Rukouspäivä 20.10.91 Jeesus elää ja me elämme hänen kanssaan aasilla hän ratsastaa meille saapuu kyliin pieniin suuriin ei ole matka lyhyen läntä eikä katse kapua korkeuteen Jeesus elää siksi me elämme hän saapuu nasaretiin sitoo aasin toiset pärskivät hirnuvat kuni hevoset mutta sinä istut ihminen vakaasti kirkon penkissä katse luotuna uskon alkajaan ja täyttäjään katsot paalua seinällä tyhjyydessä täyteyttä täällä me olemme synagogassa Herran temppelissä toiset saapuvat etelän iloista toiset lännestä katsahtamaan itäiselle taivaalle oikeaa pelastusta…..

Vanhusten viikolla 9.10.91 minä olen vanha ihminen ja tässä minä istun tässä on paikkani ja voin ihan hyvin meitä on täällä monta vanhaa ihmistä minä taas ensimmäistä kertaa ajattelen kaikenlaista yöllä katselen uniani virsikirja hyvä meille laulaa lauluja kuunnella sanaa olla yhdessä sydämessä Jumala on meillekin ihmeellinen Herra meille puhutaan meitä ohjataan opastetaan ja yhdessä rukoillaan ett pääsisimme kotiin minä saan vanhana tulla Jumalani eteen ja vanhana varsinkin kun nyt olen monesti poissa siitä missä nuoremmat useasti kiitä siis sieluni siitä tästä elämän ihmeestä

KL 18.10.91 Luojan maailmaan ihminen kuuluu jokainen vaikka Isä kutsuu aikanaan Ihminen joskus poikavuosinaan joskus miehuuden aikaan tai vasta vanhuudessaan havahtuu elämään sen ohikiitävään aikaan Siihen ei ihminen valmis myöntämään antautumaan elämälle sellaisena kuin elämä on Kuolema erottaa vie pois ja me jäämme rannalle itkemään kaipaamaan aprikoimaan taas elämää Sytytämme kynttilän rakkauden tuli odotamme tulta taivaasta Oi Isä ihmeellinen maailmasi ja tarkoituksesi jonka ihmiselle annat…..

Jumalan lapseksi ( jatko 2. ) Kiitos Jeesuksesta Vapahtajasta joka anteeksi antaa synnit ja syyt kotiin kuljettaa Kasteessa lapsi palaa Isän luo tuhlaajapoika tuhlaajatyttö Isä ottaa vastaan armostaan vie lähteen luo Niin syntyy ihminen kasteessa uudelleen autuaassa Hengessä ja on pieni lapsonen Rakkaudessa uudessa suhteessa uusi ihminen vedessä Isän edessä Se näkyy kynttilän liekissä Rakkauden tuli lepattaen aluksi lämmittäen illan viileydessä valaisten kuni enkeli vieressä Koti yhteys rakkaus siihenpä ihmisen ikävä kotiin

Jumalan lapseksi ( kastepuheen jatko 1. ) Kasteessa lapsi tulee Jumalan lapseksi uskossa Hengessä meidän uskossamme meidän hengessämme jotka voimme niin paljon lapsen hyväksi Tässä on nyt srk läsnä ristiäisissä ylhäältä siunausta pyytämässä Alhaalta ylös maasta taivaaseen Herra sun työs vie meidät myös kuolemasta iankaikkiseen Laulamme laulun rukoilemme ja kuulemme uuden kaiun kun sanalle avaudumme Niin saamme kutsun valtakuntaan pelastumme kiitämme Luojaa lahjastaan Hän on Isämme me tiellä taivaan lapsenaan

JUMALAN LAPSEKSI Elämä näkyy meille laajana avarana kuin meri meille langenneille kuolevaisille ihmisille Mutta me voimme tavoittaa siitä oleellisen kestävän sen mikä ihmisen pelastaa Siksi kastamme Jumalan nimeen ainokaiseen noudatamme käskyä Jeesuksen Jokainen syntyy lapseksi isästään äidistään kumpaisestaan kasvaa aikuiseksi lähtee lapsenkengistään suureen maailmaan Toinen toistaan tarvitsee lapsi suojaa hoitajaa itkee puolustajaa turvakseen maailmalla jaksaakseen Eipä äitiä parempaa lapsella ei isää vahvempaa…….

AK 28.9.91 Ihminen käy Luojan maailmassa aikansa Hän kasvaa kuin kukkanen kunnes saapuu uni öinen Se vaikuttaa väsyneen uuvuksiin kirvoittaa sielun pyhyyksiin Niin on hyvä niin on oikein oi Luojani pyhä joka ymmärrät ihmislasta usein niin vaikein Paljon elämä antaa tarjoaa sylin täydeltä rakkautta ystävyyttä mutta se myöskin ottaa kutsumatta niin rikkaalta kuin köyhältä Me näemme Luojan uskossa toivossa rakkaudessa töineen kaikkineen lapsuuden kodissa sisarineen veljineen rakkaineen uudessa toivossa muistoissa kalliissa…….