NUORENA PAPPINA KIRJOITETTUA 1970-LUVUN UIMAHARJUSSA 27. EN OLE HYVÄN IHMISEN ESIKUVA Olen huomannut, että ihmiset aika tarkasti löytävät papin puheista väärät kohdat. He mielellään tuijottavat papin ulkoisia piirteitä, äänen sävyjä, käsiä, tukkaa, vaatteita ja käyttäytymistä. Jotkut sanovat papille et saa, ei sovi, ei voi …. koska olet pappi. He näkevät roolihenkilön, ei ihmistä. On paljon srk:n ihmisiä, jotka arvailevat papista ja motiiveista sitä sun tätä, vaativat häntä olemaan heidän ihannekuvansa mukainen. Odotukset moraalisesta hyvästä kohoavat taivaaseen. Ihmisten lukuisuuden takia vaatimuksia on niin moneen lähtöön, että kukaan ei helpolla seulo niiden paineessa helppoa ja toimivaa reittiä eteenpäin. Ehkä ihmiset suhtautuvat pappiin kuten epäonnistuneet vanhemmat lapsiinsa. He vaativat toiselta sellaista, mikä heissä itsessään ei ole toteutunut. Vai johtuisivatko vaatimukset siitä syystä, että papisto aikoinaan oli itseoikeutetussa asemassa vaatimaan rahvaalta siveellisten arvojen pakollista noudattamista esim. kylän kinkereillä. Kyläiset rollivat kylän vanhimman kautta rovastille parhaimmat juorut ja häpäisivät syntisäkkinsä armotta . Mennyt aika on mennyt, mutta loukkaukset, kokemukset ja iskut elävät maalaismaisemissa ja niiden asukkaissa: Potut pottuina! Menneen ajan kokemukset pullahtavat esiin sopivassa tilanteessa ja pappi on yhä henkilö, josta voidaan puhua mitä halutaan, koska kirkolla ei ole enää sanktioita seurakuntalaisiin. Myönnän mielelläni, etten ole hyvä ihminen enkä ole koskaan ollut enkä koskaan pyri sellaiseksi! Ylitän elää Raamatun Jumalan armosta joka aamu uudelleen aloittaen. Olen vain ihminen ihmisten joukossa ja toivon toistenkin sen tajuavan. Hyvää ihmistä ei ole olemassa, vaikka sellaisia sanotaan olevan ja sellaiseen ihanteeseen saattavat monetkin srk:ssa pyrkiä. Ensinnäkään ei ole hyvän ihmisen roolia, mallia ja laatuja sille. On vain ihmisiä ihmisten maailmassa, Uimahajussa, Enossa, Pohjois-Karjalassa, Suomessa ja maailmalla. Hyvä, paha, oikea ja väärä vaihtelevat henkilöstä henkilöön kunkin persoonan mukaisesti riippuen siitä, onko arvioija noussut aamulla pylly edellä vai nokka kohti taivasta. Itse haluaisin kasvaa sellaiseksi ihmiseksi, joksi Luojani on minut luonut, jotta voisin häntä rakastaa ja häneltä saamillani lahjoilla rakastaa ihmisiä, joita tarvitsen ja niitä, jotka jäävät ikuisesti tuntemattomiksi lähellä ja kaukana maailmalla. Outokummussa 21.9. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen alla linkki 1229 blogia