RAAMATUN KÄYTÖSTÄ ( Valmiista muokattu ) Raamattua on tutkittu paljon, mutta Räisästä kiinnostaa sen vaikutus ihmisten elämään ja historiaan. On vaikeaa erottaa, missä määrin vaikuttaja on juuri Raamattu. Raamatulla on ollut myönteisten vaikutusten lisäksi myös muita. Se nostaa ongelman niille, joilla on korkea näkemys Raamatun sanan ”itsevaikuttavuudesta”: Mitä se on aiheuttanut? Voidaan sanoa, että kyse on ollut väärinkäytöstä, mutta kuka määrittelee ”oikean”? Paavit käyttivät Matt. 16:18-19:ää keskiajan valtataistelussa kuninkaita vastaan, Luuk. 22:38:n perusteella kehitettiin teoria maallisesta ja hengellisestä vallasta, Matt. 19:12:lla Origenes teki itsestään eunukin, 2. Moos. 22:17:lla perusteltiin noitavainot, Room. 13:lla vaiennettiin kritiikki esivaltaa kohtaan, 5. Moos. 23:19-21/ Luuk. 6:35:lla koron ottaminen tuomittiin kuolemansyntinä, 5. Moos. 13:lla poltettiin harhaoppisia, Matt. 27:24-25:lla ja Joh. 8:44:lla vihattiin juutalaisia. Osa niistä menee paavien, osa protestanttien ja osa molempien piikkiin. Tunnustus- ja kirkkokunnilla ei ole varaa polemisoida toisiaan. Räisänen ei vähättele Raamatun positiivisia vaikutuksia. Hänen ongelma on kirjan idea itsessään, kun koko Raamatun kirjava tekstikokoelma tehtiin arvovaltaiseksi. Räisäsen alleviivaa tulkitsijan vastuuta. ”Hänen on tehtävä tietoisia valintoja Raamatun eri linjoista.” Hän kysyy, olisiko kirkossa ”rohjettava ottaa kantaa myös joitakin Raamatun ajatuksia vastaan” vaikkapa rakkauden vaatimuksen tai totuudenmukaisuuden perusteella. ”Pyhän kirjan vaikutukset riippuvat joka tapauksessa ratkaisuista, joita sen käyttäjät tekevät.” Ymmärrän ”Raamattu-uskollisten” kristittyjen vastareaktion: koko Raamattu on Jumalan Sanaa eikä sitä voi oman mielen mukaan pilkkoa auktoritatiivisiin ja vähempiarvoisiin osiin. Raamatun sisäisen moneuden ja historian faktat täytyy kohdata ja tulkitsijan vastuuseen on voitava yhtyä myös silloin, kun haluaa pysyä Raamatun sanainspiraatio-opissa. Onneksi kirkkokin on viime aikoina avautunut itsekritiikille ja näyttää uutta tietä perinteisemmille kristityille. Voimme aivan hyvin tulla enemmiksi kuin-kulttuurikristitty”. ---Painavaa tavaraa UT:n eksegetiikan prof. Heikki Räisäseltä ---Hän oli tiedekunnan opettajana ja pappina pari kertaa harhaoppisyytteistä ---Asia julkistettiin mediassa ja Kotimaa-lehti teki periaatteellisia juttuja ---Loppuaikoinaan Räisänen tutki islamia ja Raamattua sosiaalisena ilmiönä ---V- 1972 hän piti Säätytalolla avauksensa ja toi Suomeen kriittisen eksegeesin ---Siitä lähtien sitä on kutsutta liberaaliteologiaksi halventavassa merkityksessä ---Raamatun Jumalan sanan ”itsevaikuttavuus” pohjautuu oppiin Pyhästä Hengestä ---Vallanpitäjät ja yksityiset ovat käyttäneet Raamattua moneen tarkoitukseen ---300-luvulla Rooman keisari Konstantinus perusti Raamattu-perusteisen valtiokirkon ---Hän pakanakeisarina asettui yhden valtion, yhden kirkon ja yhden uskon ylipapiksi ---Keskiajasta alkaen kirkon inkvisitio jatkoi harhaoppisten kuulustelua polttorovioille ---Sama perinneasenne haisee Kuopion tuomiokapitulissa ulostaessaan papin Okussa 20.2. -26 Jorma L./ netti: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1587 blogia