NUORENA PAPPINA KIRJOITETTUA 1970-LUVUN UIMAHARJUSSA 26. KIRKON OPPI ON MIELIPIDEASIA Edessäni on kirkkolain pykälä 1. Siinä määritellään kirkon opiksi se kristillinen usko, joka sisältyy Raamattuun ja kirkon Tunnustuskirjoihin. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Asia on teologisesti selkis. Ongelmat syntyvät vasta sitten, kun ihmiset alkavat keskustella, mikä sitten tarkemmin eriteltynä on kirkon oppi ja onko se ja se ilmiö opin mukainen. Käytännön työssäni olen monta kertaa huomannut, että joku Suomen kirkko ei ensinnäkään ole mikään yhtenäinen laitos. Se koostuu monista herätysliikkeistä, joilla on omat oppi-isänsä ja uskon korostuksensa. Lisäksi kirkon piirissä on mitä useampia kristillisiä yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka oletuksen mukaan tukevat kirkon työtä omine organisaatioineen, johtajineen ja korostuksineen. Kirkkohallinnollisesti katsoen huomaan, että kirkossa on mitä eri tasoisimpia ja mitä erilaisempaa arvovaltaa käyttäviä elimiä, jotka tulkitsevat ja selittävät ns. kirkon oppia eri tilanteissa tarpeidensa mukaan yhteiskunnassa. Raamatun usko paljastuu vasta Raamattua käytettäessä ja siinä löydetään monenlaisia uskoja. Jokainen lukija joutuu tulkitsemaan ja selittämään yleisiä linjoja ja suodattamaan ihmispersoonansa läpi. Raamattu itsessään, teksteinä ja kirjana, ei tietenkään sano mitään, vaikka uskovaiset niin väittävät omissa lafkoissaan oikeaoppisesti. Tämä tulkinnan ongelma minua askarruttaa, koska monissa minulle kaoottisissa uskosta väittelyissä törmään siihen, kun en saa sönkkääjän hyökkäyksestä mitään selvää. Olen saanut saarnoistani ja kirjoituksista lähinnä negatiivista palautetta. Niiden mukaan en ole kutsumukseni arvoinen. Jotkut syytökset ovat ankaran typeriä ja perustuvat vain vihaan ja tietämättömyyteen kirkon historiasta, opista ja Raamatun tutkimuksesta. Huomaan, että minulla on Raamatun tulkintani, piispalla omansa ja lääninrovasti-khralla omansa. Toinen piispa selittää ja vaatii toisin kuin toinen ja papit ovat kukin mieltänsä esim. avioliitosta, avoliitosta ja eronneiden vihkimisestä, joista väännetään kättä kirkollisissa lehdissä ja pappien kokoontumisissa. Toiset saavat sanoa, toiset eivät. Kysymykseksi jää edelleen ja sellaiseksi se jätetään, mikä sitten on kirkon oppi. Se kun ei puhu puolestaan! Outokummussa 21.9. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1228 blogia