistä sakastissa ehtoollismuki läikkyen, tuomioita, odottelua, järjestelmän ilkeitä sanoja, asenteita, viittauksia turhiin lupauksiin, petollisen attasean turhemmista liippauksista vielä turhempiin: mustia pikkupöksyjä, huutamista silmittömästi, uhittelua, vähättelyä, herjaamista ylhäältä ja alhaalta koulun korkeista ikkunoista ja piispan tuomiosalin pikkujakkaralta. Sellaista se oli. Eikö usko riitä! ”Tuollaisella paskalla täytyy olla jokin tarkoitus”, sanoi lohenonkijajätkä Luontokeskuksen laavulla räkä poskella, murtunut sätkä huulessa, sinappi nenässä ja tärisevä tölkki lenkkiä voitelemaan. Tuollaisella paskalla täytyy olla tarkoitus! Niin se on! Juuri siksi, koska kirkkoneuvoston mukaan srk ei halunnut papikseen, tein ilmaiseksi 16000 kotikäyntiä! Teepä se, hyvä pappi! En sortunut hyppivän piispan lupauksiin, vaan katsoin näytelmän loppuun, 30 v. Tuollaisella paskalla täytyy olla tarkoitus. UT:n kirjoittajat antavat vastauksia Jumalan ihmeellisten tekojen kirjoon, jossa nirppanokkien paska paljastuu ideoilla, juonella, juonteilla, Mooses-murhaajalla, huora Rahabilla, David-raiskaajalla, Herodes-sarjamurhaajalla, ylipastori Kaifaan jengillä, Pilatuksen käsisaippualla, Lasaruksen spitaalirätillä, Pietarin väärällä kalavaaalla, sotilaiden keihäillä Jeshuaa teurastaa Golgatan puuhun, pyövelin hirttoköysillä viran mukaan, heidän saatanan riivatussa, huoran pennussa, Israelin eksyttäjässä, taikurissa ja paskapuheen pitäjässä. Jeshuan rakastama Maria itkee ja Mestari paskoo kuolinkotinsa puupaalulla kuin syntymäkotinsa puukaukalossa! Hyvät uskovaiset virkapaikalla virkamerkkeineen neuvoston synedriumissa, maan hallituksessa, yliopistolla ja korkeimmassa oikeudessa potkivat räkähuoransa syrjään saastuttamasta hyvien ihmisten istuimia, instituutioita, kasarmeja, poliisilaitosta, pyhäkön ilmaa ja pappien virkanappeja. Jeshua katsoo hirrestään kyynelsilmin Mariaa, spitaalisia, vankeja ja kaikkia päähän potkittuja rakkaitaan. Valtiokirkon tyhjissä dogmeissa, kuolleissa fraaseissa, tunnustuspahvissa ja vielä tyhmemmässä pappien oikeusistuimessa ei ole mitään tuosta paskasta, mitä UT:n kirjailijat sanovat köyhien pelastukseksi Jeshuan kanssa ja joka on ainoa apu syylliselle kuolevaiselle ihmisrauniolle. Ei voi loputtomiin olla niin, että Ev.-Lut. kirkko tuhlaa miljardit setelit homekirkkotaloihin, musteen ruttupapereihin, jotta ihmisille ei vain valkeneisi UT:n totuus. Miksi ja siksi ei saada UT:n juutalaista Jeshuaa avuksi syyllisille kuolevaisille – herättämään, hoksaamaan, päähän, käsiin, sydämen iloksi? Hyvien uskovaisten paskalla täytyy olla tarkoitus ja se tulee käsitettäväksi niille, jotka eivät täytä hyvän ihmisen mittaa hyvien maailmassa! Jumalalasta lähtenyt totuus ei voi ikuisesti olla kirkkoinstituutiossa hämärää arvailua, uskottelua ehkä-ehkä, pelonsekaista salausesittelyä, turvan tukkimista, vaan avoimen vapauttavaa, rentoa, riemullista rakkaudesta nauravaa elämän iloa, toista hyväksyvää ja kannustavaa meininkiä. Sitä tarkoittaa UT:n ihmistä perseeseen potkiva sana sooteeriaa, pelastus, vapautus, terveys. Se haastaa hoksaamaan ja myöntämään laitoskeskeinen kuoleman tila ja siirtymään kuoleman tilasta ihmiskeskeiseen elämän tilaan. Jorma Luostarinen Outokumpu 24.4.2025 netti: outokummun pappi luostarinen 1131 blogia alla linkki

