Oku kirkko 8.3.91 Oi elämä, oi kauneus! Oi elämä, oi synkeys. Paljon tarjoat ihmiselle, ihmis-lapselle! Katsoin suuria hattaroita suurin silmin. Sieltä ne laskeutuivat taivaan turuilta peittäen maan. Musta puu valaisi tietäni, oksilla luminen vaippa, valkoinen peitto. Kirkossa soivat kellot. Kumu kuuluu tienooseen, eivät ota kuullakseen pyhien kutsua. Ihmiset tekevät töitä, sanovat hyviä öitä ja raukeina käyvät loikomaan. Me kuljemme kirkkoon pyhille paikoille. Sieluni etsii pyhästä lepoa, rauhaa, kun maailma pauhaa ja omaansa rakastaa. Minä haluaisin Jumalaa ymmärtää ja rakastaa paljon enemmän kuin osaan ja uskallan…..