Gnostilainen Jeesus 1. Muokkaan jonkun tekemää 1. kappaletta ja tulkitsen sitä 2. kappaleessa Gnostilaiset kunnioittavat Jeesusta suurena Valon lähettinä, Opettajana ja esikuvana mutta ennen kaikkea Ilmoittajana ja Vapahtajana, joka johdattaa ihmiset löytämään oman gnosiksensa, tietonsa, vapautumaan maailman kahleista ja tulemaan sopivaksi Jumalan valtakuntaan. Gnostilaiset eivät tarvitse mystiikkaa eivätkä tekaistuja ihmetekotarinoita todistamaan Jeesuksen suuruutta. Gnostilaisten mielestä Jeesukseen ei tarvitse liittää uskomuksia jumalallisista ominaisuuksista kuten neitseestä syntymisestä, kuolleista herättämisestä ja ylösnousemuksesta. Gnostilaiset eivät kutsu Jeesusta Jumalan Pojaksi muuten kuin vertauskuvallisesti, sillä kaikki gnosiksen saaneet pitävät itseään taivaallisen Isän lapsina. Kun UT:ssa sanotaan, että Jeesus otettiin ylös taivaaseen ja istuutui Jumalan oikealle puolelle, gnostilaisille se on runokieltä ja vertauskuvaa siitä, että hänen sielunsa täyttyi hyvyydessä ja sen ei tarvinnut syntyä uudelleen ihmiseksi. Se on se autuus, jota gnostilainen tavoittelee saadakseen pysyvän taivaallisen aseman. Valon maailman ylimpien viisaiden henkien joukossa Jeesuksella ei ole Jumalan asemaa. Niinpä he eivät kohdista rukouksiaan Jeesukselle vaan suoraan Jumalalle. Gnostilaiset kritisoivat UT:n kohtia, joissa viitataan VT:n profeettojen ennustuksiin tulevasta Messiaasta. He pitävät niitä politiikkana legitimoimaan Jeesuksen asema Messiaana eli Daavidin sukulaiskuninkaana. Profetioina käytetyt satunnaiset VT:n kohdat ovat monimerkityksisiä. Jeesusta ei tarvitse perustella, koska hän on joka tapauksessa suuri Opettaja, Ilmoittaja ja Vapahtaja. Papinkoulussa 1970-luvun alussa kuulin 1. kerran gnostilaisuudesta eli gnostisismistä eli tietoa, gnoosista, korostavasta aatesuunnasta/ filosofiasta ajanlaskun alussa hellenistisessä Rooman valtakunnassa ja siis myös Palestiinan Jerusalemissa, alkuseurakunnan elinympäristössä. Tiedekunnan opettajat luennoivat asiasta teologian esikäsitteissä ja Raamatun selitysopissa eli eksegetiikassa. Gnoosiksesta ja sen aatteellisista yhteyksistä UT:iin ja lähinnä Paavalin teologiaan käytiin kiivasta väittelyä opiskelijoiden kesken luentojen väliajalla ja Teologian ylioppilaiden asuntolassa nimeltä Konvikti. En muista aatesuunnalla olleen kannattajia ja siitä innostuneita. Sen sijaan vastustajia riitti. Totuus on kuitenkin, että UT:n Paavali kirjoitti teologista Kristustaan gnoosiksen hengessä, gnostilaisilla käsitteillä, joskin varoittaa kristittyjä uskomasta gnoosiksen oppeihin ja etsimästä sen tien kautta pelastusta juutalaisen perinteen ohi. outokummussa 25.8. -25 Jorma Luostarinen nettihaku: outokummun pappi luostarinen 1168 blogia alla linkki