PAPPI TARVITSEE PAAVIN KOKEAKSEEN JESHUA-IHMISEN ELÄVÄKSI Rooman piispa, teologisen purpatuksen vicarius Christi eli Kristuksen sijainen maan päällä ja apostoli Pietarin seuraaja ainoassa tosikirkossa eli roomalaiskatolisessa kuoli pari päivää sitten. Rauha hänen sielulleen! Opiskeluajan seminaarissa 1973 prof. Teinonen arvosti hänen nuoruuden teologiaansa. Sana isä herättää mielessäni voimakkaita tunteita matkallani kuoleman varjon maassa. Kaikki kirjoittamani 1130 blogia kertovat minusta ja isä-Aatosta. Sydämeni täyttyy isästä ja koko elämäni viitoittuu yhteisistä retkistämme. Sana paavi, lat. papa, tarkoittaa isää. Nyt Rooman kirkolla, siis koko maailman universaalilla kirkolla eikä sen papeilla, joita myös kutsutaan isäksi, padre, ole isää kirkkoinstituutiossa. Siksi kiireellä valitaan uutta kirkon työntekijöille ja jäsenille! Minulle tuo sata kertaa muutettu teologinen paaviloru on pelkkää potaskaa, tarpeetonta roskaa, kun ajattelen ikuisen juutalaisen ystäväni, Jeshuan, kertomaa Isää taivaassa ja Jeshuan junttaamaa sanomaa aikansa synedriumille eli neuvostolle, maan hallitukselle, yliopistolle ja korkeimmalle oikeudelle. Isä meidän! Siitä se alkaa, siihen se päättyy, siitä riittää syylliselle kuolevaiselle ihmiselle elämän pieniin iloihin ja suuriin suruihin: oman kodin raunioilla, pommitettujen haudoilla, katsellessa tyhjää ruokakuppia kädessä. Isä meidän, Jeshuan Isä, on kertomuksessa yhteinen: meidän, heidän, minun, koko maailman Isä. Se on totuutena Jeshuan suussa, hänen käsissään, teoissaan ja hänestä kertovien kirjailijoiden teksteissä UT:ssa. Mutta siihen se jää, ei ole elämän tasolla, tuskin mitään Suomen Ev.-Lut. kirkon inkvisition tuomioistuimessa! Jumalallisen hyvän kaunis Isän rakkaus on kuitenkin olemassa jossain, missä, uskossa, kun ihminen löytää Jeshuan! Se avautuu Raamatun teksteistä: Juutalainen jätkä menee jengeineen temppeliin isä ylipastorin eteen ja heittää hänen anekauppiaat ulos; kirjanvääntäjät nakkaavat Jeshuan alas pyhiä portaita kierimään lehmän paskaan alatasolle; Jeshua parantaa tosiuskovaisten räkähuoraperkeleen näyttääkseen Isänsä rakkauden taivaassa ja maan päällä; temppelipoliisit pelastavat yhteiskunnan pankki-instituution, kasarmin, poliisiaseman ja temppelin arvovallan piiskaamalla tuota Saatanan Belsebuliaan, Marian retkua, taikuria, äpärää ja Israelin eksyttäjää seivästettäväksi Golgatan hirteen paskaväelle pelotteeksi lailla, järjestysmiehillä Jumalan kunniaksi. Luen UT:sta! Kai sillä pitäisi olla edes jotain merkitystä Paavalin perinteen juutalaisvihan kirkolle, jota vihaa kehittelivät ortodoksiset kullattujen kupolien kirkkoisät, Lännen pakanaisä Augustinus, häneltä oppinsa saanut sokerimunkki-isä Martti Luther ”Juutalaista ja heidän valheistaan”-kirjassa. Suomen Ev-.lut. kirkon tekaistut suttupaperitunnustukset ja niiden huijarikäyttöisät jatkavat kunnioitetun kirkkoisänsä perinnettä tietämättään ja opettamattaan, paitsi Jukka Paarma kertoessaan Turun piispan K.R. Kareksen Suomen juutalaisten luovutuksista kirkon aseveli Hitlerille. Natsi-isä oli rehellinen paljastaessaan aikansa luterilaiselle kirkolle lähteensä, Lutherin armo-opin! Isä Hitlerin vihateesit ovat lähes kopiot Lutherilta. Näin paavin kuolema herätti henkeeni yhteyksiä omaan isiini, UT:n hahmoihin ja luterilaisen kirkon tuntemattomien lasten isiin, jotka välinpitämättömän vastuuttomalla evankeliumilla pyörittelevät papereita. Aloittaessani papintyöt 1970-luvulla kirkon keksimien lakien mukaan piispan piti olla pappien pappi eli