Johdantosanat 2 4.4.2001 ….. Tämän päivän herätysliike Nokialla ja lahkojen taistelu kirkon uskon romahdusta vastaan on melko samanlainen ilmiö kuin alkukirkossa. Haluttiin kuulla, nähdä, kokea ylösnoussut elävä Jumala. Siinä pelastavassa kokemisessa opetuslapset tajusivat, että Jeesuksen puhe tulevasta Jumalan valtakunnasta ei valunut häpeään Golgatan veriränniin. Herra vaikutti heidän kanssaan, keskellään, heidän työssään evankeliumin puolesta. Hän kutsui yhä omiaan, vastasi heille, puhutteli rukouksessa ja ehtoollisessa. He tunnustivat Mestarilleen syntinsä ja kokivat saaneensa anteeksi. Se oli mahtava, pelastava, taivaallinen kokemus syylliselle kuolevaiselle ihmiselle täällä maan päällä! Suurempi oppineiden, viisaiden ja mahtavien ihmisten joukko – ilman Jeesusta – vajosi syyllisyyteen, kuolemaan ja elämän tuskaan - yhä enemmän - ilman Jeesusta! Samalla tavalla uskominen näkyy ja on näkymättä tänäkin päivänä. Tunnustamme syntimme….

JOHDANTOSANAT jatkoa 1 Vain siellä missä Jeesus elää, uskossa, toivossa, rakkaudessa: saadaan synnit anteeksi. Se että tietää hänestä ja uskonnosta, ei auta ketään. Jeesus ei perustanut mitään uskontoa, ei edes kristinuskontoa. Hän oli juutalainen ja tulee ikuisesti olemaan juutalainen! Jeesus paljolti poisti uskonnon eli uskonto- instituution, laitoksen, laitos-uskonnollisuuden, jossa virkamiehet ja kaikenmaailman touhuilut ovat tärkeämpiä kuin ihmiset ja usko Jumalaan. Jumalan antaman anteeksiantamuksen sinä saat, kun kohtaat Jeesuksen - uskossa, uskomalla. Raamatun mukaan papit, poliitikot, sotilaat, virkamiehet, hallitukset, neuvostot, lakimiehet, jne. hirttävät Jeesuksen Golgatan mäntyyn turhana ja tarpeettomana roskana: hulluna, villitsijänä, pääpaholaisen kaverina. Alku-srk:n perinteessä pitkä perjantai on korkein ja karkein juhlapäivä: korkein sairaalle Lasarukselle, Ilotyttö Marialle ja publikaani-varkaalle; karkein papille, ylipapille, neuvostolle, maan hallitukselle, yliopistolle, tuomarille, pyövelille, sotilaalle, kaikille jotka edistävät Jumalan vastaisuutta sellaisena kuin Raamatun Jeesuksessa se näkyy…….

JOHDANTOSANAT RIPPIIN 4.4.2001 …… Meillä täällä kirkossa on yleisaiheena ---------------------------- .Rippisanat johdattavat Jeesuksen kärsimiseen, johon aadamin ja eevan kautta me olemme syyllisiä. Yhteinen inhimillisyys tappoi ja tappaa Jeesuksen. Kun luemme Raamatun kertomusta, tajuamme, että me päästämme Barabbaan ja vaadimme Jeesusta pois. Jumalan sanasta luemme mitkä ihmisryhmät ovat erityisen innokkaita Jeesusta vastaan. Alku-kirkosta alkaen on saarnattu rikkaat, kylläiset ja iloisen iloiset ihmiset vastustajien joukkoon, koska he ryöstävät rikkautensa köyhiltä ja murheellisilta ja elävät heidän siivellään. He eivät voi kuulua Jeesus-Jumalan porukoihin, koska heille Jeesus ei ole korkein hyvä tässä maailmassa eikä tulevassa. He eivät tarvitse mitään muinaista Galilean puuseppää sotkemaan kuvioitaan. Kukaan ei saa syntejä anteeksi siten, että kirkko on keskellä kylää ja juoksee sinne tavan mukaan joka pyhä. Usko ratkaisee; usko avaa; uskossa syntinen ihminen saa synnit anteeksi Jeesuksen puhuttelussa……..

Saatteeksi 2.3.2001 Olen ollut täällä Outokummussa kappalaisena 19 v.. Joskus aikaisemmin kirjoittelin Kotimaahan yleisön osastolla asioista, joita pidin tärkeinä. Olisiko nyt vuoroni saada palstatilaa ääneni kuulumiseksi. Eletään pääsiäiseen päin kuten kirjoituksessani katselen. Keskeinen ajattelun virittäjä on ollut Lars Aemalaeuksen kirja Kristinuskon synty v. 2000. Seurakuntapapin yksitotiseen arkeen kirja antoi uutta pohdittavaa mutta herätti myös ongelman: Selitetäänkö nyt eksegetiikassa kirkon perinne jollakin tavalla vääräksi? Historiatieteen Jeesus näyttää jäävän tutkimuksen edetessä yhä kauemmas siitä Jeesuksesta, jota papit saarnaavat, jotta saisivat leipäpalan kirkolta!

