JA IHMINEN LOI JUMALAN ( Tekoälyn tuotoksesta rakennettu, korjattu ja kirjoitettu sisään ). Väite että ihminen loi jumalan on keskeinen ajatus monissa tieteellisissä, filosofisissa ja uskontokriittisissä näkemyksissä. Se kääntää perinteisen länsimais-kristillis-uskonnollisen käsityksen päälaelleen: Sen sijaan, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, ihminen loi jumalakäsitykset heijastamaan omia tarpeita, pelkoja ja arvoja. 1. Evoluutiopsykologia ja kognitiotiede Tieteen näkökulmasta uskontoja pidetään ihmismielen evoluution sivutuotteina. • Moraalin ylläpito: Suuret rankaisevat ja palkitsevat jumalat keksittiin siksi, että ne auttoivat valvomaan moraalista järjestystä yhteiskuntien kasvaessa niin suuriksi, että inhimilliset voimat eivät tuoneet oikeudenmukaisuutta yksilöille yhteiskuntien jäseninä. • Merkityksen tarve: Ihmisellä on luontainen kollektiivinen taipumus historian alkuajoilta alkaen nähdä elämässä tarkoitusta, merkitystä ja metafyysiä toimijoita luonnonilmiöiden takana. Tämä on johtanut jumalien luomiseen selittämään hallitsemattomia asioita kuten ihmiskohtaloita, kansojen välisiä kriisejä, luonnonvoimia, säätä ja kuolemaa. 2. Filosofiset ja poliittiset näkemykset Useille tunnetuille ajattelijoille jumalat ovat ihmisen luomuksia ja vieraantumista itsestään: • Ludwig Feuerbachille uskonto on ihmisen omien parhaiden ominaisuuksien ( kuten rakkaus ja viisaus) heijastamista itsensä ulkopuoliseen olentoon. • Karl Marx katsoi ihminen luoneen omat jumalansa yhteiskunnallisista syistä (uskonto "kansan oopiumina"). • Tieteelliset ateistit ja vapaa-ajattelijat katsovat, että jumalat ovat kunkin kulttuuriasteen mukaisia, säilyttäneet vanhaa ja muuttuneet ihmiskunnan historian myötä. 3. Teologis-uskonnollinen vastanäkemys materialismia ja naturalismia vastaan • Jumalan kuva: VT:n vanhimpien tekstien mukaan Jumalat loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala oli Lähi-Idän uskontojen tyylillä polyteistinen Elohiim=jumalat jumalten kollegiossa. Historiallis-kriittinen eksegeesi osoittaa, että VT:n Jumala on määritelty Israelin kansan eri vaiheiden mukaisesti polyteistisestä vaiheesta kohti monoteismia alkaen v 568 eKr.. • Ilmoitus: Kristinusko ja islam perustuvat ajatukseen, että Jumala ilmoitti itsensä. UT:ssa juutalaisesta Jeshua-äijästä tehtiin Jumala jo Paavalin teologiassa 50-luvulla. • Ikuisuus: Teologiassa ja Lännen filosofian historiassa jumalaa pidetään itsestään olevana, ei välttämättä raamatullisena periaatteena, henkenä tai esim. filosofisen ajattelun instrumenttina, jolla selitetään olevaisuuden syvätasoa ja ihmisen eksistenssiä maailmassa. Okussa 26.3. -26 Jorma L./ nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1645 blogia