paavi-isä- sielunhoitaja. Kun tajusin järjestelmän kieron kytkennän papin kannalta, sielunhoitaja-utsija ja tuomari samassa persoonassa, en odottanut enää kohtaavani isää tuomiokapitulin jäsenten pikkupöksyjen, ivanaurujen, valesyytösten, harhautusten, kovien kasvojen, kasettikasojen ja piispallisen hyppelyn seasta. Koko pappiskauden, 30 v, etsin isää kirkkoinstituutiosta löytämättä. Pakollisissa kohtaamisissa järjestelmän attaseoiden kanssa tunsin pelkoa, voimattomuutta ja neuvottomuutta siitä, miten tulisi sanoa, toimia, säilyttää työpaikka täydellisessä epäluottamuksen, tekopyhyyden ja 2-naamaisuuden ilmapiirissä kaikkivaltiaan tuomiokapitulin ja kirkkoneuvoston syynissä. Kaipasin paavia, joka edes millin välittäisi uskon kokemusta UT:n Jeshuasta. Jorma Luostarinen 23.4.2025 Outokumpu netti: outokummun pappi luostarinen, 1130 blogia, alla linkki

HUORANPENTU JESHUA – KOKO MAAILMAN VAPAHTAJA! Luin teokset Raimo Harjula, Mies myyttien takana; Arne Runeberg, Jesu korsfästelse i relionshistoriska belysning; Platon, Valtio; Talmud; Vittori Messori, Jeesus Nasaretilaisen arvoitus; Harri Sirola, Enkelinpoika Jeesus Nasaretilainen. Platonin ideoimana pystyn nyt maallikkona 30-vuotisen pappismatkan jälkeen näkemään uskontoni kiinnetolppia, ideoita eli taivaan pysyviä essenssejä, formia, perikuvia, olemuksia, das Ding an sich:a, joilla mitata ”firman” järjestelmää, joka antoi korppupalan, myös silminnäkijätodistuksen kulissien takaisesta oikeaoppisesta evankeliumista, jolla onko mitään tekemistä UT:n Jeshuan kanssa? Yllä oleva otsake riisuu rutiineja, riippuen siitä, mihin ruotuun lukija on sullottu yhteiskunnassa ja millaista potaskaa hänelle on tuputettu lapsuudesta alkaen! Eksegeettisten arvioiden mukaan juutalainen Jeshua, alias Jeesus, oli synedriumin eli neuvoston, maan hallituksen, yliopiston ja korkeimman oikeuden silmissä avioton äpärä. Siihen viittaa UT:n teksti. Samaa am ha aresia olivat Jeshuan naiset ja heidän raiskaajansa. Otsikkoa avaa uskontohistorioitsija Runebergin löytämä muinaisen Lähi-Idän uskontojen yhteinen kuningasideologian kaava: Kuningas on kuollut, eläköön kuningas! VT:n historialliseen aikaan tuo kaava selittää juutalaiskansan ja vielä Jeesuksenkin ajan aikakäsityksen, elämäntulkinnan, uskonnolliset juhlat, luonnon ilmiöt, uskonnolliset riitit, juhlat ja rituaalit pappeineen, kulttiesineineen ja temppeleineen. Kuningas-sanaan mahtui käsitykset luonnosta, kansasta, hyvinvoinnista, pelastuksesta, onnesta, elämästä, kuolemasta, Israelin Jahvesta ja hänen kiivaudestaan/ suopeudestaan kansaa ja kansalaista kohtaan. Sen mukaan Ihminen elää alhaalla maan tomuna synnin kuopassa riippuvaisena siitä, mitä ylhäältä annetaan. Kaavassa näkyy idea: alhaalta ylös - kuolemasta elämään!” Messori osoittaa, että VT:n kirjailijat näkivät tuohon ideaan. Se oli kaikissa ympäristön uskonnoissa vieras siten, että ei salattu kuninkaiden, päättäjien eikä kansalaisten huonoutta, epäonnistumista, rikollisuutta, petollisuutta ja muuta kieroilua: Daavid, entinen rikollinen, tapatutti sotilaansa päästäkseen hänen vaimonsa sänkyyn; huora Raahab pelasti ovelasti kaupungin; Mooses murhasi egyptiläisen verikostona; Aabraham varasti naapurin karjan ja tappoi omistajat; Jaakob sai petoksella ikuisen siunauksen Israelille; Ester pelasti juutalaiskansan viekkaasti joukkotuholta, puhumattakaan muista sankarihuijareista. Sama kaava ja Jumalan pelastustyön idea näkyy