KIRKKO HUIJAA OPILLAAN JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUKSESTA, ETTEI KUOLEMA OLE TÄYSTUHO 1. ( Valmiista muokattu, korjattu, kirjoitettu sisään ). Jeshuan ylösnousemus on kristillisen uskon keskeisin opinkappale, jonka kirkko katsoo olevan perusta toivolle kuoleman jälkeisestä elämästä. Tämän opin mukaan Kristus voitti kuoleman ja ylösnousemus avaa uskoville tien iankaikkiseen elämään. Lukijasta tarina tuntuu itsestään selvän tutulta. Kun katsotaan tuota UT:n Paavalin keksimää Kristusta uskontohistorioitsija Arne Runebergin teoksen Jesu korsfästelse 1952 valossa, havaitaan, että kristinuskon kirkkojen teologiassa Kristus ei tarkoita Paavalin Kristusta. Paavali luonnostelee juutalaisten messiaan pohjalta aivan toisenlaista hahmoa Kristuksellaan. Se/ hän tarkoittaa Paavalin käyttämän Platonin perinteen tyylillä abstraktista ihmistä, ideaali-ihmistä, ihmistä yleensä, täydellistä ihmistä, kaikkia ihmisiä ja ihmiskuntaa. Sellaisen hahmon kohdalla kirkon ylösnousemususko kalpenee pahan kerran. Kirkon tulkinta on kuitenkin pesiytynyt pitkällä matkalla Suomen valtiokirkon Kuopion tuomiokapitulin fraasivarastoon, jossa se pysyy kirkon tunnustuksen piilottamana ja pullahtaa eri muodoissaan esiin pappien ja muiden duunareiden suusta ja työssä. • Ylösnousemuksen merkitys: Kristillisen perinteen mukaan Jeesuksen ylösnousemus ei ole pelkkä kuolemanjälkeinen elämä vaan ruumiin ja sielun uudelleen yhtyminen sekä ruumiin kirkastuminen. Entisenä pappina 30 työvuoden jälkeen koen lauseen, joka on kyllä oikein oppien näkökulmasta, aivan teoreettiseksi hölynpölyksi, jota juuri siksi papit ja muut profeetat eivät saa penkoa julkisesti srk:n päättäjä-uskovaisten edessä. • Kristillinen toivo: Ylösnousemusopilla kirkko opettaa, ettei kuolema ole täystuho vaan toivo siitä, että Jumala herättää uskovat kuolleista. Ylösnousemususko on siinä mielessä erittäin huono toivo, koska se ei koskaan tule toteutumaan kenenkään kohdalla reaalimaailmassa vaan ainoastaan uskojansa päässä, hengessä, sielussa ja toiveissa. Esim. terapeuttisessa työssä terapeutin ei pidä koskaan luoda ongelmaiselle toivoa, jonka itsekin tietää koskaan toteutumattomaksi. Ihminen luonnonoliona kuolee kuten mikä olio tahansa ja muuttuu maaksi. Jo sana kuolema tarkoittaa loppua eikä mikään uskonnon luritus sitä absoluuttista totuutta muuta. Jos Paavalin keksimä Kristus on ylösnoussut hänen pääkopassaan, ei siitä seuraa loogisesti eikä muutenkaan toisille yhtään mitään. Papin töissä näin ja koin 30 v aikana 16 kantelun ja 16000 ilmaiseksi tehdyn kotikäynnin jälkeen, että ihmiset ja papitkaan eivät keskustele näistä asioista. Niistä ei keskustella, koska ei ole mitään keskusteltavaa. • Kritiikki ja erilaiset tulkinnat: Kristinuskon sisällä on konservatiivisia suuntauksia, jotka painottavat perinteistä Raamatun tulkintaa ja pelastusta, kun taas toiset suuntaukset näkevät kirkon opetuksen muuttuneen ajan myötä leveäksi ja laveaksi mitään sanomattomaksi purpatukseksi ihmisestä yleensä verrattuna ihmisen ongelmiin maailmassa 2000 v sitten. Väite siitä, että kirkko "huijaa", on uskonnollinen ja filosofinen kysymys. Kirkon näkökulmasta ylösnousemus on historiallinen ja teologinen totuus, kun taas uskonnonkritiikissä sitä voidaan pitää inhimillisenä tarinana kuolemanpelon lievittämiseksi. Okussa 21.4. -26 Jorma Luostarinen/ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1712 blogia