MUINAISISRAELIN USKONTO YHTENÄ LÄHI-IDÄN USKONNOISTA. ( Valmiista muokattu, korjattu ja kirjoitettu sisään ). Israelin ja Juudan kuningaskuntien uskonnollinen perinne kehittyi monimutkaisessa vuorovaikutuksessa ympäröiviin kanaanilaisiin, egyptiläisiin ja mesopotamialaisiin. Kyseessä ei ollut alusta asti puhdas monoteismi vaan pitkällinen kehityskulku, jossa aluksi oli polyteistinen vaihe kuten jo VT:n 1. lehdellä näkyy Elohiim-Luoja-Jumalissa. Jahve-jumalan palvonta eriytyi vähitellen polyteistisestä ympäristöstä n. 700-luvulla eKr. ja vahvistui lopullisesti Baabelin vankeuden aikana ja jälkeen 500-luvulta alkaen eKr.. • Monolatria ja kehitys monoteismiin: Varhaisessa vaiheessa israelilaiset palvoivat Jahvea mutta tunnustivat muiden kansojen jumalien olemassaolon (monolatria). Vasta myöhemmässä vaiheessa, erityisesti pakkosiirtolaisuuden aikana ja sen jälkeen, kehittyi tiukka monoteismi, jossa vain Jahve nähtiin ainoana todellisena Jumalana verrattuna pakanoiden eli ei-juutalaisten epäjumaliin. Jahvella oli monta roolia: sään, ilman, myrskyn ja auringon Jumala. • Jahve ja Asherah: Arkeologisten löytöjen perusteella muinaisten israelilaisten uskonnolliseen käytäntöön kuului Jahven ohella myös jumalatar Asherahin palvonta, jota pidettiin Jahven puolisona, vaikka perinteellinen raamatullinen tulkinta kieltää sen. Jahvella oli poika. Siis perhejumaluus. Vrt. kristittyjen Kolmiyhteinen Jumala. • Kanaanilainen tausta: Israelin uskonto jakoi monia piirteitä kanaanilaisen uskonnon kanssa kuten uhrikultit, pyhät paikat (korkeat paikat) ja jumalkäsitykset, jotka muokattiin omaan käyttöön sopiviksi aikakausi toisen jälkeen poistettuna, sensuroituna, lisättynä ja päivitettynä. • Liittoteologia: Keskeistä oli käsitys ainutlaatuisesta liitosta Jahven ja Israelin kansan välillä. Se sitoi kansan noudattamaan tiettyjä uskonnollisia ja moraalisia lakeja. Liittoteologia velvollisuuksineen ja etuineen luotiin vasallisopimuksista valloittaja-suurkuninkaan ja Israelin välillä (Assyria, Babylonia ja Persia ). • Kulttipaikat ja temppelit: Jerusalemin temppeli oli tuhoonsa asti v. 586 eKr. keskeisin kulttipaikka ja uhreja suorittavan papiston vallan symboli mutta sitä ennen Jahvea palvottiin useilla paikoilla kuten Betelissä, Silossa ja Beersebassa. Nykyiset Helsingin yliopiston muinaisen Lähi-idän tutkijat ja Raamatun kriittiset teologit korostavat Israelin uskonnon "pehmeää" alkua, jossa rajanveto ympäristöön oli liukuva mutta paikalliset muunnokset yleisiä. Israelin uskonto kytkeytyi tiiviisti maahanmuuttoon, lakitekstien uusimiseen, vasallisopimuksiin, kuningasajan kronikoihin, kansallisen identiteetin rakentamiseen ja Israelin kansan poliittisen historian päivittämiseen kuningas Daavidista alkaen n. v. 1000 eKr.. Okussa 28.3. -26 Jorma L. / nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1651 blogia