UT:n Jeesuksen saarnatessa evankeliumia ja kirjeiden kirjoittajien saarnatessa Jeesusta. Synedriumille eli neuvostolle, maan hallitukselle, yliopistolle ja korkeimmalle oikeudelle Jeesus oli huoranpentu, Israelin eksyttäjä, noita, Belsebul, rikollinen, hullunväärä Messias, joka ”tekee itsensä Jahven vertaiseksi”. UT:n kirjailijat korostavat VT:n tyylillä ihmisen huonoutta, epäonnistumista, hänen surkeaa tilaansa heitettynä kaivoon tai hirtettynä Golgatan mäntyyn kunnon uskovaisten nauraessa. Jeesuksen persoona, puhe ja toiminta oli mahdoton yhtälö aikansa normaalijärkisten normaaliyhteiskunnassa, ”Jumalan kiroama Messias puuhun ripustettuna”, kuten Paavali kokemiensa ruoskimisten ja paskapuheittensa jälkeen oppi ymmärtämään, sen, että hänelle hänen puheissaan oli ”Jumalan voima” ja Ylösnousseen läsnäolo, jonka ”tuntemisen rinnalla kaikki muu oli roskaa”. Mikä näille kaikille hahmoille on yhteistä? HE USKOIVAT. Heillä kaikilla oli alhaalla hengessään, sielussaan, luissaan ja ytimissään kuolevaisina syyllisinä ihmisinä uskomisen kokemus ylhäältä alas tulleesta Jumalasta heitä varten. Heidän onneaan oli pysytellä alhaalla inhimillisen elämän tasolla ja ”huutaa syvyydestä” Herraa, katsoa alhaalta ylöspäin korkeiden ihmisten murhaamaa Mestaria hirressä, Jumalan Poikaa, muistaa hänen ylösnostavat sanansa ja kuolematon rakkautensa heitä nostamaan. Siinä kokemuksessa alennettu Mestari korotettiin koko maailman Vapahtajaksi. Jotain vastaavaa ilon häivää nyt 2000 v myöhemmin koin tuosta muinaisten ihmisten onnesta ystävien seurassa 16000 ilmaiseksi tehdyillä kotikäynneillä matalien majojen inhimillisessä lämmössä ja kylmän tiilihökkelikirkonkin alttarilla ehtoollisliturgiassa. Iloani särki mm. se, kun khra-rovasti tökki sormella rintakehääni ja saatteli suunsa sanoilla ja Riekkisen jengin siunauksella lähtöäni liturgina sakastista viinimuki kädessä pyhän alttarin suuntaan samalla kun nauhurit pyörivät piilokaapissa ja povitaskuissa Riekkiselle lahjaksi. Ollessani aika alhaalla ja nuollessani arpia 16 kertaa valtiouskonnon kahden regimentin valeoikeudessa uskonnottomat attaseat halveksivat keksimällään kirkon tunnustuksella minua ja uskoani. Jorma Luostarinen Outokumpu pääsiäisenä 21.4.2025 netti: outokummun pappi luostarinen, 1129 blogia, alla linkki

JEESUS ENKELINPOIKA NASARETILAINEN Olen lueskellut kreikkalaisen filosofi Platonin tarinoita 2400 v sitten miettien hänen vaikutustaan kristinuskon 30000 kirkkokuntaan ja Suomen Luterilaiseen kirkkoon historian saatossa. Käteeni osui myös Harri Sirolan kirja ”Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen” v 2001, jossa hän kirjailijan vapaudella luo kuvaa juutalaisesta historian Jeshuasta, alias Jeesuksesta, Rooman valtakunnan Palestiinassa ajanlaskun alussa. Pois potkittuna pappina kirkon tunnustuksenvastaisuudesta ja ajatellen esim. muslimien ja juutalaisten käsitystä Jeesuksesta pidän kirjaa asiallisen maltillisena, koska juonen taustalta löytyvät keskeiset UT:n eksegetiikan faktat. Jo opiskeluaikaan huomasin, että kirkon järjestelmässä, seurakuntalaisten uskonelämässä, toimituksissa, jumalanpalveluksissa ja kirkon tuomioistuimessa ei ole mukana historiallisen juutalaisen ihmisen, Jeesuksen, persoonan kaikuja, vaan sanaa Jeesus purpatetaan mutta henkilö verhotaan apostoli Paavalin keksimän platonistisen Kristuksen varjoon. Jo UT:n kirjoittamisen ajasta alkaen juutalaiset ja Jeshua kuoletettiin