HIST. JEESUS 3. 21.2.2001 Jeesus ei perustanut kristinuskoa vaan julisti lopunajallista valtakuntaa. K-usko syntyi hänen ystäviensä toiminnan tuloksena ja Jeesus muuttui julistajaksi julistetuksi. Ts. Jeesus ja kristinusko ovat kaksi eri asiaa. Kun ihminen, Jeesus, oli kuollut ja kuopattu, hänen oppilaansa alkoivat muistella Mestaria, syntyi erilaisia perimätietokokonaisuuksia ja niitä alettiin kirjata talteen. Juutalainen Jeesus käännettiin kreikankielelle ja kreikkalaisen sivistyksen raameihin. Siten alkuperäinen jäi yhä kauemmaksi ja tulkittiin uudelleen muuttuneissa oloissa. Jeesus-kuva sai liioiteltuja piirteitä ideologioiden ja muiden uskontojen keskellä. Hänen nimissään tulkittiin syntyneiden srk:ien tilanteita, puhumattakaan siitä kirkollisesta kehityksestä, jossa paavit ja keisarit taistelivat vallasta ja Euroopan poliittisesta valloittamisesta. Silloin käsite Jeesus tarkoitti oppilauseita! Meillä ei ole mahdollisuutta tietää Jeesuksen omia pyrkimyksiä, koska tieto hänestä on toisten kertomaa pitkässä saatossa. K-usko ja kirkko syntyi Jeesuksen jälkeisestä perimätiedosta! Siitä tuli suuri kertomus vähäisen galilealaisen duunarin elämäntyön jälkeen. Kulttuurimme uskonto on syntynyt menneen muistelusta ja kokemisesta. Lattean uskonnollisuutemme keskellä joku ehkä huomaa kysyä, minne tuo vallankumouksellinen kokemus Jumalan kuolemasta ja yl. nousemuksesta on kadonnut!

HIST. JEESUS JA KOKEMUS YL.NOUS. 2 Kun katsotaan tekstien uskon kokemuksia historiallisena totuutena, on selvää, että tuollainen todistus ristiin hirtetystä oli juutalaisille entistäkin suurempi loukkaus-kokemus ja irvikuva. Tuossa historiallisessa alkukirkon ja kristinuskon alkukokemuksessa oltiin vielä pelkästään juutalaisella maaperällä. Sen sijaan kreikkalaisten oli helpompi käsittää jotain tuollaisesta ylösnousemuskokemuksesta. Heidän hellenismissään jumalat syntyivät, astuivat alas manalaan ja kävivät maan päällä kuolemansa jälkeen. Sen sijaan virallinen juutalainen ei uskonut Jahven inkarnaatioon, vaan hän oli pysyvä täysin omassa majesteetissaan koko maailmankaikkeuden ainoana Herrana. Kristinuskon syntyminen ja alkukirkon aika on siis kova juttu! Kirjallisuudessa puhutaankin kristinuskon alkuräjähdyksestä ja ensimmäisten kristittyjen saarnan vallankumouksellisuudesta. Mutta Jeesuksen tajuaminen ja hänen historiallisen sanomansa ymmärtäminen ei ole yksinkertaista. Jeesus oli juutalainen ja kasvanut juutalaisuuteen. Hän toimi oman aikansa puitteissa, ainutlaatuisesti, sitoutumatta perinteellisen yhteiskunnan ja kulttuurin faktoihin. UT:n kertojien todistus Jeesuksesta on eri asia kuin itse Jeesus. Me kristityt koemme hänet 1. kristityksi ja näemme, että ajan kirkosta on yksioikoinen tie Jeesus Nasaretilaiseen. Niin ei asia ole UT:n tutkimuksen valossa. Näemme, että Jeesus oli alusta loppuun juutalainen ja liikkeensä juutalainen lahko.

HISTORIALLINEN JEESUS JA KOKEMUS HÄNEN YLÖSNOUSEMISESTAAN 1. 21.2.2001 UT:n nykytutkimuksessa pidetään historiallisena totuutena sitä, että Jeesus teloitettiin häpeälliseen hirsipuuhun Kaifaan ja Herodeksen aikana. Paaluun ripustamisen syyt sanotaan UT:n pyhässä tekstissä: tekee itsensä jumalaksi; villitsee kansan esivaltaa vastaan; esiintyy kuin aito saatana; sanoo veljikseen rikollisia ja renttuja ja ala-arvoisia naisia. Evankeliumikirjojen saarnoissa näkyy, että poliittiset ja uskonnolliset johtajat maistereineen ja lakimiehineen olivat tyytyväisiä tuon rikollisen mielipuolen kuolemaan: Oli saatu aikaan selkeämpi yhteiskunnallinen tilanne Galileassa, jossa oli totuttu pelkäämään kapinoita. Jo UT:n teksteissä näkyy, että Jeesuksen ystävien ja vastustajien kokemus profeetallisesta sanomasta oli vahva. Toiset kokivat, Isän taivas avautui keskelle elämää, sairaat paranivat ja Pojassa Isä tarttui valtakuntansa toteutumiseen. Vastustajat näkivät samat ilmiöt mutta he eivät päässeet sisälle ideaan. UT:n evankeliumien saarnoista näemme, että Jeesuksen oppilaiden kokemuksessa Mestarin työ ei päättynyt Golgatan vessaan. Kolmantena päivänä he kokivat hautajaisten jälkeen, että Herra elää: hän on ilmestynyt ruumiillisesti; hän näytti keihään pistot kyljessään; hän puhutteli naissseuraajia; hän paistoi kalaa Pietarin kalamiehille, söi ja kulki tuttujen kanssa. Oppilaat näkivät Mestarin livenä, ruumiillisena ihmisenä