SUOMEN LUTERILAISEN KIRKON PAPIKSI VIHKIMINEN ARNOLD VAN GENNEPIN IIRTYMÄRIITTITEORIAN VALOSSA 17. Esim. kristillisen sivilisaation nykypapilla on lukuisia rooleja, jotka kuuluvat hänen statukseensa. Berndt Gustafssonin mukaan pappi saa initiaatiossa seuraavat roolit: ”sosiaalityöntekijä”, ”rukoilija”, ”eukaristian mies”, ”saarnaaja”, ”opettaja”, ”rippi-isä” ja ”sakramenttien jakaja”. Luettelo osoittaa, että pappi siirtyy initiaatiossa lähinnä spirituaalisiin tehtäviin ja hän erikoistuu rooleihin, jotka kytkevät hänet uskonnollisena johtajana yhteiskunnan palvelukseen. Tarkasteltaessa papin initiaatiota yleismaailmallisesti havaitaan huomattava sisällön ja muodon vaihtelu. Initiaatio on aina osa kulttuuria ja ilmentää yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ehtoja. Statuksen muutoksen problematiikkaa kuvaa seuraava kertomus tanganjikalaisen kiranga-papin intiaatiosta: Hän ottaa käteensä pyhän keihään, ponnahtaa pystyyn papin edessä, taivuttaa keihästä kaikin voimin ja tuijottaa pappia; …..Sitten hänestä yhteisön kaavoittamalla tavalla tulee uskonnollinen spesialisti. Yhteisön antama kutsu, kelpuutus, motiivi ja toimintatapa havaitaan myös Suomen luterilaisen kirkon initiaatiossa. Papiksi vihkiminen ja papin asema kirkon asiakirjoissa Kirkossa papiksi vihkiminen tulkitaan suhteessa ”kirkon tunnustukseen”, perinteeseen, ”organisaatioon”, ja ”julkis-oikeudelliseen” asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Ilmaisut kuvaavat kirkon ”identiteettiä” hallinnon eri tasoilla. Dokumenteissa siirtymäriittiteorian sanastoa esiintyy niukasti, käsite siirtymäriitti yhden ainoan kerran. Papiksi vihkimiselle on tyypillistä mm. seuraava: 1. Se on kirkon perinteessä muotoutunut strukturoitu siirtoseremonia, ”pyhä toimitus”, jossa pappiskandidaatti siirretään ”pyhään virkaan”. 2. Se tulkitaan kirkon omista lähtökohdista teologisella sanastolla sopusoinnussa tunnustuksen ja dogman kanssa. 3. Sillä on pragmaattinen merkitys, jota toteutettaessa kirkko kutsuu uusia työntekijöitä lähetys-, palvelu- ja julistustyöhön. 4. Se on kodifioitu kirkkolakiin, joten aktissa saatavilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla on oikeudellinen perusta. 5. Sen taustavalmisteluista ja toteuttamisesta vastaa hiippakunnan piispa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Outokummussa 6.9. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1187 blogia