pois ”oikeasta opista”, ”Jumalan sanasta” ja ”Jumalan srk:sta”. Muunnostyön tulos siirtyi kirkon historian yleistunnustuksiin, kirkkoisä M. Lutherin antisemitistiseen teologiaan ja teoreettisiin keisarin järjestelmää palveleviin dogmeihin ja esim. Suomen Luterilaisen kirkon kovaan, kylmään ja mitään sanomattomaan tunnustusformeliin. Sillä 16 kantelun ja 16000 ilmaiseksi tehdyn kotikäynnin jälkeen heitetään pappi ulos. Jeesus Enkelinpoika syntyy maailmaan köyhän huoraäiti Marian lapseksi. Sillä aikaa hänen siittäjänsä, Gabriel, paikkakunnan naistenmies, rakastaja, rattopoika, ryyppää viinaa ja soittaa musiikkia talonsa katolla ja harjoittaa seksiä haaremissaan. Maria-äiti rakastaa Gabrielia ja heidän yhteistä lastaan, Jeesusta. Köyhä Maria nauttii seksistä ja denareista. Isä Joosef tietää tai ei tiedä Marian retkistä, mutta joka tauksessa hän pahoinpitelee nuorta Jeesusta, jolla on sirot kädet, leveät jalat ja josta ei ole mitään apua isän puusepänverstaalla. Maria puhuttelee Joosefia, ”herraksi”, joka lyö loputtomasti Jeesusta pienistäkin vastustuksista ja epäonnistumisista. Gabrielin rakastajatar on myös Magdalan Maria. Hänen lapsensa, Maria, on myös Gabrielin lapsi. Hän puolestaan rakastuu alle 10-vuotiaana samanikäiseen Jeesus-poikaan. He käyvät yhteisillä retkillä, ottavat viiniä ja eväitä mukaan. Keskustelun aiheita ovat Marian köyhä tausta ja Jeesuksen daavidilainen sukulinja, juutalainen uskonto käskyineen ja muu elämänmeno lasten näkökulmasta. Maria-lapsi on jonkun parrakkaan rattopojan raiskaama tyttö. Jeesus ihmettelee ja arvioi tyttöä, joka isona haluaisi tulla Jeesus-pojan vaimoksi. Joka tapauksessa tuon katutytön seurassa Jeesus viihtyy, koska hän rakastaa synedriumin eli neuvoston, maan hallituksen, yliopiston ja korkeimman oikeuden alas painamia, ja unelmoi lääkärin urasta tutkimalla myös pyhiä kirjoituksia. Niinpä tyttö herättää Jeesus-pojan seksuaalisuuden ja kiihkeänä he hytkyvät vällyjen alla, nurmikolla ja Galilean kankailla. Kertomuksessa kaikki on kaunista, rakkauden sävyttämää myötätuntoa, toisen ymmärtämistä ja läheisyyttä, jossa kokemuksessa nähdään taivaiden anteeksiantamusta ja Jahven ihmeellisiä lahjoja köyhille rikkaiden pilaamassa maailmassa. Kertomuksessa ovat myös Betanian Martta ja Maria, kylähuorat, ilman Lasarusta. Perheen pyhiinvaellusmatkalla Jerusalemiin Jeesus karkaa temppeliin. Yksi pappi ihastuu nuoren Jeesuksen uskonnollisesta tietämyksestä niin kauan kuin tämä ei osoita heitä syyllisiksi köyhiä huono-osaisia kohtaan. Niinpä kirjanoppineet heittävät Jeesuksen ulos temppelistä ja potkaisevat hänet juhlallisia kiviportaita alas niin, että Jeesuksen päähän sattuu vastaavasti kuin Maria-tytön alapäähän raiskauksen jälkeen. Koska poika viipyy eikä noudata kulkueen aikataulua, isä Jooset pahoinpitelee Jeesuksen kymmenillä raipaniskuilla - Mooseksen lain mukaan - oikeaoppisesti. Palattuaan Nasaretiin Jeesus lähtee salaa seuraamaan äitinsä retkiä, kun Joosef ei ole kotona. Hän löytääkin äitinsä panomies Gabrielin luota talon ylisiltä umpikännissä harjoittamassa seksiä soiton ja viinin huumassa. Nähtyään Gabrielin hiukset, kädet ja jalat, samanlaiset kuin hänellä itsellään, Jeesus tajuaa, kenestä hän on tullut tähän maailmaan. Tämä tarina on uskottavampi kuin Ev.-Lut. kirkon antisemitistinen kyhäelmä! Jorma Luostarinen Outokumpu 19.4.2025 nettihaku: outokummun pappi luostarinen 1128 blogia, alla linkki