JUUTALAINEN JESHUA JA SUOMEN VALTIOKIRKON USKONTOLAITOS 2. ( Tekoälyn tuotoksesta muokattu ja kirjoitettu sisään ). Tämä on mielenkiintoinen kerroksellinen rinnastus. Siinä kohtaavat historiallinen henkilö, hengellinen juuri ja moderni instituutio. 1. Historian JUUTALAINEN Jeshua vs. kirkon Kristus • Jeshua: Jeesuksen alkuperäinen hepreankielinen nimi on Jeshua. Hän eli ja opetti juutalaisena juutalaisille, noudatti Tooraa ja osallistui synagogajumalanpalveluksiin. • Luterilainen kirkko: Suomen valtiokirkko perustuu teologisesti oppeihin, jotka muotoutuivat jatkuvan historiallisen muuttamisprosessin aikana satoja vuosia Jeshuan kuoleman jälkeen v 30 Kreikan ja Rooman kulttuuripiireissä keisarillisessa Rooman imperiumissa ja siitä eteenpäin läpi vanhan ajan ja keskiajan aina nykypäiviin asti. Tässä prosessissa juutalainen Galilean Mies länsimaistui ja hänen juutalaiset juurensa jätettiin kirkon teologiassa, liturgiassa, hallinnossa, eetoksessa, jne. antiseemiläisesti pois ja seurattiin UT:n Paavalia, kirkkoisä Augustinusta ja uskon putsaaja Martti Lutheria. 2. Valtionkirkko instituutiona • Suomen kirkolla on erityisasema lainsäädännössä esim. verotusoikeus, mikä tekee siitä osan valtiollista rakennelmaa. • Tämä on jyrkkä kontrasti alkuperäiseen Jeshuaan, joka oli usein napit vastakkain oman aikansa uskonnollisten ja poliittisten valtarakenteiden kuten temppeli-instituution ja Rooman miehitysvallan kanssa. Juutalainen sanhedrin=neuvosto=maan hallitus=yliopisto=korkein oikeus hinkui hänet Golgatan hirteen narrikuninkaana kevätkauden rituaalinäytelmässä purim-juhlan ja saturnalian meiningillä. Jeshua edusti marginaalista am ha ares -köyhää kansaa, kun taas Suomen valtiokirkko edustaa niitä, jotka määräävät rahan arvon valtiossa. • Teologinen jännite • Laki ja armo: Luterilaisuus korostaa eroa "juutalaisen lain" ja "kristillisen armon" välillä. Jeshualle itselleen laki (Toora) oli elämän perusta, jota hän ei tullut kumoamaan vaan täyttämään. Sitä eikä muutakaan Raamatusta halua Kuopion tuomiokapituli nähdä. • Rituaalit: Kirkon sakramentit kaste, ehtoollinen pohjautuvat juutalaiseen perinteeseen ( mikve-pesu, pesah-ateria ) mutta ne on puettu suomalaiseen kansankirkolliseen muotoon, joka tuntuu kaukaiselta 1. vuosisadan Palestiinaan verrattuna. 4. Moderni keskustelu Nykyään kirkon sisällä on herännyt enemmän kiinnostusta Jeesuksen juutalaisuutta kohtaan. On ymmärretty, että ilman "juutalaista Jeshuaa" kristinuskon oppi jää irti juurista. Kriitikot kysyvät, mahtuuko radikaali, vaeltava juutalainen Opettaja enää jäykkään pohjoismaiseen byrokratiaan. Okussa 30.3. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1659 blogia