UUSI TESTAMENTTI JA JESHUA-JEESUS VÄÄRISTYY KIRKON KÄYTÖSSÄ ( Valmiista muokattu ja kirjoitettu sisään ). Keskustelu UT:n ja Jeesuksen vääristymisestä kirkon käytännöissä on monimutkainen ja sisältää erilaisia näkökulmia. Aiheeseen liittyvissä keskusteluissa nousee esiin teemoja: • Maallistuminen ja opin muutos: Maallistuneen kirkon on sanottu kaipaavan uutta uskonpuhdistusta, kun uskonasiat – kuten Jumala, Jeesus, ylösnousemus ja syntien anteeksianto – jäävät vähemmälle huomiolle. • Usko ylösnousemukseen: Kristillisen ylösnousemus-aatteen mukaan Jeesus nousi kuolleista eli oli olemassa livenä pappien ja sanhedrinin ( =neuvosto=maan hallitus=yliopisto=korkein oikeus ) Golgothan sadistisen hirtto-kidutus-murhan jälkeen. Sen sensuroidun kaunisteltua feikkiä pidetään juutalaisuudesta tehdystä lahko-kristinuskossa kirkon alkuräjähdyksenä. On esitetty huomioita, joiden mukaan vain kolmannes suomalaisista uskoo nykyisin vakaasti jonkinlaiseen käsittämättömään ylösnousemukseen, mikä heijastaa löystymistä perinteisen ahtaasta raamatuntulkinnasta. • Tulkinnanvaraisuus: Kirkon sisällä on ollut jo UT:n Paavalin ajoilta 50-luvulta alkaen erilaisia näkemys-koulukuntia siitä, miten Raamattua ja Jeesuksen opetuksia tulisi soveltaa kussakin myöhemmässä historian vaiheessa. Se voi johtaa päätelmiin, havaintoihin ja kokemukseen alkuperäisen sanoman ja tavoitteen muuttumisesta kokonaan toisenlaiseksi ja vääristymäksi. Jotkut kokevat, että Jeesus-kuvan jatkuva muutos kirkon aseman muututtua yhteiskunnissa ja historiassa paljastaa kirkon virheet ja oppien uudet kehittelyt verrattaessa entisaikoihin. Jo UT:a lukiessa nähdään, että juutalaisen Jeshuan räväkkä esiintyminen oikeuden puolesta ja puhe köyhille ei näy kirkon työssä yhteiskunnassa. • Perinteinen vs. uudistuva tulkinta: Keskustelua käydään siitä, pitäytyykö kirkko apostoliseen ja raamatulliseen opetukseen vai mukautuuko se liikaa ajan henkeen. Asiasta on taisteltu ja väitelty jo Jerusalemin alkuseurakunnassa heti Jeshuan kuoleman ( v 30 ) jälkeen ja siitä eteenpäin kristinuskon levitessä keisarilliseen Rooman valtakuntaan. Teologeja motiiveineen ja pyrkimyksineen oli joka lähtöön eri koulukunnissa eri valtakunnan alueilla. Kirkollis-teologisen päälinjan määräsivät keisarin sotilaat keisari valtiouskonnon ylipappina ja kirkolliskokousten kutsujana. Hän suosikkipiispoineen määritteli kompromissituloksena teologis-poliittisesta moneudesta yhden ainoan oikean kirkon, yhden opin, yhden kasteen ja yhden komennon kristityille. Keskeinen pyrkimys oli tunkea antisemitistisesti juutalaiset pois kirkosta, josta kertoo jo se, että kirkkoon pesiytynyt Jeesus-nimi on halveeraava nimitys juutalaiselle Juuttaanmaan Jeshualle ajanlaskun alussa. Koska kristinuskon Päähenkilön nimi on antiseemiläinen väärennös, on myös koko antiseemiläinen kristinusko-aate väärennös, myös Suomen luterilaisen kirkon Kuopion tuomiokapitulin tunnustuksessa. Okussa 28.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1649 blogia