LÄHIMMÄISELLE VARJOSSA Terve iankaikkisuus, lienetkö vailla aikaa? Terve lähimmäinen, lähellä kaukana! Ikuisuus asia toinen toiselle ihmiselle. Aika on nyt, eilinen mennyt eikä se koskaan palaa. Milloin ihminen varjoissa, milloin kirkkaudessa, kiitokseen kaartuu? Ihminen elämässä, voi löytää ystävän. Lk 10. Kuka sitten on lähimmäiseni? Tiesikö vai ei, lainoppinut. Kysyi kuitenkin. Iankaikkinen elämä kiinnosti suurestikin. Kaveri oli tosissaan perintökaaressaan, kovassa kirjassa ja nahkaisessa kotelossa. Ei sieltä avaudu eikä vapaudu iankaikkista elämää, vaikka rakastaisi lähimmäistä ja myisi peltonsa. Pitäisi kohdata Jumala.