USKONTOHISTORIAN VALOA JUUTALAISEEN JESHUAAN Arne Runeberg esittää pääteoksessaan Jesu Korsfästelse i regionshistoriska belysning 1952 arvostamiani näkyjä. Lapsuuden ajan polte tuntea Jeesusta, nyttemmin Jeshuaa, on paljolti täyttynyt kirjan avulla. Iloni löytyi siis uskontohistorian puolelta ja uskontotieteestä eikä teologiasta, jonka radikaalit UT:n ja kirkon kriitikot palaavat kilttien ruotuun kirkon virassa. Käsittelen tekstiä aika vapaasti, jotta lukija pääsisi mukaan. ”Alituinen aaltomainen ylämäki-alamäki historiassa, luonnossa, yhteiskunnassa, yksilön elämässä ja mielessä näkyy Lähi-Idän ihmisten elämän tulkinnassa ja heidän uskontonsa kultin seremonioissa, riiteissä, rituaaleissa, joissa näytellään ikivanhoja myyttejä. Ne ovat liikkuneet kulttuureissa ajan myötä yhdistäen, erottaen ja päivittyen muuttuneissa tilanteissa merkityksellisiksi. Keskeisin esimerkki on kristillinen passio-kertomus. Ihmismielen aallokoissa pätee kaava: mitä ylemmältä alas, sitä suurempi pudotus ja sitten korotus; mitä puhtaampi on pelastajan kärsimys, sitä suurempi on edellytys saada pelastustyö heille, joita hän edustaa! Probleemi kuningas vai alkuihminen, kuningas vai Herran kärsivä palvelija, jne. on väärin asetettu. Ei joko-tahi, vaan löytäkäämme uskonnon ihmisten tiedostamaton teema miljoonilta primitiivisiltä ihmisiltä. Tämä kokemusmalli nousee lähteestä, josta tulevat käsitykset alennetuista ja korotetuista vapahtaja-hahmoista yhä uudestaan, ilman, että ne olisivat historiallisia. Usein yhteys historiaan löytyy, mutta emme nyt sitä tarvitse. Analysoidessamme UT:n Vapahtaja-hahmoja törmäämme Jeesuksen uuteen ja tyrmäävään väitteeseen, kun hän julisti itsensä Ihmisen Pojaksi eli ihmiseksi ja samanaikaisesti, että hänet luovutettaisiin vihollistensa käsiin ristiinnaulittavaksi. Ihmisen Poika ei kuulunut kuoleviin ja ylösnouseviin pelastajiin vaan oli ennen Jeesusta puhtaasti apokalyptinen hahmo, joka aikojen lopulla tulisi taivaan pilvissä ja perustaisi 1000-vuotisen valtakunnan. Hän oli oleva yhtä korkean aallon päällä kuin Jahve puhdasoppisessa Israelin uskonnossa ja korotettu kuolevien ja ylösnousevien Baalien yläpuolelle. Jeesus rakensi sillan Herran kärsivän vanhurskaan inhimillisen ja Ihmisen Pojan jumalallisen välille.” Runebergin aikaan Suomessa ei vielä selitetty UT:a kriittisellä eksegetiikalla, joka käytännössä tarkoittaa, että UT:ssa saattaa olla Jeshuan puhumia sanoja mutta varmasti ne ovat hänen jälkeisten kirjailijoiden keksimiä, muokkaamia ja perinteestä poimittuja tarkoituksessa tuoda esiin kirjoittajien pyrkimyksiä, joita soveltaa alkavien srk:ien tarpeeseen. Oli miten oli, kukaan ei tiedä totuutta eikä se vaikuta aiheeseemme! Aalto-malli selittää ihmiselää yhä! Palestiinan uskonnossa hyvä kuningas takasi kansan onnen, sadon, rauhan, hyvän perheen, terveyden, jne. Ne edustivat Jahven suosiollista siunausta: oltiin aallon harjalla kiinni elämässä ylösnousemuksen tilassa, Kun kuningas sairastui tai kuoli, muinaiset esi-dualistiset metafyysisesti ajattelevat, primitiiviset, maagis-uskonnolliset ihmiset kokivat olevansa aallon pohjalla kuoleman tilassa ja koko maailman järjestys oli sekaisin kuin alkukaaos-tilassa ennen luomista. Jos ei ollut nimettyä kuningasta, korvaushenkilö piti saada heti rituaalin kautta! Sellaiseen väliaikaisen kuninkaan rooliin Jeshuakin tumpattiin elämänsä loppumetreillä! Kuningas-ideologiassa kuningasta kutsuttiin monilla nimillä ja pidettiin Jumalana tai hänen edustajana riippuen siitä, millaiseen yhteiskuntaluokkaan kukin kuului. Yllä olevassa sitaatissa pyöritään Israelin kuninkaan ja hänen merkitystensä ympärillä ja jokaisen hahmon kuvaus nousee vuosituhansien uskonnollisesta perinteestä omassa maassa ja Lähi-Idän naapurimaissa. Aatteet ja vaatteet ovat muuttuneet, kehittyneet, yhdistyneet, eriytyneet, saaneet lisämerkityksiä sen mukaan, mitä yhteisö on tarvinnut omissa päissään, sukuyhteisössä, kansana, pyhäkössä, kultissa, hautajaisissa, kastetilaisuuksissa, juhlissa, seremonioissa, riiteissä ja rituaaleissa. Yllä olevat ovat pelastaja-hahmoja, joiden perusominaisuudet ja tarkoitukset olivat melko yhteisiä aikansa Lähi-Idän ihmisille. Toisaalta juutalaisten hahmot Palestiinassa olivat ainutlaatuisia! Kulttuurin ihmiset tallensivat pelastajien merkityksiä kivipatsaisiin, savilevyille, papyrukselle ja nahalle aikansa ihmisten käyttöön. netti: outokummun pappi luostarinen 1140 blogia alla linkki Jorma Luostarinen 5.5.-25 outokumpu